Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Akatee­mis­ten täyden­nys­kou­lu­tus retu­pe­rällä

Akatee­mis­ten täyden­nys­kou­lu­tus retu­pe­rällä

Julkaistu:

Elini­käi­nen oppi­mi­nen on paitsi työelä­män, myös väes­tön ikära­ken­teen muutok­sen myötä nous­sut yhdeksi keskei­sim­mistä suoma­lai­sen koulu­tuk­sen puhee­nai­heista. Edel­li­sen edus­kun­nan aikana mietin­tönsä työs­tä­nyt Parla­men­taa­ri­nen aikuis­kou­lu­tus­työ­ryhmä (2002) totesi, että aikuis­kou­lu­tuk­sen koko kent­tää on tarkas­tel­tava koko­nai­suu­tena. Näin ei kuiten­kaan ole kaikilta osin tapah­tu­nut, vaan maahamme on luotu Noste-ohjel­man myötä järjes­telmä niille, joilla ei ole toisen asteen tutkin­toa. Työryh­män ehdo­tuk­sia siitä, että aikuis­kou­lu­tuk­sen perus­re­surs­seja kohden­net­tai­siin aiem­paa vahvem­min yliopis­to­jen ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen järjes­tä­mään aikuis­kou­lu­tuk­seen ei sen sijaan ole toteu­tettu, vaan eten­kin yliopis­tot tarpo­vat aikuis­kou­lu­tuk­ses­saan umpi­han­gessa. Puut­teita on niin koulu­tus­tar­jon­nan suun­taa­mi­sessa kuin erityi­sesti rahoi­tuk­sel­li­sesti.

Koska elini­käi­sen oppi­mi­sen “portaat” ovat akatee­mi­silla puut­teel­li­set, on työl­lis­ty­mi­nen vaikeaa erityi­sesti vanhem­milla, työelä­män muutok­sen myötä työt­tö­mäksi jääneillä akatee­mi­sen tutkin­non suorit­ta­neilla. Johta­mis­työ ja laaja-alai­nen asian­tun­ti­ja­työ vaatii jatku­vaa osaa­mi­sen päivit­tä­mistä, ja tällai­sissa tehtä­vissä työs­ken­te­le­vät tyypil­li­sesti akatee­mi­sesti koulu­te­tut.

Amma­til­li­nen lisä­kou­lu­tus korkea­kou­lu­te­tuille on ollut liian sattu­man­va­raista ja ammat­ti­ryh­mien väli­set erot ovat suuria. Mark­ki­na­pe­rus­tai­sesti toimi­vat yliopis­to­jen täyden­nys­kou­lu­tus­kes­kuk­set eivät nyky­muo­dos­saan tuota sellaista koulu­tusta, johon korkeasti koulu­tet­tu­jen olisi omaeh­toi­sesti mahdol­lista osal­lis­tua. Koulu­tus on paitsi suun­tau­tu­nut vain parin alan tarpei­siin myös aivan liian kallista yksi­löi­den itsensä ostet­ta­vaksi. Opetus­mi­nis­te­riön keväällä työnsä päät­tä­nyt ns. opin­to­se­te­li­työ­ryhmä pohti ratkai­sua täyden­nys­kou­lu­tuk­sen hintaon­gel­maan, muttei kuiten­kaan löytä­nyt vastauk­sia, vaan keskit­tyi lopulta vapaan sivis­tys­työn puit­teissa tapah­tu­van opis­ke­lun mahdol­li­suuk­sien paran­ta­mi­seen. Tämä sinänsä tärkeä osa-alue ei kuiten­kaan riitä ratkai­se­maan korkeasti koulu­tet­tu­jen täyden­nys­kou­lu­tuk­sen ongel­mia.

Yliopis­to­jen täyden­nys­kou­lu­tuk­sen osanot­ta­ja­mää­rät ovat olleet laskusuun­nassa ja yliopis­to­jen tarjoa­mien erikois­tu­mi­so­pin­to­jen tarjonta puolit­tu­nut. Työnan­ta­jien panos­tus työn­te­ki­jöi­densä täyden­nys­kou­lu­tuk­seen on pysy­nyt useim­mi­ten ennal­laan, mutta erikoi­selta tuntuu se, että koulu­tusta hanki­taan yhä useam­min muualta kuin yliopis­to­jen täyden­nys­kou­lu­tus­tar­jon­nasta. Kun yliopis­tot toimi­vat maas­samme korkeim­man tutki­mus­tie­don tuot­ta­jina, tuntuisi luon­te­valta, että juuri näiden tarjoa­massa koulu­tuk­sessa voitai­siin uusin tutki­mus­tieto yhdis­tää laaduk­kaasti työelä­män tarpei­siin.

Keväi­sessä koulu­tus­po­liit­ti­sessa selon­teossa täyden­nys­kou­lu­tuk­sen rahoi­tuk­seen pureu­dut­tiin totea­malla, että yliopis­tol­li­sen täyden­nys­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­poh­jaa vahvis­te­taan. Toivot­ta­vaa olisi, että tämä käsit­täisi yliopis­tol­li­sen täyden­nys­kou­lu­tuk­sen otta­mi­sen valtion rahoi­tuk­sen piiriin, jotta omaeh­toi­nen osaa­mi­sen päivit­tä­mi­nen olisi mahdol­lista korkeasti koulu­te­tuille. Ehdo­tettu yliopis­to­jen täyden­nys­kou­lu­tus­kes­kus­ten yhtiöit­tä­mi­nen ei koko­nai­suu­des­saan ratkaise täyden­nys­kou­lu­tuk­sen ongel­mia vaan saat­taa jopa heiken­tää koulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia aloilla, joilla työnan­taja ei ole valmis maksu­mie­heksi. Jois­sain tapauk­sissa yhtiöit­tä­mi­nen toki myös paran­taisi toimin­nan vapautta ja toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Merkit­tä­vintä koko asiassa - toimin­nan formaa­leista muodoista riip­pu­matta - on kuiten­kin itse ongel­man, korkeasti koulu­tet­tu­jen täyden­nys­kou­lu­tuk­sen surkean tilan ratkai­se­mi­nen. Lyhy­tai­kai­siin työvoi­man tarpei­siin on vastattu liian usein maas­samme nosta­malla korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ka­mää­riä; parempi vastaus näihin olisi muunto-, lisä- ja täyden­nys­kou­lu­tus­tar­jon­nan saata­vuu­den paran­ta­mi­nen.

Simo Pöyhö­nen
koulu­tus­po­liit­ti­nen asia­mies
AKAVA ry

Kirjoit­taja on puolue­po­liit­ti­sesti sitou­tu­ma­ton.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content