Kokoo­muk­sen EU-linjaus 2023

Suomi pärjää parhai­ten, kun olemme aktii­vi­nen osa länttä ja Euroop­paa. Kokoo­muk­selle EU-jäse­nyys on valinta: arvo­va­linta, talou­del­li­nen valinta, turval­li­suus­va­linta ja järki­va­linta. EU:n kautta voimme vaikut­taa asioi­hin tavalla, joka ei pienelle maalle muuten olisi mahdol­lista. 

Vahva Euroo­pan unioni tarkoit­taa vahvem­paa itse­näistä Suomea. Meille vahvan EU:n kannat­ta­mi­nen ei kuiten­kaan tarkoita kritii­kit­tö­myyttä tai ajopuuksi heit­täy­ty­mistä, vaan aktii­vista vaikut­ta­mista unio­nin suun­taan ja Suomen kansal­li­sen edun puolus­ta­mista.

Näemme EU:n vahvo­jen ja tiivii­seen yhteis­työ­hön sitou­tu­nei­den jäsen­val­tioi­den unio­nina, jonka kautta Eurooppa voi edis­tää yhtei­siä näke­myk­siä maail­man­laa­jui­sesti. Samalla ymmär­rämme EU:n luon­teen kompro­mis­sien unio­nia, jossa lukui­sia erilai­sia näke­myk­siä yhteen­so­vi­te­taan yhtei­sen asian edis­tä­mi­seksi. Jotta Suomi voi parhai­ten edis­tää näke­myk­si­ään unio­nissa, tarvi­taan uutta otetta asioi­den hoita­mi­seen. Ennen kaik­kea Suomella pitää olla oma selkeä visio ja linja EU:n kehit­tä­mi­seksi.

Suomi ei ole enää koko­aan suurempi vaikut­taja EU:ssa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on palaut­taa Suomi tähän asemaan. Sitä varten on aika muodos­taa halli­tus, joka kyke­nee muodos­ta­maan hyvissä ajoin kannat ja siten vaikut­ta­maan tehok­kaasti unio­nissa kulloin­kin esille nouse­vaan asiaan. 

Kaikki lähtee siitä, että Suomella on näke­mys unio­nin kehit­tä­mi­sestä - ja kyky viedä niitä käytän­töön. Tässä asia­kir­jassa kerromme Kokoo­muk­sen näke­myk­sen. Ohjelma ei sisällä kaikesta kaik­kea, vaan kuvaa Kokoo­muk­sen prio­ri­tee­tit EU:n kehit­tä­mi­selle. EU on muutos­ten kynnyk­sellä, jossa kehi­tys­ku­lut ovat vaikeasti ennus­tet­ta­via. Suomi voi joko ajeleh­tia tapah­tu­mien mukana tai pyrkiä vaikut­ta­maan niihin – näiden kahden vaih­toeh­don välillä ei ole keski­tietä.

Unioni on muut­tu­nut merkit­tä­västi verrat­tuna siihen yhtei­söön, johon vuonna 1995 liityimme. Perus­so­pi­muk­set ovat muut­tu­neet, unio­nin lain­sää­däntö on levit­ty­nyt yhä uusille aloille ja olemme yhä vahvem­min linkit­ty­neitä toisiimme, keski­näis­riip­pu­vai­sia. Unioni on kohdan­nut useita krii­sejä, mutta nous­sut niistä vahvana, usein jopa aiem­paa vahvem­pana. Yhteis­mark­ki­na­pro­jek­tina aloit­ta­neesta yhtei­söstä on kasva­nut vahva geopo­liit­ti­nen toimija sekä sään­te­lyn ja kaupan maail­man­valta.

Myös Brys­sel ja tapa tehdä EU-poli­tiik­kaa on muut­tu­nut: komis­sio on muut­tu­nut, parla­men­tin valta on kasva­nut, eikä vanha tapa tehdä EU-vaikut­ta­mista enää riitä. Komis­siosta on tullut voima­kas, poliit­ti­nen ja itse­näi­nen toimija. Toisaalta se on yhä riip­pu­vai­sempi parla­men­tista ja sen poliit­ti­sista ryhmistä sekä niiden kannoista. Parla­men­tin rooli on vahvis­tu­nut paitsi perus­so­pi­mus­ten kautta, myös henki­sesti sekä lisään­ty­vänä itse­var­muu­tena tehdä rohkeita linjan­vae­toja. 

Kansa­lais­jär­jes­töt, valtiot ja yrityk­set pyrki­vät kaikki aktii­vi­sesti vaikut­ta­maan EU-poli­tii­kan agen­daan, eikä kellään ole siihen mono­po­lia, ei edes jäsen­mai­den halli­tuk­silla. Olimme Suomena EU:n valta­vir­taa pitkään, eikä omaan vaikut­ta­mi­seemme suun­tau­tu­nut tämän vuoksi niin paljon paineita. Nyt brexi­tin, Saksan muutok­sen ja ylei­sen valtio-ohjauk­seen usko­mi­sen kasvun myötä tämä tilanne on muut­tu­nut. Komis­sion ehdo­tuk­set ja suur­ten jäsen­mai­den kannat eivät tietyissä olen­nai­sis­sa­kaan kysy­myk­sissä ole meille mieleen.

Avain Suomen vaikut­ta­vuu­teen EU-pöydissä lähtee tahdosta, taidosta ja asioi­den prio­ri­soin­nista. Jotta voimme prio­ri­soida, meillä tulee kuiten­kin olla oma selkeä visio ja linja EU:n kehit­tä­mi­seksi. Mihin haluamme unio­nia viedä? Mitkä ovat Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen, geopo­liit­ti­sen aseman ja tule­vai­suu­den mahdol­li­suuk­sien näkö­kul­masta kohta­lon­ky­sy­myk­siä, joissa meidän on pyrit­tävä ohjaa­maan koko unioni oikeille urille? Miten voimme varmis­taa, että unio­nin päätök­set palve­le­vat mahdol­li­sim­man hyvin myös Suomen kansal­lista etua?

Päämi­nis­teri on Suomen EU-poli­tii­kan tärkein tekijä, jolla on oltava rohkeutta ja osaa­mista prio­ri­soida sekä johtaa. Päämi­nis­te­rillä on oltava käytös­sään myös resurs­sit toteut­taa EU-vaikut­ta­mista tehok­kaasti. Kokoo­mus pitää tärkeänä, että Suomella on yhte­näi­nen ja laajasti jaettu viesti komis­sion ja jäsen­mai­den suun­taan erityi­sesti meille kriit­ti­sen tärkeissä kysy­myk­sissä. Siksi Suomen EU-vaikut­ta­mista on uudis­tet­tava neljän peri­aat­teen mukai­sesti. Näitä ovat nopeus, vaikut­ta­vuus, enna­kointi ja aktii­vi­suus.

Sisältö

• Suomen ääni kuulu­viin EU:ssa
  1. Ymmär­re­tään, että EU:ssa Suomi on myös edun­val­voja
  2. Prio­ri­soi­daan Suomelle tärkeim­mät EU-vaikut­ta­mi­sen kohteet enna­koi­vasti ja riit­tä­vän nopeasti
  3. Tiivis­te­tään yhteis­työtä saman­mie­lis­ten liit­to­lais­ten kanssa

• Kokoo­muk­sen visio Euroo­pan Unio­nista
  1. Mahdol­lis­te­taan EU:n menes­ty­mi­nen geopo­li­tii­kan ja geota­lou­den myrs­kyissä
  2. Ukrai­nan voitto on Euroo­pan turval­li­suu­den kohta­lon­ky­sy­mys – vahvis­te­taan EU:n puolus­tusyh­teis­työtä
  3. Vauh­di­te­taan talous­kas­vua kehit­tä­mällä sisä­mark­ki­noita ja pois­ta­malla kaupan esteitä
  4. Tehdään Euroo­pasta puhtaan ener­gian suur­valta
  5. Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä

Suomen ääni kuulu­viin EU:ssa

1. Ymmär­re­tään, että EU:ssa Suomi on myös edun­val­voja

Päivi­te­tään EU-poli­tiik­kamme ajatus­malli neuvos­ton lain­sää­dän­tö­kä­sit­te­lyissä vaikut­ta­mi­sesta koko­nais­val­tai­sem­paan EU-poli­tii­kan teke­mi­seen, jossa tärkeässä roolissa on myös henki­lö­suh­tei­siin nojaava poliit­ti­sen johdon sekä virka­kun­nan vastuulla oleva epävi­ral­li­nen ja epämuo­dol­li­nen vaikut­ta­mi­nen. Luodaan tätä vaikut­ta­mista tuke­vat valmis­te­lun proses­sit ja turva­taan niiden riit­tä­vät resurs­sit.

• Noste­taan EU-vaikut­ta­mi­nen ylem­mäs halli­tuk­sen prio­ri­teet­ti­lis­talla. Ymmär­re­tään, että neuvos­ton lisäksi merkit­tä­vää valtaa käyte­tään myös komis­siossa ja parla­men­tissa. Noste­taan poliit­ti­sen johdon EU-vaikut­ta­mi­sen määrää, laatua ja vaikut­ta­vuutta.
  
  
• Tuetaan suoma­lais­ten virka­mies­ten pääsyä EU-tehtä­viin. Kehi­te­tään valtion tuki­pal­ve­luita kansain­vä­li­siin rekry­toin­tei­hin, kuten esimer­kiksi komis­sion virka­mies­kil­pai­luun liit­tyen
  
  
• Määri­tel­lään uusiksi virka­mies­ten tehtä­vä­kent­tää ja laajen­ne­taan EU-vaikut­ta­mi­sen pers­pek­tii­viä. Anne­taan Suomen virka­mie­hille tehtävä, mandaatti ja tuki vaikut­taa aktii­vi­sesti myös neuvos­ton ulko­puo­lella sekä kerätä aktii­vi­sesti tietoa vasta suun­nit­te­luas­teella olevista aloit­teista ja raken­taa suhteita keskei­siin päät­tä­jiin myös komis­siossa ja parla­men­tissa. Suomen tehtävä ei ole vain muodos­taa ja edus­taa omaa kantaansa neuvos­tossa, vaan vaikut­taa koko EU-poli­tii­kan konee­seen enna­koi­vasti niin, että se tuot­taa meille sopi­via päätök­siä. 
  
  
• Määri­tel­lään EU-vaikut­ta­mi­nen minis­te­riöi­den keskei­seksi prio­ri­tee­tiksi. Vastuu­te­taan jokai­nen kans­lia­pääl­likkö huoleh­ti­maan siitä, että EU-asioi­den hoita­mi­seen osoi­te­taan riit­tä­vät resurs­sit, minis­te­riön virka­mie­het vaikut­ta­vat asioi­den valmis­te­luun laajasti ja enna­kol­li­sesti.
  
  
• Vaiku­te­taan enna­koi­vasti komis­sion työoh­jel­maan. Aiem­paa poliit­ti­sem­man ja merkit­tä­vää valmis­te­lu­val­taa käyt­tä­vän EU-komis­sion viideksi vuodeksi laatima työoh­jelma määrit­tää komis­sion stra­te­gi­sia pain­opis­teitä lain­sää­dän­tö­työlle. Suomen on huoleh­dit­tava, että omat prio­ri­teet­timme näky­vät komis­sion agen­dalla. Tämä edel­lyt­tää omia ratkai­sueh­do­tuk­sia riit­tä­vän aikai­sessa vaiheessa.

2. Prio­ri­soi­daan Suomelle tärkeim­mät EU-vaikut­ta­mi­sen kohteet enna­koi­vasti ja riit­tä­vän nopeasti 

Kaikessa emme voi olla kokoamme suurem­pia, mutta meille tärkeissä asioissa meidän on sitä oltava. Suomen on tunnis­tet­tava prio­ri­tee­tit, jotka ovat meille kaik­kein tärkeim­piä ja joita kukaan muu kuin me ei edistä ja panos­tet­tava näitä koske­vaan edun­val­von­taan. Toisaalta meillä on myös oltava rohkeutta sääs­tää resurs­seja ja poliit­tista pääomaa kysy­myk­sissä, jossa EU kulkee oike­aan suun­taan myös ilman Suomen aktii­vista ja enna­koi­vaa panosta. Suomen pitää määrit­tää omat ydin­ta­voit­teensa seuraa­valle EU-vaali­kau­delle ajoissa ja jatkossa vuosit­tain.

• Laadi­taan valtio­neu­vos­ton tasolla vuosit­tai­nen, konkreet­ti­nen EU-vaikut­ta­mis­stra­te­gia Suomen edun kannalta keskei­sistä EU-kysy­myk­sistä. Suomen on kyet­tävä enna­koi­vasti määrit­tä­mään stra­te­gi­set pain­opis­teensä EU-vaikut­ta­mi­selle jo ennen kuin komis­sio on edes suun­ni­tel­lut tai julkis­ta­nut lain­sää­dän­tö­eh­do­tuk­sia. Määri­te­tään Suomen stra­te­gi­set pain­opis­teet ja tavat, joilla niitä edis­te­tään ja kytke­tään aika­taulu komis­sion valmis­te­luun. Seura­taan vaikut­ta­mis­työn etene­mistä jatku­vasti mm. komis­sion uusien aloit­tei­den etene­mi­sen myötä.
  
  
• Anne­taan Suomen edus­ta­jille selkä­noja edis­tää valtio­neu­vos­ton hyväk­sy­miä prio­ri­teet­teja. Varhai­sessa vaiheessa Suomen edun mukai­set yleis­kan­nat ovat riit­tä­viä vaikut­ta­vaan edun­val­von­taan. Yksi­tyis­koh­tai­nen linjan­veto syntyy vasta myöhem­mässä vaiheessa säädös­luon­nok­sen julkis­ta­mi­sen jälkeen. Nykyi­nen reak­tii­vi­nen ja hidas kannan­muo­dos­tus­pro­sessi ei ole riit­tävä takaa­maan Suomen vaiku­tus­val­taa nopeasti kehit­ty­vässä unio­nissa.
  
  
• Uudis­te­taan kansal­li­nen EU-poli­tii­kan valmis­telu nopeam­maksi ja lisä­tään enna­kol­lista kannan­muo­dos­tusta vasta valmis­telu- tai keskus­te­luas­teella oleviin poli­tiik­ka­toi­miin. Siir­ry­tään reak­tii­vi­sesta kerran vaali­kau­dessa laadit­ta­vasta EU-selon­te­ko­pro­ses­sista kohti jatku­vaa dynaa­mista stra­te­gis­ten prio­ri­teet­tien määrit­tä­mistä, vaikut­ta­mista ja seuran­taa. Vahvis­te­taan heik­ko­jen signaa­lien tunnis­ta­mista ja johto­pää­tös­ten viemistä konkreet­ti­seksi vaikut­ta­mis­työksi.

3. Tiivis­te­tään yhteis­työtä saman­mie­lis­ten liit­to­lais­ten kanssa

Suomen ei tule rajata yhteis­työ­kump­pa­nei­taan EU:n sisällä, vaan etsiä ja raken­taa koali­tioita jous­ta­vasti erilais­ten Suomen intres­sien mukais­ten asia­ky­sy­mys­ten mukaan. Esimer­kiksi metsä­po­li­tii­kassa haetaan liit­to­lai­suuk­sia myös niiden maiden joukosta, joille metsät eivät ole kansan­ta­lou­del­li­sesta näkö­kul­masta yhtä rele­vant­teja.

• Varmis­te­taan, että Suomi tekee omat aloit­teet ja esit­tää omat selkeät ratkai­su­mal­linsa ennen komis­sion esityk­siä yhdessä kussa­kin kysy­myk­sessä saman­mie­lis­ten maiden ryhmän kanssa. 

KOKOOMUKSEN VISIO EUROOPAN UNIONISTA

EU-jäse­nyys on anta­nut Suomelle paljon. Jäse­nyys tarjoaa meille jatkos­sa­kin vakautta, turvaa ja hyvin­voin­tia. Suomen EU-jäse­nyy­delle on vahva tuki kansa­lais­ten keskuu­dessa, ja EU-jäse­nyys näkyy suoma­lai­sille mm. vapaan liik­ku­vuu­den sekä työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sien muodossa.

Brexi­tin Britan­nialta viemät asiat näyt­tä­vät, mitä hyvää EU voi kansa­lai­sille tarjota. Brexi­tin myötä maan talou­del­li­nen kehi­tys otti aske­leen alas­päin. Työvoi­ma­pula on monin­ker­tais­tu­nut lukui­silla aloilla. Niin vienti kuin tuonti ovat ongel­missa. Jopa perus­e­lin­tar­vik­kei­den saan­nissa on ollut vaikeuk­sia. Tule­vai­suu­temme on yhtei­sessä Euroo­passa. Samalla on selvää, että EU:n uudis­tut­tava jatku­vasti. Kokoo­muk­sen visiossa EU ottaa geopo­liit­ti­sen haas­teen tosis­saan, ja pyrkii edis­tä­mään jäsen­mai­densa turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia globaa­lilla tasolla.

Kokoo­mus haluaa unio­nilta uudis­tu­mista ja vaikut­ta­vuutta. Koros­tamme unio­nin uudis­tu­mi­sessa samoja seik­koja kuin mitä haluamme myös Suomelta. Talous­kas­vua, turval­li­suutta, teho­kasta ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa. Vähem­män mikro­ma­na­gee­rausta, enem­män mark­ki­na­ta­loutta. Enem­män avoi­muutta maail­malle, vähem­män valtion­tu­kia. Vähem­män tulon­siir­toja, enem­män vastuuta omasta itses­tään.

Edus­kun­ta­vaa­lei­hin suun­na­taan tilan­teessa, jossa globaa­lit geopo­liit­ti­set manner­laa­tat liik­ku­vat ja uudet geota­lou­den uhat teke­vät paluu­taan maail­maan. Tällai­sessa ajassa vahvaa Euroo­pan unio­nia tarvi­taan ehkä vielä enem­män kuin aiem­min. Euroo­pan on pystyt­tävä yhte­näi­senä suun­nis­ta­maan maail­massa, joka jakaan­tuu voimak­kaam­min demo­kra­tioi­den ja auto­ri­taa­ris­ten valtioi­den leiriin. Euroo­pan väestö kattaa vain noin 10 % maail­man väes­töstä, ja osuu­den ennus­te­taan piene­ne­vän 7,5 %:iin vuoteen 2050 mennessä. EU:n talou­den osuus globaa­lista brut­to­kan­san­tuot­teesta on yhä noin 15 %, mutta sen ennus­te­taan supis­tu­van 9 %:iin vuoteen 2050 mennessä. On selvää, että Euroo­pan valtiot ovat liian pieniä ajamaan etujaan globaa­listi ilman tiivistä yhteis­työtä.

Ollak­seen vaiku­tus­val­tai­nen toimija maail­massa ja siten varmis­taak­seen kansa­lai­sil­leen maail­man parhaan elin­ta­son sekä turval­li­suu­den, on EU:n otet­tava uusi ote asioi­hin. Vahva talous on myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Talous­kas­vun myötä määrit­tyvä vaiku­tus­valta tarkoit­taa kyvyk­kyyttä kamp­pailla Venä­jän hyök­käyk­sen ja Kiinan valta­pyr­ki­mys­ten kaltaista toimin­taa vastaan ja siten puolus­taa demo­kra­tiaa ja vapautta. Mikäli EU:n talous heiken­tyy, heik­ke­nee myös euroop­pa­lais­ten arvo­jen ääni maail­massa suhteessa auto­ri­taa­ri­siin maihin.

Ener­gia­mur­ros sekä puhdas tekno­lo­gia ja inno­vaa­tiot tarjoa­vat mahdol­li­suu­det luoda kilpai­lu­ky­kyä euroop­pa­lai­sille yrityk­sille ja siten nostaa EU:n osuutta maail­man vien­nistä ja brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tutki­muk­seen ja yritys­ten kilpai­lu­ky­kyi­seen toimin­taym­pä­ris­töön panos­ta­malla EU voi saavut­taa edel­lä­kä­vi­jän aseman korkean tekno­lo­gian ratkai­suissa ja tuot­taa korkean lisä­ar­von tuot­teita maail­man­mark­ki­noille.

Kokoo­mus haluaa tehdä EU:sta vahvan ja globaa­lin toimi­jan, joka pystyy varmis­ta­maan jäsen­val­tioi­densa turval­li­suu­den ja talou­del­li­set edut kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa myös tule­vai­suu­dessa. Tähän pääs­täk­seen Kokoo­mus haluaa painot­taa EU:n sisä­mark­ki­noi­den aktii­vista kehit­tä­mistä talous­kas­vun edis­tä­mi­seksi ja luoda EU:sta puhtaan ener­gian edel­lä­kä­vi­jän. Samalla jäsen­mai­den vastuuta omasta talou­des­taan on vahvis­tet­tava.

1. Mahdol­lis­te­taan EU:n menes­ty­mi­nen geopo­li­tii­kan ja geota­lou­den myrs­kyissä

Kiih­tyvä suur­val­ta­kil­pailu edel­lyt­tää EU:lta vahvem­paa globaa­lia otetta, jotta se voi turvata jäsen­mai­densa kuten Suomen etuja. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa aiem­paa määrä­tie­toista pyrki­mystä vahvis­taa EU:n kansain­vä­listä roolia. 

EU:n on oltava kansain­vä­li­sen poli­tii­kan muutos­voima ja aktii­vi­nen toimija Kiinan, Intian ja Yhdys­val­to­jen rinnalla. Jotta tähän pääs­tään, myös unio­nin työka­lu­pak­kia on uudis­tet­tava ja määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä lisätä aina­kin niissä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä, joiden kohdalla määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siin siir­ty­mi­nen ei vaadi perus­so­pi­mus­ten muut­ta­mista.

• Vähen­ne­tään EU:n riip­pu­vuutta auto­ri­taa­ri­sista valtioista. Olemme monessa kriit­ti­sessä raaka-aineessa ja kompo­nen­tissa lähes täysin riip­pu­vai­sia tuon­nista auto­ri­tää­ri­sestä valtioista, erityi­sesti Kiinasta. Varmis­te­taan vaih­toeh­toi­sia tuon­ti­reit­tejä mine­raa­leille ja raaka-aineille, kehi­te­tään Euroo­pan sisäistä kaivos­tuo­tan­toa sekä luodaan edel­ly­tyk­siä oman kriit­tis­ten kompo­nent­tien tuotan­non käyn­nis­tä­mi­selle.
  
  
• Lisä­tään EU:n ulko­po­liit­tista vaikut­ta­vuutta. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siin voidaan siir­tyä tapaus­koh­tai­sesti muut­ta­matta perus­so­pi­muk­sia. Näin EU voi toimia vahvem­malla äänellä ulko­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä ilman, että yksit­täi­nen jäsen­maa voi täysin jumit­taa päätök­sen­te­koa.
  
  
• Vahvis­te­taan ja laajen­ne­taan yhteis­työtä Yhdys­val­to­jen kanssa. Yhdys­val­lat on EU:n tärkein kaup­pa­kump­pani ja yhdessä muodos­tamme maail­man suurim­man talous­a­lu­een. Lisää­mällä kauppa- ja turval­li­suus­po­liit­tista yhteis­työ­tään Yhdys­val­tain kanssa EU pystyy valvo­maan vahvem­min etujensa ja arvo­jensa toteu­tu­mista suhteessa voimis­tu­nee­seen suur­val­ta­kil­pai­luun.
  
  
• Laajen­ne­taan yhteis­työtä stra­te­gis­ten demo­kraat­tis­ten liit­to­lais­ten kanssa. Esimer­kiksi Japani, Etelä-Korea ja Austra­lia ovat stra­te­gi­sesti tärkeitä valtioita joihin EU:n kannat­taa raken­taa omaa liit­to­lai­suus­suh­detta. Koko vapaan maail­man tulee tiivis­tää rive­jään.
  
  
• Vahvis­te­taan oikeus­val­tiota. Globaa­lissa kamp­pai­lussa demo­kra­tian ja auto­ri­ta­ris­min välillä Euroo­pan on elet­tävä arvo­jensa mukaan. Paran­ne­taan ja seura­taan oikeus­val­tio­ke­hi­tystä esimer­kiksi sito­malla EU:n rahoi­tus oikeus­val­tion kunnioi­tuk­seen jäsen­maissa yhä tiukem­min. Varmis­te­taan, että EU:ssa toteu­tu­vat länsi­mai­sen yhteis­kun­nan perus­ar­vot kuten yksi­lön- ja sanan­va­paus.
  
  
• Edis­te­tään turval­lista Euroop­paa ratio­naa­li­sella raja- ja maahan­muut­to­po­li­tii­kalla. Otetaan aske­leita kohti yhteistä EU:n toimin­ta­mal­lia, jossa kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen siir­tyy suoraan krii­sia­lueilta ja pako­lais­lei­reiltä nouta­mi­seen rajat ylit­tä­vän turva­pai­kan­haun sijaan. Vahvis­te­taan EU:n ulko­ra­joja ja raja­tur­val­li­suus­vi­rasto Fron­texia sekä mini­moi­daan ulkois­ten toimi­joi­den edel­ly­tyk­set käyt­tää muut­to­lii­kettä unio­niin kohdis­tu­van vaikut­ta­mi­sen väli­neenä.
  
  
• Laadi­taan uusia kaup­pa­so­pi­muk­sia ja edis­te­tään pehmeää vallan­käyt­töä. EU:n kaup­pa­so­pi­muk­set tarjoa­vat kilpai­lue­tua vien­ti­mark­ki­noilla myös suoma­lai­sille yrityk­sille. EU:lla on merkit­tävä globaali rooli juuri sään­te­ly­val­lan ja kaup­pa­so­pi­mus­ten kautta. Euroop­pa­lai­sista ratkai­suista voi syntyä globaa­leja ratkai­suja juuri sisä­mark­ki­noi­den koon ja kaup­pa­so­pi­mus­ten sisäl­tö­jen vuoksi. Tämä vahvis­taa euroop­pa­lais­ten yritys­ten ja ratkai­su­jen kilpai­lu­ky­kyä.
  
  
• Panos­te­taan globaa­lin etelän sitout­ta­mi­seen. Suur­val­lat käyvät kamp­pai­lua globaa­lin etelän asemoi­tu­mi­sesta. EU pystyy luomaan stra­te­gi­sia kump­pa­nuuk­sia sään­te­lyn, kaupan ja kehi­tys­po­li­tii­kan kautta, mistä mm. Global Gateway -aloite on hyvä esimerkki. Lisä­tään EU:n ja Afri­kan välistä yhteis­työtä sekä kaup­paa.
  
  
• Varau­du­taan Kiinan haas­tee­seen kaikilla sekto­reilla. Kiina on EU:lle saman­ai­kai­sesti yhteis­työ­kump­pani, kilpai­lija ja järjes­tel­mä­ta­son haas­taja. Kaup­pa­po­liit­ti­sesti EU on Kiinan suurin ja Kiina EU:n toiseksi suurin kaup­pa­kump­pani. Tasa­pai­noi­sen ja vasta­vuo­roi­sen Kiina-suhteen saavut­ta­mi­seksi EU:n on valvot­tava kaupal­li­sia intres­se­jään ja pidet­tävä kiinni peri­aat­teis­taan ihmi­soi­keuk­sien osalta. Kiinalta tulee edel­lyt­tää, että se pitää kiinni sitou­muk­sis­taan ja paran­taa mark­ki­noi­densa avoi­muutta ja läpi­nä­ky­vyyttä. Kiinan kanssa tehtävä yhteis­työ globaa­li­ky­sy­myk­sissä, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa, on tarpeel­lista EU:lle.
  
  
• Pide­tään ovi auki uusille jäsen­maille. Vaikka matka jäsen­kri­tee­rei­hin on vielä pitkä, mm. Länsi-Balka­nin maille ja Ukrai­nalle on tarjot­tava realis­ti­nen polku kohti EU-jäse­nyyttä, ja unio­nin ovien tulee olla auki uusille jäsen­kan­di­daa­teille.
  
  
• Käyte­tään ja vaali­taan sisä­mark­ki­noista synty­vää pehmeää valtaa. EU on maail­man suurin mark­kina-alue ja sisä­mark­ki­nat ovat meille myös globaa­lin vallan­käy­tön väline, jonka kautta sään­te­ly­rat­kai­summe ja stan­dar­dimme leviä­vät globaa­listi niin sano­tun “Brys­sel-efek­tin” kautta. Näin käy kuiten­kin vain silloin, kun euroop­pa­lai­nen sään­tely koetaan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­seksi, oikea­suh­tai­seksi ja laaduk­kaaksi.

2. Ukrai­nan voitto on Euroo­pan turval­li­suu­den kohta­lon­ky­sy­mys – vahvis­te­taan EU:n puolus­tusyh­teis­työtä

Suomen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka mullis­tuu Nato-jäse­nyy­den myötä. Nato tulee anta­maan Suomelle sen vahvim­man ja uskot­ta­vim­man turva­ta­kuun, jonka takia puolus­tus­lii­tosta tulee Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­sen verkos­ton tärkein elementti. 

Ukrai­nan voiton tuke­mi­seksi ja jäsen­mai­den turvaa­mi­seksi EU:n on kuiten­kin jatkos­sa­kin panos­tet­tava sisäi­sen puolus­tusyh­teis­työn kehit­tä­mi­seen ja tehos­ta­mi­seen. Vahva ja uskot­tava puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja kyvyk­kyys reagoida nopeasti lisää sekä Suomen että koko Euroo­pan turval­li­suutta ja helpot­taa Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen välistä turval­li­suus­po­liit­tista taakan­ja­koa.

• Vahvis­te­taan EU:n turval­li­suus­po­liit­tista roolia sekä euroop­pa­laista puolus­tus­teol­li­suutta. Ryhdy­tään aktii­vi­sem­min kasvat­ta­maan EU-jäsen­mai­den soti­laal­lista kyvyk­kyyttä ja tiivis­te­tään EU:n ja Naton yhteis­työtä. Yhtei­nen euroop­pa­lai­nen puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja puolus­tus­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­nen ovat keinoja vastata haas­tee­seen ja varmis­taa riit­tävä tuki Ukrai­nalle. Koro­te­taan asea­pua mm. Euroo­pan rauhan­ra­has­ton kautta. Huoleh­di­taan soti­laal­li­sesta logis­tii­kasta ja puolus­tus­teol­li­suu­den sekä tutki­muk­sen rahoi­tuk­sesta.
  
  
• Panos­te­taan Ukrai­nan tuke­mi­seen sekä jälleen­ra­ken­ta­mi­seen. Ukrai­naa on tuet­tava kaikin mahdol­li­sin keinoin. Ukrai­nan jälleen­ra­ken­ta­mi­sen ajan­koh­tais­tuessa EU:n ja Suomen on osal­lis­tut­tava työhön voimak­kaasti.
  
  
• Luodaan Ukrai­nalle polku EU-jäse­nyy­teen. Kokoo­muk­sen mielestä Ukrai­nan tule­vai­suus on EU:n ja Naton jäse­nenä. Samalla kun tiedämme, että prosessi tulee viemään aikaa, on meidän edet­tävä mahdol­li­sim­man nopeasti kaikissa niissä kysy­myk­sissä, joissa se on mahdol­lista.
  
  
• Vahvis­te­taan EU:n ja Naton välistä yhteis­työtä. Kun Suomi ja Ruotsi liit­ty­vät Naton jäse­niksi, on Suomella mahdol­li­suus toimia aloit­teel­li­sesti EU:n ja Naton yhteis­työn vahvis­ta­mi­seksi. Nämä euroop­pa­lai­sen yhteis­työn koli­kon kaksi puolta on saatava toimi­maan saumat­to­masti yhteen.
  
  
• Paran­ne­taan EU:n kykyä antaa krii­sia­pua sen omille jäsen­maille. EU on Ukrai­nan sodan myötä osoit­ta­nut, että se kyke­nee toimi­maan nopeasti ja tehok­kaasti tukies­saan sodan uhriksi joutu­nutta kump­pa­ni­maa­taan. EU:n tulee myös pystyä toimi­maan vähin­tään yhtä nopeasti ja tehok­kaasti, mikäli jokin sen jäsen­maista joutuisi vastaa­van­lai­sen krii­sin kohteeksi. Tällä hetkellä kaik­kia EU:n turval­li­suus- ja puolus­tus­po­liit­ti­sia työka­luja ei kuiten­kaan pystytä juri­di­sista syistä käyt­tä­mään unio­nin  rajo­jen sisällä. Tämä tulee muut­taa: EU:n tulee pystyä käyt­tä­mään kaik­kia turval­li­suus- ja puolus­tus­po­liit­ti­sia työka­lu­jaan myös omien jäsen­mai­densa tuke­mi­seen.
  
  
• Luodaan puolus­tus­tar­vik­kei­den yhteis­mark­ki­nat. Yhtei­nen euroop­pa­lai­nen puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja puolus­tus­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­nen ovat keinoja vastata turval­li­suus­po­liit­ti­siin haas­tei­siin ja myös varmis­taa riit­tävä tuki Ukrai­nalle. Poliit­ti­sista ja juri­di­sista syistä johtuen, EU:n sisälle ei kuiten­kaan ole vielä kehit­ty­nyt puolus­tus­tar­vik­kei­den aitoa yhteis­mark­ki­naa. Ryhdy­tään ajamaan sellai­sen kehit­tä­mistä muun muassa ajamalla yhteistä euroop­pa­laista asei­den­vien­ti­po­li­tiik­kaa, euroop­pa­lai­sen puolus­tus­han­kin­ta­vi­ras­ton perus­ta­mista, ja lisää­mällä tule­vai­suu­den puolus­tus­tek­no­lo­gioi­den tutki­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen rahoi­tusta.
  
  
• Vahvis­te­taan Euroo­pan sisäistä soti­laal­lista logis­tiik­kaa. Ukrai­nan sota on osoit­ta­nut kuinka tärkeää soti­lai­den ja soti­laal­li­sen kalus­ton nopea siir­tä­mi­nen maasta toiseen on Euroo­pan turval­li­suu­den kannalta. Jotta Euroo­pan sisäi­nen soti­laal­li­nen liik­ku­vuus olisi sauma­tonta ja ongel­ma­tonta, on sen eteen vielä tehtävä runsaasti työtä. Lisä­tään soti­laal­li­sen liik­ku­vuu­den paran­ta­mi­seen olevia EU-tason varoja, moder­ni­soi­daan euroop­pa­laista liikenne infra­struk­tuu­ria ja tehdään siitä myös soti­las­käyt­töön sopiva, harmo­ni­soi­daan euroop­pa­lai­set liiken­nes­tan­dar­dit.

3. Vauh­di­te­taan talous­kas­vua kehit­tä­mällä sisä­mark­ki­noita ja pois­ta­malla kaupan esteitä

EU:n sisä­mark­ki­nat tuovat kaup­poi­hin laajat vali­koi­mat ja edul­li­set tuot­teet. Sisä­mark­ki­noilla Suomen saavu­tet­ta­vissa on yli 400 miljoo­nan ihmi­sen työvoi­ma­re­servi. Vapaa kaupan­käynti luo kasvua ja työtä suoma­lai­sille. Sisä­mark­kina on EU:n kruu­nun­ja­lo­kivi, jonka kiil­lot­ta­mista on edel­leen jatket­tava. 

Vaikka EU-sään­te­lyä esite­tään jatku­vasti lisää, varsi­nai­nen sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen on ollut osin pait­siossa kulu­neen komis­sion kauden aikana. Nyt tähän työhön on jälleen saatava vauh­tia. Meidän on myös varmis­tet­tava, että EU:n hyvä tavoite stra­te­gi­sesta auto­no­miasta ei käänny protek­tio­nis­miksi ja katko kaup­pa­suh­teita länti­siin kump­pa­nei­himme.

• Panos­te­taan sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­seen. Toimi­taan sisä­mark­kina-, teol­li­suus- ja kaup­pa­po­li­tii­kassa entistä määrä­tie­toi­sem­min euroop­pa­lais­ten yritys­ten kilpai­luo­lo­suh­tei­den turvaa­mi­seksi. Edis­te­tään EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimi­vuutta purka­malla sään­te­lyes­teitä ja vauh­dit­ta­malla reilua kilpai­lua. Panos­te­taan erityi­sesti palve­lui­den sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­seen. Sisä­mark­ki­noilla on puret­tava turhia normeja ja yritys­ten hallin­nol­lista taak­kaa on keven­net­tävä. Palve­lu­jen sisä­mark­ki­noita on avat­tava.
  
  
• Tehdään parem­paa EU-lain­sää­dän­töä. Tehdään ehdo­te­tuista säädök­sistä nykyistä katta­vam­pia vaiku­tusar­vioin­teja. Harkin­taan aina, voidaanko samaan tai riit­tä­vän hyvään tulok­seen päästä myös muun kuin lain­sää­dän­nön keinoin, kuten itse­ään­te­lyn tai infor­maa­tio-ohjauk­sen kautta. Pure­taan hallin­nol­lista taak­kaa ja sitou­du­taan yksi sisään, yksi ulos -peri­aat­tee­seen. Tämän mukai­sesti huoleh­di­taan, että uutta sään­te­lyä esitet­täessä hallin­nol­lista taak­kaa karsi­taan muualta. Varmis­te­taan, että sään­tely on enna­koi­ta­vaa ja tekno­lo­gia­neut­raa­lia.
  
  
• Vahvis­te­taan EU:n stra­te­gista auto­no­miaa, mutta torju­taan protek­tio­nis­mia. EU:n on edis­tet­tävä avointa ja oikeu­den­mu­kaista kaup­pa­po­li­tiik­kaa. Huoleh­di­taan siitä, että sisä­mark­ki­nat ovat kilpai­lul­li­set ja mahdol­lis­ta­vat kaiken­ko­kois­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suu­det ja mark­ki­noil­le­pää­syn. Varmis­te­taan, että stra­te­gi­nen auto­no­mia ei tarkoita kään­ty­mistä protek­tio­nis­miin tai rajo­jen sulke­mista muulta maail­malta. Kilpai­lu­ky­kyä ei saavu­teta ainoas­taan eri tuki­muo­doilla.
  
  
• Varmis­te­taan, että Eurooppa pärjää tekno­lo­gia­kil­pai­lussa. Euroo­pan on oltava mukana seuraa­vassa teol­li­sessa vallan­ku­mouk­sessa, joka perus­tuu digi­ta­li­saa­tiolle ja uusille tekno­lo­gioille. Se edel­lyt­tää inves­toin­teja, joista suurin osa tulee yrityk­siltä itsel­tään. EU:lla on kuiten­kin tässä mahdol­lis­ta­jan rooli luomalla yrityk­sille kilpai­lu­ky­kyistä toimin­taym­pä­ris­töä.
  
  
• Vahvis­te­taan suhteel­li­suus- ja lähei­syys­pe­ri­aat­teen merki­tystä. Jäte­tään tilaa yritys­ten valin­noille ja uusille inno­vaa­tioille ja välte­tään liian yksi­tyis­koh­tai­sia sään­te­lyin­ter­ven­tioita. Esimer­kiksi metsä­po­li­tiik­kaa koske­vissa aloit­teissa jäsen­val­tioille tulee jättää merkit­tävä liik­ku­ma­vara toteut­taa ratkai­sut parhaaksi katso­mal­laan tavalla metsä­no­mis­ta­jiin luot­taen. Kiin­ni­te­tään enem­män huomiota paikal­lis­hal­lin­non rooliin ja kykyyn EU-tavoit­tei­den toimeen­pa­nossa.
  
  
• Valvo­taan EU-sään­tö­jen noudat­ta­mista parem­min. Vahvis­te­taan mm. EU:n varo­jen­käy­tön valvon­taa sekä sisä­mark­ki­na­sään­tö­jen täytän­töön­pa­non valvon­taa. Käyn­nis­te­tään rikko­mus­me­net­te­lyitä hana­kam­min, jos EU-säädök­siä ei täytän­töön­panna asian­mu­kai­sesti.
  
  
• Kompen­soi­daan epärei­lua kilpai­lua esimer­kiksi hiili­tul­lein niissä tuote­ryh­missä, joissa hiili­pääs­tö­jen hinnoit­telu EU:n kanssa kilpai­le­vassa tuotan­to­ym­pä­ris­tössä on olen­nai­sesti kevyem­pää ja pääs­tö­hin­noit­te­lulla merkit­tävä vaiku­tus tuotan­non sijoit­tu­mi­seen.
  
  
• Edis­te­tään digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mistä. Paran­ne­taan digi­taa­li­sia palve­luita tarjoa­vien yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Varmis­te­taan, että EU:n digi­ta­li­saa­tio-, tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus­oh­jel­mat tuke­vat unio­nin kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­kun­nal­li­siin haas­tei­siin vastaa­mista. Luodaan EU:sta teko­ä­lyn kehit­tä­mi­selle ja käyt­töö­no­tolle suotuisa toimin­taym­pä­ristö. Varmis­te­taan läntis­ten demo­kra­tioi­den vahva rooli digi­taa­li­ta­lou­den stan­dar­deissa.
  
  
• Turva­taan euroop­pa­lai­nen ruoan­tuo­tanto ja edis­te­tään sen kilpai­lu­ky­kyä. Varmis­te­taan suoma­lai­sen ruoan­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tyk­set huomioi­den erityi­sesti EU:n lain­sää­dän­tö­vaa­ti­muk­set ja muut­tuva maail­man­ti­lanne. Uudis­te­taan yhteistä maata­lous­po­li­tiik­kaa talou­del­li­sesti elin­kel­poi­sen maata­lou­den ja luon­non­va­ro­jen kestä­vän käytön peri­aat­tei­den mukai­sesti. Kiel­to­jen sijaan hyödyn­ne­tään kannus­ti­mia vilje­li­jöille. Tehdään EU:sta moder­nin geeni­tek­nii­kan kärki­maa ja paran­ne­taan sitä kautta maata­lou­den satoa ympä­ris­tö­kuor­mi­tusta vähen­täen. 

4. Tehdään Euroo­pasta puhtaan ener­gian suur­valta

Ener­gia­mur­ros tarjoaa Euroo­palle mahdol­li­suuk­sia nousta globaa­lin ener­gia­kil­pa­juok­sun kärkeen, nostaa kansa­lais­ten elin­ta­soa sekä vähen­tää pääs­töjä puhtaan ener­gian avulla. Tämä on myös tehok­kain tapa torjua ilmas­ton­muu­tosta maail­massa. 

Euroop­pa­lai­set yrityk­set menes­ty­vät maail­man­mark­ki­noilla, kun EU:ssa keski­ty­tään valtion tukien ja subven­tioi­den sijaan kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön luomi­seen. Suomella on tarjota tähän kehi­tyk­seen ratkai­suja. Puhtaan ener­gian raken­ta­mi­nen ja inves­toin­nit mahdol­lis­ta­vat ener­giain­ten­sii­vi­sen proses­si­teol­li­suu­den houkut­te­lun takai­sin Euroop­paan, ja siten myös Suomeen.

• Raken­ne­taan kilpai­lu­ky­kyistä toimin­taym­pä­ris­töä euroop­pa­lai­sille yrityk­sille, Euroop­pa­lai­set yrityk­set ovat avai­na­se­massa puhtaan ener­gian tuotan­nossa ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Varmis­te­taan, että EU on erin­omai­nen paikka luoda uusia inno­vaa­tioita, jotka leik­kaa­vat Euroo­pan hiili­ja­lan­jäl­keä ja kasvat­ta­vat sen hiili­kä­den­jäl­keä. EU johtaa tätä siir­ty­mää varmis­ta­malla, että euroop­pa­lais­ten yritys­ten liike­toi­min­nal­li­set perus­teet ovat turva­tut.
  
  
• Leika­taan ilmas­to­pääs­töjä. Vauh­di­te­taan toimia, joilla Eurooppa on hiili­neut­raali vuonna 2050 ja sitou­du­taan tätä tavoi­tetta tuke­viin väli­ta­voit­tei­siin. Keski­ty­tään tavoit­tee­seen keino­jen mikro­ma­na­gee­rauk­sen sijaan. EU:n ener­gia-, ilmasto- ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nössä tulee tarjota jäsen­maille riit­tä­västi jous­toja toteut­taa tavoi­teltu loppu­tu­los parhaaksi näke­mil­lään keinoilla.
  
  
• Irrot­tau­du­taan venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta. Venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta on irrot­tau­dut­tava täysin mahdol­li­sim­man ripeästi. Irti­kyt­kentä tarjoaa EU:lle mahdol­li­suu­den nopeut­taa siir­ty­mää puhtai­siin ener­gia­rat­kai­sui­hin.
  
  
• Varmis­te­taan riit­tävä ener­gian­saanti. Siir­ty­mi­nen kestä­väm­pään talou­teen on yhtei­nen tavoite, mutta se ei saa tapah­tua ener­gia­var­muu­temme vaaran­tu­mi­sen kustan­nuk­sella. EU:n ja sen jäsen­mai­den on voitava taata riit­tävä ener­gian­saanti ja tasa­hin­tai­nen ener­gia.
  
  
• Turva­taan luon­non moni­muo­toi­suus ja torju­taan luon­to­ka­toa. Hyödyn­ne­tään luon­to­ka­don torjun­nassa mark­ki­noita, sillä moni­muo­toi­suutta turva­taan parhai­ten kannus­ti­milla, ei keskus­joh­toi­sella sään­te­lyllä.
  
  
• Varmis­te­taan teol­li­sen tuotan­non säily­mi­nen EU:ssa. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sestä ei saa seurata, että yrityk­sille on kannat­ta­vaa siir­tää tuotan­toa EU:n ulko­puo­lelle. Pääs­tö­jen hinnoit­te­lun tulisi koskea EU:ssa sijait­se­vien tuotan­to­lai­tos­ten lisäksi tuon­tia EU:n ulko­puo­lelta. Koko tuotan­non arvo­ket­jun pääs­töt ja hiili­vuoto tulee ottaa laajasti huomioon. Euroo­passa kestä­västi tuotet­tu­jen palve­lui­den ja tuot­tei­den on oltava tule­vai­suu­dessa kulut­ta­jille edul­li­sem­pia kuin kaukaa kulje­te­tut, saas­tut­ta­vasti tuote­tut ja lyhy­tai­kai­seen kulu­tuk­seen tarkoi­te­tut tava­rat. 
  
  
• Panos­te­taan osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin. EU:n tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus­oh­jel­mien on tuet­tava unio­nin kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­kun­nal­li­siin haas­tei­siin vastaa­mi­seksi. Panos­ta­malla osaa­mi­seen tutki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin ja siten puhtaan ener­gian ratkai­sui­hin ener­gia­mur­ros on Euroo­palle mahdol­li­suus.
  
  
• Viimeis­tel­lään ener­gi­au­nioni. Inves­toi­daan hyviin siir­to­yh­teyk­siin ja sähkö­verk­koi­hin Euroo­pan sisällä sekä korja­taan ener­gian sisä­mark­ki­noi­den ongel­mat. EU:n on kehi­tet­tävä yhteistä kaasun­han­kin­taa ja yhteis­ten varas­to­jen raken­ta­mista paran­taak­seen ener­gia­tur­val­li­suut­taan. EU:n on rajoi­tet­tava kasva­vaa riip­pu­vuut­taan puhtaan ener­gian tuot­ta­mi­seen tarvit­ta­vien perus­ma­te­ri­aa­lien ja aurin­ko­pa­nee­lien, tuuli­tur­bii­nien sekä akku­va­ras­toin­nin tarvit­ta­vien kompo­nent­tien tuon­nissa. Erityi­sesti kasvava riip­pu­vuus Kiinasta on riski.
  
  
• Raken­ne­taan lisää ydin­voi­maa. Ydin­voi­malle ja pieny­din­voi­malle on taat­tava keskei­nen rooli kun Euroop­paan suun­ni­tel­laan uutta puhtaan ener­gian tuotan­toa. Ydin­voima on luoki­tel­tava pysy­västi puhtaaksi ener­gia­läh­teeksi EU:n kestä­vän rahoi­tuk­sen luokit­te­lu­jär­jes­tel­mässä eli takso­no­miassa. Euroo­pan on oltava eturin­ta­massa pieniin modu­laa­ri­siin reak­to­rei­hin (SMR) tai muihin turval­li­sen ja luotet­ta­van ydin­voi­man uusiin sovel­luk­siin tehtä­vissä inves­toin­neissa ja tutki­muk­sessa.
  
  
• Varmis­te­taan tekno­lo­gia­neut­ra­li­teetti. Pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrit­täessä tehok­kaim­mat keinot voivat vaih­della, ja siksi kansal­li­nen sekä tekno­lo­gi­nen liik­ku­ma­vara tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi on oltava mahdol­lista. EU:n ei tule keskus­joh­toi­sesti valita voit­ta­jia mark­ki­noilta.
  
  
• Edis­te­tään kier­to­ta­loutta ja biota­loutta. Vähen­ne­tään riip­pu­vuutta fossii­li­sista raaka-aineista ja sääs­te­tään luon­non­va­roja huomioi­malla valmis­tet­ta­vien tuot­tei­den koko elin­kaari ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set.
  
  
• Huoleh­di­taan kestä­västä metsän­käy­töstä. Varmis­te­taan, metsiemme koko arvo­ket­jun huomioiva kestävä käyttö pysyy elin­voi­mai­sena elin­kei­nona. Varmis­te­taan, ettei komis­siolle synny lisää piilo­toi­mi­val­taa esimer­kiksi dele­goi­tu­jen säädös­ten kautta.

5. Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä

Kokoo­muk­sen mielestä kunkin jäsen­maan on jatkos­sa­kin kannet­tava ensi­si­jai­nen vastuu talous­po­li­tii­kassa. Tämän edel­ly­tyk­siä voidaan paran­taa vahvis­ta­malla  onnis­tuu vain palaut­ta­malla mark­ki­na­ku­ria sekä teke­mällä mahdol­li­seksi valtion velka­sa­nee­raus. Euroo­pan tulee siir­tyä velka­taak­kaa kasvat­ta­vasta elvy­tys­po­li­tii­kasta ja tulon­siir­roista kestä­vällä pohjalla olevaan kasvu­po­li­tiik­kaan, jonka perus­tana on vakaa ja krii­sin­sie­to­ky­kyi­nen talous- ja rahau­nioni. Vain vahvan julki­sen talou­den EU voi pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa kestä­västi ja tarjota kansa­lai­sille kasva­vaa hyvin­voin­tia.

Euroo­passa ajatel­laan laajasti, että vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen uudis­ta­mi­nen on tarpeel­lista, koska nykyi­nen sopi­mus on menet­tä­nyt uskot­ta­vuu­tensa eikä täysi­mit­tai­nen palaa­mi­nen siihen ole krii­sien jälkeen realis­tista. Ylivel­kaan­tu­mi­nen, mark­ki­na­ku­rin puute sekä jäsen­val­tioi­den ja pank­kien väli­nen kohta­lo­nyh­teys ovat talous- ja raha­lii­ton merkit­tä­vim­mät ongel­mat, jotka on ratkais­tava. On huomio­nar­voista, että Euroo­pan keskus­pan­kin toiminta on tosia­sial­li­sesti johta­nut talou­del­li­sen yhteis­vas­tuun merkit­tä­vään kasvuun EKP:n taseen kautta.

• Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta omasta talou­desta. Varmis­te­taan, että kukin jäsen­maa kantaa jatkos­sa­kin ensi­si­jai­sen vastuun talous­po­li­tii­kasta ja talou­den kestä­vyy­destä. Paran­ne­taan edel­ly­tyk­siä tähän vahvis­ta­malla mark­ki­na­ku­ria sekä teke­mällä mahdol­li­seksi valtion velka­sa­nee­raus. Jäsen­mailla pitää olla intressi hoitaa omaa julkista talout­taan vastuul­li­sesti ja mahdol­li­sen talou­del­li­sen tuen on oltava aina ehdol­lista.
  
  
• Palau­te­taan mark­ki­na­kuri euroa­lu­eelle ja mahdol­lis­te­taan “valtioi­den velka­sa­nee­raus”. Palau­te­taan perus­so­pi­muk­seen kirjattu mark­ki­na­ku­rin no bailout -peri­aate valuut­tau­nio­niin. Raken­ne­taan velka­jär­jes­te­ly­me­ka­nismi Euroo­pan vakaus­me­ka­nis­min pohjalle ja mahdol­lis­te­taan velka­sa­nee­raus, mikä on nyky­ti­lan­teessa edel­ly­tys mark­ki­na­ku­rin toteu­tu­mi­selle. Kytke­tään meka­nismi valtioi­den velkaan­tu­mista koske­vien sään­tö­jen noudat­ta­mi­seen. Kehi­te­tään EVM:a laajem­min euroop­pa­lai­sen valuut­ta­ra­has­ton suun­taan. Palau­te­taan valtio­lai­no­jen riski­pai­not pank­kien vaka­va­rai­suus­las­ken­taan.
  
  
• Edis­te­tään jäsen­mai­den raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. EU-budjet­tia ja muita ohjaus­kei­noja tulisi kytkeä jäsen­mai­den kilpai­lu­ky­kyä ja talous­kas­vua edis­tä­viin toimiin. Kiin­ni­te­tään erityistä huomiota EU:n itäis­ten raja-aluei­den talou­den ja elin­voi­man kehit­tä­mi­seen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa.
  
  
• Suun­na­taan EU:n moni­vuo­ti­sen rahoi­tus­ke­hyk­sen varoja uudel­leen. Suun­na­taan EU:n rahoi­tusta yhä vahvem­min osaa­mista, ener­gia­mur­rosta, turval­li­suutta, digi­ta­li­saa­tiota, tutki­musta ja uusia inno­vaa­tioita rahoit­ta­viin tukiin. Sido­taan EU:n rahoi­tus­vä­li­neet yhä tiiviim­min osaksi EU:n budjet­tia, mikä mahdol­lis­taa parem­man valvon­nan ja ohjauk­sen EU-varo­jen käytölle.
  
  
• Harki­taan finans­si­po­li­tii­kan sään­tö­ke­hi­kon uudis­ta­mista mark­ki­na­ku­rin peri­aat­tei­den mukai­sesti. Finans­si­po­li­tii­kan sään­tö­jen uudis­ta­mi­sessa on mahdol­lista edetä, mikäli velka­jär­jes­tely mahdol­lis­te­taan ja mark­ki­na­ku­ria edis­te­tään uskot­ta­vasti. Sään­tö­jen tulee edis­tää julki­sen talou­den tasa­pai­noa, myötä­sykli­syyttä ja sisäl­tää myös tehok­kaita sank­tioita. Kuuden­kym­men prosen­tin velka­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen ei ole enää realis­tista usei­den jäsen­mai­den osalta lähi­tu­le­vai­suu­dessa. Ajatus kunkin jäsen­maan velka­kes­tä­vyy­den huomioi­vasta räätä­löi­dyistä velka- ja alijää­mä­kri­tee­reistä  on harkit­se­mi­sen arvoi­nen, jos samalla raha­lii­ton sään­nöissä edis­te­tään mark­ki­na­ku­ria uskot­ta­vasti.
  
  
• Vahvis­te­taan euroa­lu­een krii­sin­kes­tä­vyyttä. Saate­taan pank­kiu­nioni loppuun ja raken­ne­taan pääoma­mark­ki­nau­nio­nia yhdessä sovit­tu­jen suun­ta­vii­vo­jen mukai­sesti.
  
  
• Torju­taan velka­taak­kaa kasvat­tava elvy­tys­po­li­tiikka. Edis­te­tään linjaa, jossa unio­nia ei kehi­tetä epäsym­met­ri­sen tulon­siir­tou­nio­nin suun­taan. Tulon­siir­to­jen nega­tii­vi­set kannus­tin­vai­ku­tuk­set heiken­tä­vät EU:n talous­kas­vua. Edel­ly­te­tään järjes­te­lyjä, joissa vastuu ja valta velan otta­mi­sesta ja hoita­mi­sesta ovat samoissa käsissä eivätkä eriydy aiheut­taen moraa­li­ka­toa ja lisä­ten ylivel­kaan­tu­mi­sen riskiä. Suomen ei tule hyväk­syä järjes­te­lyjä, jotka heiken­tä­vät jäsen­val­tioi­den kannus­ti­mia julkis­ta­louk­siensa terveh­dyt­tä­mi­seen ja kasvat­ta­vat rahoi­tus- ja makro­va­kaus­ris­kejä Euroo­passa. On erit­täin tärkeää, että kansal­lis­ten pank­ki­jär­jes­tel­mien ja halli­tus­ten julki­sen velan väli­nen yhteys heiken­tyy, jotta varmis­tamme pank­ki­jär­jes­tel­män vakau­den.
  
  
• Sano­taan ”ei” yhteis­ve­lalle. Halli­tuk­sen on edis­tet­tävä kriit­tistä linjaa hyvissä ajoin ennen esityk­siä. Tarvetta uudelle taloutta stimu­loi­valle yhteis­ve­lalle ei ole, sillä talou­temme ongel­mat eivät ole kysyn­nän vähäi­syy­dessä. Velkael­vy­tys sen sijaan kiih­dyt­täisi inflaa­tiota. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa