Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Kalle Joki­nen: Kokoo­muk­sen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­lis­tava ja kannus­tava

Kalle Joki­nen: Kokoo­muk­sen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­lis­tava ja kannus­tava

Julkaistu:

Kalle Joki­sen puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Oulussa 2018

Hyvät kolle­gat ja kuuli­jat,

On hienoa olla täällä Oulussa, missä on pitkät perin­teet aidolle yrit­tä­jyy­delle ja vastuun kanta­mi­selle. Viime aikoina on saatu lukea useita hyviä uuti­sia Oulusta, kuten sen, että ICT-ala on täällä jo nous­sut yli Nokian huip­pu­vuo­sien. Oulusta on kuoriu­tu­nut Suomen piilaakso, ja työt­tö­myys on alen­tu­nut runsaasti. Tämä lämmit­tää mieltä.

Kesä oli lämmin, mutta poliit­ti­sesti varsin rauhal­li­nen. Viimeis­tään nyt syksyn kuviot ovat työpöy­dillä, ja edus­kun­nassa sekä poli­tii­kassa tämä tarkoit­taa jälleen työn­täy­teistä syksyä. Paljon on vielä tehtä­vää, vaikka voimme olla tyyty­väi­siä monesta onnis­tu­mi­sesta vaali­kau­den aikana.

Vuoden 2015 jälkeen 110 000 ihmistä on löytä­nyt työpai­kan. lloit­semme jokai­sen puolesta. Tämä on valtava joukko. Suuruus­luok­kaa voi havain­nol­lis­taa vertaa­malla esimer­kiksi siihen, että Suomessa on reilut 100 000 sairaan­hoi­ta­jaa tai 110 000 jalka­pal­loi­li­jaa, tai Suomen viiden­neksi suurim­massa kaupun­gissa Oulussa on 200 000 asukasta.

Työl­lis­ty­mi­nen heijas­tuu työl­lis­ty­nei­den perhei­siin ja lähi­pii­riin. Työl­li­syys­po­li­tiikka on samalla myös sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa ja perhe­po­li­tiik­kaa. Työl­lis­ty­mi­nen tuo tulles­saan parem­paa toimeen­tu­loa ja elämää. Mielel­läni ajat­te­len niitä lapsia, jotka ovat isän tai äidin työl­lis­ty­mi­sen turvin saaneet tänä kesänä vaik­kapa uuden polku­pyö­rän tai iloin­neet perheen yhtei­sestä loma­reis­susta.

Työl­lis­ty­mi­nen vaikut­taa myös merkit­tä­västi ihmis­ten henki­seen hyvin­voin­tiin. Henki­nen hyvin­vointi heijas­tuu lähi­pii­riin. Haluan uskoa, että talou­del­li­sen paineen helpot­taessa perheissä on vähem­män riitaa, päih­tei­den käyt­töä, pahoin­pi­te­lyjä ja huos­taan­ot­toja. Vanhem­pien työl­lis­ty­mi­nen luo tule­vai­suu­de­nus­koa myös perheen nuorille sekä kannus­taa opis­ke­le­maan ja pyrki­mään elämässä eteen­päin.

Onnel­li­set lapset ja nuoret ovat meidän missiomme ja paras palkin­tomme tehdä kokoo­mus­laista poli­tiik­kaa.

Työl­li­syy­teen ja talous­ke­hi­tyk­seen voi olla tyyty­väi­nen, mutta tämä ei meille vielä riitä.

Talou­den tiuk­kaa terveh­dyt­tä­mistä on jatket­tava. Myös työl­li­syy­teen tarvi­taan uusia toimia. Kokoo­mus on aset­ta­nut seuraa­vaksi etapiksi 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­teen ja valtion­ta­lou­den kään­tä­mi­sen ylijää­mäi­seksi.

Oppo­si­tiosta on ilmoit­tau­tu­nut jo monta purku­po­ruk­kaa ja halli­tuk­sen saavu­tus­ten repi­jää. Meille sopii parem­min raken­ta­jan rooli. Yhteis­kunta kehit­tyy parem­maksi ja turval­li­sem­maksi raken­ta­malla ja luomalla uutta kuin repi­mällä ja rikko­malla.

Tämä halli­tus onkin raken­ta­nut ja vala­nut vahvan perus­tuk­sen uudelle Suomi-talolle terveh­dyt­tä­mällä taloutta valtio­va­rain­mi­nis­teri Petteri Orpon johdolla.

Nyt raken­ne­taan seiniä ja kattoa uudis­ta­malla sote-palve­luita, sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää, koulu­tus­jär­jes­tel­mää ja työelä­mää.

Mutta samaan aikaan kun veli Ponteva raken­taa vastuul­li­sesti suoma­lai­sille talou­den tule­via myrs­kyjä kestä­vää vahvaa Suomi-taloa, oppo­si­tion Veli Viulu ja Veli Huilu hekot­ta­vat ahke­ralle ja kosis­ke­le­vat kansaa soitol­laan, vailla huolta ja vastuuta tule­vai­suu­desta.

Kokoo­mus haluaa purkaa kahleet suoma­lais­ten tule­vai­suu­den menes­tyk­seltä. Siksi haluamme purkaa normeja ja edis­tää raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten teke­mistä työelä­mässä, jotta työl­li­syyttä voidaan edel­leen kasvat­taa.

Väes­tömme vanhe­nee, ja vuosi vuodelta meillä on vähem­män käsi­pa­reja teke­mässä töitä, joilla hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pito rahoi­te­taan. Työt­tö­myy­saste on pudon­nut 7,2 prosent­tiin, mutta eri arvioi­den mukaan raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den raja alkaa jo tulla vastaan. Tämä tarkoit­taa sitä, että vaikka talous kasvaisi, ei työt­tö­myys enää vähe­nisi. On aivan päivän­sel­vää, että tilan­teessa, jossa ikään­ty­mi­sen johdosta suure­ne­vat menot kaven­ta­vat valtion­kas­san liik­ku­ma­va­raa, emme voi tyytyä nykyi­seen tasoon.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on edis­tä­nyt raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten teke­mistä. Edus­kun­ta­ryh­mässä on toimi­nut useita poli­tii­kan sisäl­töjä valmis­te­le­via työryh­miä. Edus­taja Sato­sen vetämä kannus­tin­louk­ku­työ­ryhmä ja edus­taja Lepo­mäen vetämä vero­työ­ryhmä ovat syven­ty­neet moniin sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen kysy­myk­siin ja kuul­leet laajasti asian­tun­ti­joita sekä valmis­tel­leet uusia poliit­ti­sia avauk­sia.

Kannus­tin­louk­ku­työ­ryh­män valmis­te­lema kokoo­muk­sen sosi­aa­li­tur­va­malli hyväk­syt­tiin kesä­kuussa puolue­ko­kouk­ses­samme Turussa.

Yleis­tuki on kokoo­muk­sen ratkaisu moniin nyky­so­si­aa­li­tur­van ongel­miin. Nykyis­ten tukien yhdis­tä­mi­nen yhdeksi yksin­ker­tai­seksi yleis­tueksi, joka vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa, vähen­tää kannus­tin­louk­kuja ja paran­taa kannus­ti­mia työn­te­koon. Lyhy­tai­kai­sen­kin työn vastaa­not­ta­mi­sesta tulee kannat­ta­vaa, kun ei tarvitse huoleh­tia tuen saami­sen katkea­mi­sesta tai viiväs­ty­mi­sestä.

Kokoo­muk­sen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­lis­tava ja kannus­tava.

Menes­ty­vät yrityk­set ovat koko hyvin­voin­timme perusta. Yritys­ten menes­tyk­sen posi­tii­vi­set vaiku­tuk­set heijas­tu­vat koko yhteis­kun­taan työl­li­syy­den ja vero­tu­lo­jen kasvuna.

Se tiede­tään myös täällä Oulussa. Kokoo­mus pitää erit­täin tärkeänä, että suoma­lais­ten yritys­ten ja yrit­tä­jien toimin­tae­del­ly­tyk­set ovat kunnossa nyt ja tule­vai­suu­dessa.

Emme jätä yrit­tä­jyy­den edis­tä­mistä puhei­den tasolle. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä toteutti vuonna 2014 yrit­tä­jyys­kier­tu­een, jonka aikana kansan­edus­ta­jat jalkau­tui­vat yrityk­siin kerää­mään ajatuk­sia yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­sestä. Kier­rok­sen jälkeen listat­tiin kymme­nen yrityk­sille keskei­sintä yrit­tä­jyys­ta­voi­tetta.

Nyt neljä vuotta myöhem­min kaikki näistä tavoit­teista ovat toteu­tu­neet tai edis­ty­neet merkit­tä­västi. Esimer­kiksi maksu­pe­rus­tei­nen arvon­li­sä­vero ja yrit­tä­jä­vä­hen­nys on otettu käyt­töön, palk­kaa­mi­sen kynnystä on madal­lettu muun muassa koeai­koja piden­tä­mällä ja yritys­ten tulo­läh­de­ja­koa ollaan parhail­laan pois­ta­massa. Pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten lainan­saan­tia on helpo­tettu, ja luoton hintaa pystytty alen­ta­maan. Teke­sin eli Busi­ness Finlan­din inno­vaa­tio­se­te­lit on laajen­nettu myös pk-yrityk­sille, ja suku­pol­ven­vaih­dok­sia yrityk­sissä on helpo­tettu.

Tekoja yrit­tä­jyy­den puolesta tarvi­taan lisää. Syksyn aikana Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä järjes­tää Yrit­tä­jyys­te­koja 2018 -kier­tu­een. Ensim­mäi­siä tapaa­mi­sia ja tilai­suuk­sia on jo sovittu ympäri Suomen.

Kier­tue on jatkoa vuoden 2014 kier­tu­eelle. Uuden kier­tu­een tarkoi­tuk­sena on kuulla yrit­tä­jä­ken­tän kuulu­mi­sia ja päivit­tää kymme­nen tavoi­tetta suoma­lai­sen yrit­tä­jyy­den vahvis­ta­mi­seksi. Ehdo­tus­ten ja palaut­teen pohjalta Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkis­taa uudet ja päivi­te­tyt yrit­tä­jyys­ta­voit­teensa loppu­vuo­desta.

Tavoit­teet ovat osa Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­maa kevään 2019 edus­kun­ta­vaa­leissa.

***

Kokoo­mus oli suuressa roolissa, kun viime kauden lopulla tartut­tiin tosis­saan liiken­teen korjaus­vel­kaon­gel­maan. Tälle halli­tus­kau­delle raken­net­tiin 600 miljoo­nan euron korjaus­vel­ka­pa­ketti, jonka lisäksi liiken­ne­ver­kon rahoi­tuk­seen ohjat­tiin kärki­han­ke­ra­hoi­tusta 364 miljoo­naa euroa.

Tällä halli­tus­kau­della on siis panos­tettu perus­väy­län­pi­toon lisää lähes miljardi euroa.

Olemme pitkästä aikaa saaneet jonot­taa silta- ja asfalt­ti­tie­työ­mailla. Kärki­han­ke­ra­hoi­tus ja korjaus­ve­lan lisä­ra­hoi­tus päät­ty­vät tämän vuoden loppuun.

Kokoo­muk­selle on täysin selvää, että tule­valla halli­tus­kau­della on jatket­tava panos­tuk­sia liiken­ne­ver­kon yllä­pi­toon ja kehit­tä­mi­seen entistä suurem­min panok­sin.

Teiden kulu­mi­nen ja lisäin­ves­toin­tien tarpeet ovat merkki talou­den posi­tii­vi­sesta raken­ne­muu­tok­sesta. Liiken­ne­mää­rät kasva­vat edel­leen. Suomi tarvit­see pitkän linjan inves­toin­ti­stra­te­gian tule­vai­suu­den infra­hank­kei­siin. Ruotsi panos­taa yli kuusi kertaa enem­män resurs­seja liiken­ne­verk­koon kuin Suomi. Kun haluamme pysyä kilpai­lu­ky­kyi­sinä, on meidän­kin toimit­tava. Talou­den kasvu ei ole mahdol­lista ilman toimi­vaa infraa.

Meillä on jonossa lukui­sia keskei­siä rata­hank­keita: nopeam­mat junayh­tey­det esimer­kiksi Turkuun ja Tampe­reelle sekä lento­rata, joka tarjoaisi suoran yhtey­den maakun­nista Helsinki-Vantaan lento­ken­tälle. Jotkut haavei­le­vat jopa yli 15 miljar­dia maksa­vaa Helsinki-Tallinna- tunne­lia.

Jätti­hank­keissa on kuiten­kin oltava visio­nää­ri­syy­den lisäksi talou­del­lista realis­mia.

Saimme viime kaudella kään­net­tyä liiken­ne­ra­hoi­tuk­sen kärjen olemassa olevan verkon kunnos­tuk­seen, uusien hank­kei­den sijasta. Vali­tet­ta­vasti olemassa olevan liiken­ne­ver­kon paran­ta­mi­nen ja yllä­pito ovat jälleen unoh­tu­massa utopis­tis­ten haavei­den alle Tallin­nan tunne­lista ja Jääme­ren radasta. Näiden kymme­nien miljar­dien inves­toin­tien taiko­mi­nen kannat­ta­viksi hank­keiksi vaatisi fakii­rien silmän­kään­tö­temp­puja.

Samalla on hyvä muis­taa, että ihmis­ten ja tava­roi­den pitää pystyä kulke­maan tänään ja huomenna sekä suju­vasti että turval­li­sesti nykyi­sellä verkolla. Raide­lii­ken­teen liiken­ne­suo­ri­tetta halu­taan nostaa, mutta yllä­pi­to­ra­hoi­tusta suun­nat­taessa on huomat­tava, että suuressa ja harvaan asutussa maassa yli 90 prosent­tia liiken­teestä kulkee teitä pitkin.

Kesällä moni meis­tä­kin on ajanut päätie­ver­kon ulko­puo­lella ja toden­nut miten suuri tarve kunnos­tuk­sille on jo kolmi- ja neli­nu­me­roi­sil­la­kin teillä. Liiken­ne­verkko ei ole verkko, ellei­vät verkon eri osat ole liiken­nöi­tä­vässä kunnossa.

Ensi vuosi on korjaus­ve­lan osalta siir­ty­mä­kausi nykyi­sestä korjaus­vel­kaoh­jel­masta seuraa­van halli­tus­kau­den ohjel­maan. On täysin vält­tä­mä­töntä, että liiken­ne­ver­kon korjaus­vel­kaa paika­taan myös jatkossa.

Olemassa oleva liiken­ne­verkko laite­taan kuntoon täyden­täen sitä harki­tuilla kehit­tä­mi­sin­ves­toin­neilla.

Kokoo­mus on myös turval­li­suus­puo­lue

Edus­kun­ta­ryh­mämme toimii tulok­sel­li­sesti sisäi­sen ja ulkoi­sen turval­li­suu­den saralla sekä oikeus­po­li­tii­kassa. Turvaamme polii­sille rahoi­tuk­sen 7200 polii­sin palk­kaa­mi­seen, palau­tamme sakon muun­to­ran­gais­tuk­sen ja kiris­tämme seksu­aa­li­ri­kos­ten rangais­tuk­sia vastaa­maan kansa­lais­ten yleistä oikeus­ta­jua. Toimimme aktii­vi­sesti puolus­tus­po­li­tii­kassa, valmis­te­lemme puolus­tus­ky­kymme kannalta vält­tä­mät­tö­miä kalus­toin­ves­toin­teja ja varmis­tamme tiedus­te­lu­lain­sää­dän­nön etene­mi­sen. Me haluamme, että suoma­lai­set voivat nukkua yönsä rauhassa eikä kenen­kään tarvitse pelätä.

Maahan­muutto nousee puhee­nai­heena usein esille.  Meidän on kuiten­kin oltava realis­ti­sia ja muis­tet­tava suhteel­li­suu­den­taju: Suomeen tehtiin vuonna 2017 vähän yli 4 000 uutta turva­paik­ka­ha­ke­musta. Näistä noin 40 prosent­tia sai myön­tei­sen päätök­sen. Määrät ovat huomat­ta­vasti pienen­ty­neet huip­pu­vuo­desta 2015. Tilanne voi kuiten­kin muut­tua nopeas­ti­kin tule­vai­suu­dessa. Tähän vaikut­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen tuomat elino­lo­suh­tei­den muutok­set, väes­tön­kasvu, sekä erilai­set krii­sit, jotka kohtaa­vat pääosin Lähi-Itää ja Afrik­kaa. Ensi­si­jai­sesti on kyet­tävä kehit­tä­mään elino­lo­suh­teita, jotta kenen­kään ei tarvit­sisi lähteä koti­maas­taan. On myös tärkeää, että järjes­tel­mämme on raken­nettu kestä­mään yllät­tä­viä tilan­teita. Tällä hetkellä näin ei vält­tä­mättä ole.

Aiheesta on viimei­sen vuoden aikana virin­nyt laaja keskus­telu euroop­pa­lais­ten johta­jien johdolla, ja myös Suomessa meidän on kyet­tävä katso­maan tilan­netta ratio­naa­li­sesti ja ääri­päi­den väliltä. Rajoja ei ole mahdol­lista sulkea, emmekä sitä halua­kaan, sillä Suomi elää kansain­vä­li­sessä vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Toisaalta on realis­mia myön­tää, että jokai­nen Suomeen hakeu­tuva ei yksin­ker­tai­sesti voi saada turva­paik­kaa, eten­kin jos määrät kasva­vat nopeasti. Ruot­sin kehi­tys­kulku ja maahan­muu­ton ongel­mat ovat tulleet viimeis­tään viimei­sen vuoden aikana silmiemme eteen median kautta. Kokoo­mus edus­taa tässä prag­ma­tis­mia.

Tarvit­semme siis nykyistä tehok­kaam­man, mutta toisaalta myös inhi­mil­li­sem­män ja kestä­väm­män järjes­tel­män. Hyvä järjes­telmä kohden­taisi avun niille, jotka sitä eniten tarvit­se­vat. Ei vain niille, jotka pääse­vät ovelle asti koput­ta­maan pitkän matkan jälkeen. Resurs­sit, joita käyte­tään, tulisi käyt­tää mahdol­li­sim­man järke­västi ja tasai­sesti.

Yksi mahdol­li­suus voisi­vat olla Euroo­pan ulko­puo­lelle perus­tet­ta­vat pako­lais­lei­rit, tai oikeas­taan turval­li­set pako­lais­kau­pun­git. Tämän tyyp­pistä järjes­tel­mää on jo esitetty EU-johta­jien huip­pu­ko­kouk­sessa sekä muiden muassa Rans­kan presi­dentti Macro­nin toimesta.

Kun turva­paik­kaa haet­tai­siin jo Euroo­pan ulko­puo­lella, eikä Euroop­paan asti lähte­mi­sestä saisi etua, motii­vit yrit­tää hengen­vaa­ral­lista matkaa Väli­me­ren yli myös vähe­ni­si­vät.

Tällai­nen järjes­telmä sääs­täisi myös huomat­ta­vasti resurs­seja Euroo­passa, kun kallista vastaan­ot­to­toi­min­taa ja hake­mus­ten käsit­te­lyä ei tarvit­sisi järjes­tää kohde­maassa.

Myös elin­ta­so­pe­rus­tei­nen turva­pai­kan­haku loppuisi tehok­kaam­min, mikä mahdol­lis­taisi aidosti hädä­na­lais­ten autta­mi­sen.

***

Toinen teema on työpe­räi­nen maahan­muutto.

Työpe­räistä maahan­muut­toa on helpo­tet­tava. Tämä edel­lyt­tää tarve­har­kin­ta­jär­jes­tel­män pois­toa ja toisaalta myös lupa­pro­ses­sien nopeut­ta­mista. Myös minis­teri Mykkä­sen esille nosta­maa pistey­tys­jär­jes­tel­mää on voitava tarkas­tella. Vastaa­van­lai­nen työpe­räi­sen maahan­muu­ton pistey­tys­jär­jes­telmä on olemassa esimer­kiksi Kana­dassa ja Austra­liassa.

Kanada valit­see maahan­muut­ta­jansa piste­jär­jes­tel­mällä – koulu­tuk­sesta tai hyödyl­li­sestä työko­ke­muk­sesta saa paljon pisteitä. Monet Kana­dan maahan­muut­ta­jista ovat­kin korkeasti koulu­tet­tuja. Kanada ei juuri ole joutu­nut kohtaa­maan niitä maahan­muut­toon liit­ty­viä ongel­mia, jotka kuohut­ta­vat eniten tunteita Euroo­passa. Kana­dassa ei ole ollut Rans­kan tai Britan­nian kaltai­sia levot­to­muuk­sia.

Kansan tuki maahan­muut­to­po­li­tii­kalle on ensi­si­jai­sen tärkeää, ja maahan­muu­ton ongel­ma­koh­tiin tulee puut­tua.

Minulla on tähän hyvä käytän­nön esimerkki suoma­lai­sesta pk-yrityk­sestä. Iisal­messa Metal­li­työ Vainion henki­löstö on kasva­nut lyhyessä ajassa 20 prosent­tia. Kasvu on ollut mahdol­lista vain ulko­mai­sen vuokra­työ­voi­man avulla. Suomesta tätä työvoi­maa ei ole löyty­nyt. Koti­mais­ten yritys­ten kasvu on joil­la­kin aloilla jo täysin riip­pu­vai­nen ulko­mai­sesta työvoi­masta. Jos työvoi­maa ei saisi ulko­mailta, jäisi yrityk­sen kasvu tällöin nollaan. Jos työvoi­maa ei saa, ovatko suoma­lai­set kasvu­yri­tyk­set pako­tet­tuja hank­ki­maan työn alihan­kin­tana muualta tai siir­tä­mään toimin­taansa esimer­kiksi Balti­aan liian hitaan ja byro­kraat­ti­sen työlu­pa­jär­jes­tel­män vuoksi? On selvää, että talous­kas­vun tuke­mi­seksi tarvit­semme työpe­räistä maahan­muut­toa.

***

Ilmas­ton­muu­tos ja muut­tu­vat sääolo­suh­teet ajavat maata­loutta ja elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa krii­siin. Kysy­mys on myös yli 300 000 elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non ja jalos­tuk­sen parissa toimi­van ihmi­sen työpai­koista. Tilanne vaatii toimen­pi­teitä, jotta suoma­lais­ten arvos­tama puhdas elin­tar­vi­ke­tuo­tanto voidaan turvata myös jatkossa muut­tu­vista sääolo­suh­teista huoli­matta.

Kaksi peräk­käistä kato­vuotta, karja­ti­lat harkit­se­vat teuras­tuk­sia rehu­vil­jan loppuessa, ja pula siemen­vil­jasta voi johtaa vilje­lyn loppu­mi­seen.

Yhtä huonot olosuh­teet ovat olleet myös muualla Pohjois-Euroo­passa ja Baltiassa, kuivuu­den runte­le­masta Afri­kasta ja Etelä-Euroo­pasta puhu­mat­ta­kaan. Kuivuus ja vilje­ly­mah­dol­li­suuk­sien hupe­ne­mi­sen aiheut­tama ruoka­pula pakot­ta­vat lopulta väen liik­keelle, hakeu­tu­maan sinne, missä ruokaa on. Mihin me hakeu­tui­simme, jos oma elin­tar­vi­ke­tuo­tanto kuih­tuu?

Siksi on vält­tä­mä­töntä pitää huolta suoma­lai­sen maata­lou­den toimin­tae­del­ly­tyk­sistä. Siihen ajat­te­luun ei vasem­misto-oppo­si­tion iäni­kui­nen haave maa- ja metsä­ta­lous­maan kiin­teis­tö­ve­rosta sovi.

Kokoo­mus on halli­tuk­sessa ajanut kunnian­hi­moista ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiikka. Kansal­li­sessa ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­giassa linja­taan toimia, joilla Suomi saavut­taa halli­tus­oh­jel­massa sekä EU:ssa sovi­tut tavoit­teet vuoden 2030 osalta ja etenee johdon­mu­kai­sesti kohti kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähen­tä­mistä 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoit­teena on luopua kivii­hii­len polt­ta­mi­sesta 2020-luvun loppuun mennessä, ja olemme tuoneet kestä­vän kehi­tyk­sen osaksi valtion budje­toin­tia. Näistä teemoista kuulemme kesä­ko­kouk­semme aikana lisää.

Meillä on vain yksi maapallo, ja kokoo­mus varje­lee sitä tule­via suku­pol­via varten.

***

Kokoo­muk­sen tavoite on, että Suomen veroas­tetta paine­taan alas­päin ja että kenen­kään vero­tus ei nouse. Tässä tavoit­teessa on onnis­tuttu, ja Suomen koko­nais­ve­roaste on laske­nut pitkästä aikaa tällä halli­tus­kau­della kaksi prosent­tiyk­sik­köä alas­päin. Siitä huoli­matta vero­ker­tymä on kuiten­kin kasva­nut. Niin vero­dy­na­miikka parhaim­mil­laan toimii. Vero­tusta laske­malla vero­jen määrä kasvaa.

Kuten valtio­va­rain­mi­nis­teri Orpo on sano­nut: ” Ne ovat ihmis­ten rahoja ja me haluamme ottaa niistä veroina yhteis­kun­nan käyt­töön mahdol­li­sim­man vähän”.

Tavoit­teemme on edel­leen, että kenen­kään eläke­läi­sen ja palkan­saa­jan tulo­ve­ro­tus ei kiristy.

Kokoo­mus tekee vaalien­kin alla vastuul­lista poli­tiik­kaa. Me emme heit­tele miljar­di­lin­golla katteet­to­mia lupauk­sia sinne tänne. On totta, että eläke­läis­ten toimeen­tu­loa ja osto­voi­maa pitää paran­taa. On kuiten­kin yksin­ker­taista ja kylmää ajat­te­lua, että ikäih­mis­ten tarpeet hoide­taan sata­sella. Ikään­ty­vät tarvit­se­vat sääl­li­sen toimeen­tu­lon lisäksi turval­li­suutta, hoivaa ja läsnä­ole­vaa ihmistä koko ajan lisään­ty­vään yksi­näi­syy­teen.

Väes­tön ikään­tyessä meillä jokai­sella on väis­tä­mättä enem­män vastuuta myös omista lähei­sis­tämme. Tämä on keskeistä paitsi kansan­ta­lou­del­li­sesti, myös inhi­mil­li­sesti. Yksi keino mahdol­lis­taa lähei­sen hoita­mi­nen olisi tuettu hoiva­va­paa.

Haluamme tavoi­tella aitoa mahdol­li­suutta hoiva­va­paa­seen työs­sä­käy­ville, jotka hoita­vat lähei­si­ään. Valtaosa ihmi­sistä joutuu elämänsä jossain vaiheessa tilan­tee­seen, jossa lähei­nen tarvit­see apua ja hoivaa. Työn ja läheis­hoi­van yhteen­so­vit­ta­mi­sen tulee olla nykyistä helpom­paa.

Arvioi­den mukaan työi­käi­sistä lähes kolmas­osa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omai­ses­taan tai lähei­ses­tään oman työs­sä­käyn­tinsä ohessa. Työs­sä­käy­vien, läheis­tään hoivaa­vien määrän kasvaa väes­tön ikään­ty­mi­sen myötä.

Tuki olisi tarkoi­tettu tilan­tei­siin, jossa työn­te­kijä hoitaa omais­taan tai läheis­tään tila­päi­sesti. Tällai­sia tarpeita voi tulla esimer­kiksi iäkkään vanhem­man leik­kauk­sen jälkeen.

Hoiva­va­paan malli tulee Ruot­sista, jossa työn­te­ki­jän on mahdol­lista tuetusti jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään. Ruot­sissa työn­te­kijä voi saada määrä­ai­kaista korvausta sairaus­va­kuu­tuk­sesta. Suomessa työn­te­ki­jällä on vuodesta 2011 ollut lain tuoma mahdol­li­suus hoiva­va­paa­seen, mutta siihen ei saa talou­del­lista tukea.

Julki­sen sekto­rin näkö­kul­masta omais­hoi­don kustan­nuk­set ovat vahvasti tuet­tu­na­kin selvästi kodin ulko­puo­li­sen ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoidon kustan­nuk­sia alhai­sem­mat.

Mallin yksi­tyis­koh­dista, hoiva­va­paan enim­mäis­kes­tosta, tuen tasosta ja hoiva­va­paan käyt­tä­jien määrästä riip­puen selvi­tyk­sessä on arvioitu kustan­nus­ten aset­tu­van 22-56 miljoo­naan vuodessa. On kuiten­kin huomat­tava inhi­mil­li­nen hyvin­vointi, jota läheis­ten antama hoiva voi tuoda, ja lisäksi koti­hoi­don edul­li­suus julki­selle sekto­rille. Hoiva­va­paa voisi siis mahdol­lis­taa parem­paa elämää useam­malle verrat­tain edul­li­sin kustan­nuk­sin verrat­tuna esimer­kiksi ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen kodin ulko­puo­li­seen hoitoon.

Ikään­ty­vien ihmis­ten kasva­vasta palve­lu­tar­peesta puhut­taessa on usein ikävä syyl­lis­tävä sivu­maku. Ikään­ty­vät isän­maan raken­ta­ja­su­ku­pol­vet ansait­se­vat eläk­keensä, riit­tä­vät palve­lut ja hoivan. Sen vuoksi sote-uudis­tus­kin viedään maaliin, jotta palve­lu­lu­pauk­sesta voidaan pitää kiinni.

Kokoo­mus ei ajat­tele eläke­läi­siä vain yhteis­kun­nan palve­lui­den kustan­nuse­ränä. Aktii­vi­set eläke­läi­set voivat olla koke­muk­sel­laan yhteis­kun­nalle myös arvo­kas voima­vara.

Kokoo­mus jatkaa vastuul­lista ja tule­vai­suu­teen luotaa­vaa poli­tiik­kaa jatkos­sa­kin. Tulemme syksyn aikana tuomaan useita ehdo­tuk­sia edellä maini­tuista teemoista, kuten ympä­ris­tön ja hyvin­voin­ti­val­tion tule­vai­suu­den turvaa­mi­seksi, raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten toteut­ta­mi­seksi ja suoma­lai­sen yhteis­kun­nan säilyt­tä­mi­seksi yhtä turval­li­sena kuin se tänä päivänä on.

Teesimme on, että yhteis­kunta ei saa olla rajoit­taja ja tukah­dut­taja, vaan mahdol­lis­taja ja kannus­taja.

Tule­vai­suu­den Suomi on yhteis­kunta, jossa saa tehdä ja toteut­taa itse­ään, saa onnis­tua, mutta myös epäon­nis­tua ja oppia.

Edus­kun­ta­ryh­mämme on hyvässä iskussa ja yhteis­henki korkealla. Vaikeat ajat ovat hitsan­neet poru­kan yhteen. Minulla on etuoi­keus johtaa Suomen parasta edus­kun­ta­ryh­mää, jonka jäse­net ovat jokai­nen huip­pu­asian­tun­ti­joita ja luotet­ta­via toimi­joita omalla poli­tii­kan sekto­ril­laan.

100-vuotias Kokoo­mus on enem­män kuin valmis kanta­maan tule­vai­suu­des­sa­kin vastuuta isän­maasta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.3.2024

Petteri Orpo: EU:n vahvis­tet­tava varau­tu­mis­taan krii­sei­hin

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo piti tors­taina Euroo­pan tule­vai­suutta käsit­te­le­vän puheen Roma­nian pääkau­pun­gissa Buka­res­tissa käyn­nissä olevassa Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) kongres­sissa. Puhees­saan Orpo painotti

6.3.2024

Euroo­pan kansan­puo­lu­een euro­vaa­lioh­jel­maan Suomelle tärkeitä tavoit­teita

Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) euro­vaa­lioh­jel­maan on tulossa useita Suomelle tärkeitä tavoit­teita, muun muassa raja­tur­val­li­suu­desta ja Itä-Suomen kaltais­ten aluei­den tuke­mi­sesta. Ohjel­masta päät­tävä

5.3.2024

Kokoo­mus osal­lis­tuu EPP:n kongres­siin 6.–7.3. Buka­res­tissa

Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) kongressi järjes­te­tään 6.-7.3.2024 Roma­nian pääkau­pun­gissa Buka­res­tissa. Kokoo­musta edus­ta­vat puolu­een puheen­joh­taja ja EPP:n vara­pu­heen­joh­taja Petteri Orpo, puolu­een vara­pu­heen­joh­taja

Skip to content