Kokoomus kysyy: Pitäisikö rokotusten olla pakol­lisia? – kokoomus.fi
MENU
Kokoomus kysyy: Pitäisikö rokotusten olla pakol­lisia?

Kokoomus kysyy: Pitäisikö rokotusten olla pakol­lisia?

Julkaistu: 11.12.18 Kysely
    Rokote­kat­tavuus Suomessa on paikoin alentunut siten, että tietyt jo kuriin saadut taudit uhkaavat levitä uudestaan. Esimer­kiksi tuhka­rokkoa on esiin­tynyt sellai­silla lapsilla, joille ei ole annettu rokotus­oh­jelman mukaisia rokot­teita. Tilanteen korjaa­mi­seksi rokote­kat­tavuus tulisi nostaa takaisin tasolle, joka turvaa meidän jokaisen terveyden ja hyvin­voinnin. Taudeilta suojau­tu­minen on välit­tä­mistä paitsi itsestä, myös muista.
  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Puhe: Petteri Orpo Brysselin Kansal­lis­seuran Kokoomus 100 -gaalassa

Julkaistu: 2.12.18 Puheet

Vice President
Secretary General
Members and Friends of Brysselin Kansal­lis­seura

Thank you for this oppor­tunity to speak at the famous BKS gala dinner! BKS S is one of the most dynamic member organi­sa­tions of Kokoomus.

You bring together Brussels based Finns and friends of Finland across party lines. Besides gala dinners, BKS organises high quality seminars like the one this week for Kokoomus 100th anniversary here in Brussels. You are the frontline of Finland and Kokoomus in EU politics. I am so proud of the work you do!

I want to congra­tulate the new President of BKS, Pete. I wish you all the best! I also want to thank Marketta, for her commitment and work for BKS.

Last year we celebrated Finland’s hundred-year anniversary. Among all of the states of the world, Finland is a unique success story. In the beginning, Finland was a small and poor country, located deep in the North. Today, Finland is one of the wealt­hiest nations in the world. This year UN named Finland as the happiest country.

Kokoo­muksen arvot sivistys, mahdol­li­suuksien tasa-arvo, työ ja toime­liaisuus, yksilön vapaus, demokratia, oikeus­valtio ja kansain­vä­lisyys, ovat kestäneet koko matkan Suomen itsenäi­syyden alusta tähän päivään.

Kokoomus on totta kai kehit­tynyt ja edistynyt ajatte­lussaan matkan varrella. Sata vuotta sitten emme saaneet kuningas Väinö ensim­mäistä, ja ehkä hyvä niin. 2010-luvulla saimme kuitenkin Sauli Väinämön.

Finland has been a member of the EU for twenty-three years. We have used euro as currency for sixteen years. Over fifty-five thousand Finnish students have been on Erasmus exchange, like Jyrki and many others in this room. Over the past twenty years, we have had over seventy thousand European students on Erasmus exchange in Finland.

Being European and being part of the EU is part of our everyday lives. Finnish people support European integration. We understand that it is impos­sible for nation states alone to solve today’s complex challenges. Still, it is good to remind ourselves from time to time that the EU membership is so much more.

Finland chose its side when it joined the EU.

We chose the side of democracy, human rights and the rule of law. EU membership was a security choice as much as it was economic choice. The choice was also about common sense.

Our continent faces challenges that cannot be resolved by each state acting alone. None of the EU member states is big enough. We need each other. In recent years, certain member states have under­mined the rule of law principle. Finland, Kokoomus and I do not accept this.

Rule of law is one of EU’s core values. If you don’t like our common values, you shouldn’t get the common money either. Fostering the rule of law should be a precon­dition for receiving EU cohesion funding.

Next spring will be an exciting time for the EU. We will elect a new Parliament and we will choose the new Commission. It is a beginning of a new era. It is crucial to assess what we have achieved so far and reflect on what the EU should focus on next.

Big on big things and small on small things still applies. To me, big things are research and innovation, sustai­nable growth, security and defence coope­ration. Peace and prosperity. To me, small things are strict rules on how farmers should conduct their day-to-day business. Let them decide themselves.

With no doubt, climate change is the biggest challenge of our time. With no doubt, migration has the potential to tear the EU apart. Outside actors would be happy about this, but it is not in the interest of any EU member state. Mitigating climate change and managing migration are the issues, in which the EU needs to deliver.

Global warming is happening even faster than we expected. We should set the EU Climate Policy Headline Target to fifty percent instead of forty percent. The Nordic experience shows that it is possible to reduce emissions and still have healthy economic growth. We should see sustai­na­bility as oppor­tunity, not as an obstacle.

Managing migration requires massive measures from the EU and from us, the member states. It means more development coope­ration, crisis management, private investment, trade and bilateral coope­ration in general.

The EU needs a better common asylum policy. The EU’s external borders must work effec­tively and securely. The legal ways of entry must be in order. If the EU does not succeed in this, there will be more poverty, conflicts, refugees and radica­li­sation.

If the EU does not succeed in this, there will be more social unrest in the EU member states.

Europeans support the EU as long as the EU does relevant things. We need to convince Europeans on EU’s ability to deliver on the most critical issues such as climate change and migration.

Next year, Finland will be the President of the EU Council. Finland has to take its presi­dency ambitiously. EU is not an object of lobbying. We are the EU. Finland would lose most if the EU would weaken. Finland has never been as independent as a member of the EU.

Kokoomus supports the Finnish EU membership as much as we did in the beginning of the nineties. We were the first Finnish party to support Finland’s EU membership. Members of Kokoomus were the key negotiators, when Finland joined the EU.

We want to make the EU stronger and more united. The EU we pursue provides more security and prosperity for its citizens than each member state alone. Kokoomus can take up the Finnish EU presi­dency and run it ambitiously. We know how to make an influence in the EU. We have the agenda and we have the connec­tions. Kokoomus is the most pro European party in Finland. Of course, we need to have the Prime Minister’s seat to lead Finland’s EU policy. That is what we are going to do. We are going to win the elections next spring. And we will do it by trusting the Finnish people.

Saa tehdä –Suomessa me luotamme suoma­laisiin.

Annamme heidän toteuttaa ja kehittää itseään, yrittää ja mennä eteenpäin. Kokoo­muksen Suomessa sosiaa­li­turva kannustaa ottamaan vastaan työtä kaikissa tilan­teissa.

Kokoo­muksen Suomessa verotetaan enemmän sitä, mikä haittaa meitä, eli saastut­ta­mista ja päästöjä, ja vähemmän sitä, mistä hyvin­voin­timme kasvaa, eli työtä ja yrittä­mistä. Kokoo­muksen Suomessa työnte­kijää kannus­tetaan uudelleen koulut­tau­tumaan ja kehit­tämään osaamistaan. Kokoo­muksen Suomessa työelämä on maailman parasta.

Suoma­lai­sissa on niin paljon poten­ti­aalia, että kun heihin luotetaan ja annetaan tehdä, niin Suomi on paljon enemmän. Me tarvitaan siihen vähemmän sääntelyä, byrokratiaa ja ylhäältä annettuja määräyksiä, enemmän vapautta tehdä ja toteuttaa itseään. Saa tehdä Suomi on parempi Suomi.

Saa tehdä –Suomessa saa mennä ja tulla. Saa kansain­vä­listyä, saa muuttaa ulkomaille, mutta saa tulla myös takaisin. Kokoomus on puolue, joka sanoo: saa tehdä!

Thank you for this oppor­tunity and I wish you all a great evening. Let’s toast for one hundred years of Kokoomus!

Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille

Julkaistu: 20.11.18 Julkaisut, Sivistys, Työ

Maailman paras maa lapsille ja perheille

Suomi on hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­neiden eliniä­nodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Lapsuus on täällä maailman kolman­neksi turvatuin. Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maail­man­kuulu ja tuottaa erinomaisia oppimis­tu­loksia tasa-arvoi­sesti lapsen perhe­taus­tasta riippu­matta. Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnel­li­sim­maksi maaksi.

Suomeen on syntynyt kuluneella halli­tus­kau­della yli 110 000 uutta työpaikkaa, mikä on tuonut työtä ja tulevai­suu­de­nuskoa kymmeniin tuhansiin lapsi­per­heisiin. Työlli­syyden vahvis­tu­minen ja varhais­kas­va­tus­mak­sujen alenta­minen ovat vähen­täneet lapsi­per­he­köy­hyyttä. Julkinen talous on saatu kestä­välle pohjalle, mikä vahvistaa yhteis­kunnan kykyä tukea lapsi­per­heitä laaduk­kailla palve­luilla myös tulevai­suu­dessa.

Pärjäämme hyvin kansain­vä­li­sissä vertai­luissa ja valtao­salla suoma­lai­sista lapsi­per­heistä menee hyvin. Kaikesta tästä huoli­matta Suomi ei vielä ole paras mahdol­linen maa lapsille ja perheille. Syntyvyys on histo­rial­lisen matalaa, vuonna 2018 syntyy enää alle 50 000 lasta, mikä on noin 10 000 lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vanhempien uupuminen, nuorten syrjäy­ty­minen, lapsi­per­he­köyhyys ja periytyvä huono-osaisuuden kasau­tu­minen ovat suuria huole­nai­heita. 18 000 lasta asuu sijoi­tet­tuina kodin ulkopuo­lelle.

Haluamme, että jokai­sella lapsella ja nuorella on taustasta riippu­matta yhtäläiset mahdol­li­suudet kasvaa, koulut­tautua ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme rakentaa parhaat mahdol­liset edelly­tykset vanhem­muu­delle, jotta vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan ja nuoristaan aktii­visia ja osallis­tuvia yhteis­kunnan jäseniä.

Lapsi- ja perhe­po­li­tiikan uudis­ta­misen tavoit­teena on se, että lapset ja perheet voivat hyvin ja mahdol­li­simman monen suoma­laisen oma lapsi­toive voisi toteutua. Hyväksyvä, moderni ja positii­vinen perhepuhe on avain siihen, että ihmiset uskal­tavat ja haluavat toivoa ja saada lapsia myös tulevai­suu­dessa. Perheel­lis­ty­misen esteisiin on tartuttava – talou­del­lisiin, lainsää­dän­nöl­lisiin ja työelä­mästä johtuviin. Yhteis­kun­tamme tarvitsee kestävää ja kannat­te­levaa lapsi- ja perhe­myön­tei­syyttä. Uskomme, että raken­ta­malla Suomesta lapsi­myön­teisen ja perheys­tä­väl­lisen yhteis­kunnan voimme vaikuttaa synty­vyyteen positii­vi­sesti ilman painos­tavaa ilmapiiriä.

Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvin­vointi nostetaan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­tee­moista. Tämän arvova­linnan tekeminen on välttä­mä­töntä, mikäli haluamme turvata tasa-arvoiset onnis­tu­misen ja elämässä pärjää­misen mahdol­li­suudet kaikille suoma­lai­sille. Paras maa lapsille ja perheille raken­netaan kolmen perus­pe­ri­aatteen avulla:

Raken­netaan lapsi- ja perhe­myön­teistä yhteis­kuntaa, jossa perheillä on tilaa elää omanlaistaan elämää.

Kiinni­tetään katseemme lasten varhaisiin vuosiin ja puututaan ongelmiin ennal­taeh­käi­se­västi ja ajoissa.

Vahvis­tetaan tasa-arvoa perheissä, koulu­tuk­sessa ja työelä­mässä.

 

Kokoo­muksen toimen­piteet kohti lapsi- ja perheys­tä­väl­listä yhteis­kuntaa

I. Vahvis­tetaan varhais­kas­va­tusta ja tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista

Päivä­ko­deissa leikitään ja opitaan perus­taitoja. Laadukas varhais­kas­vatus on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ensim­mäinen askel. Siihen osallis­tu­minen on lapsen oikeus. Kokoo­muksen tavoit­teena on, että jokainen lapsi pääsee osallis­tumaan laaduk­kaaseen, pedago­giseen varhais­kas­va­tukseen.

Myöhemmän oppimisen perusta luodaan päiväkoti-iässä. Laadukas varhais­kas­vatus tasoittaa erilai­sista taustoista tulevien lasten lähtö­kohtien eroja ja siten edistää tasa-arvoa. Suomessa varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­minen on vähäi­sempää kuin pohjois­maissa ja muissa OECD-maissa. Aivan liian moni lapsi jää kokonaan ulkopuo­lelle. Erityinen ongelma on, että vähiten osallis­tuvat ne lapset, jotka hyötyi­sivät varhais­kas­va­tuk­sesta kaikkein eniten.

Kokoo­muksen pitkän aikavälin tavoit­teena on kaikille lapsille maksuton varhais­kas­vatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Siksi olemme alentaneet maksuja kuluneella halli­tus­kau­della sekä käynnis­täneet maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokeilut 5-vuotiaille. Laadun paran­ta­mi­seksi haluamme panostaa henki­lö­kunnan osaamiseen ja koulu­tus­tason nostoon.

Lapsen varhaisiin vuosiin panos­ta­minen on tärkeää sosiaa­listen taitojen ja oppimisen edelly­tysten kannalta. Varhais­kas­va­tuk­sella ja esiope­tuk­sella on tärkeä rooli myös syrjäy­ty­misen ehkäi­syssä. Esiope­tuksen laajen­ta­mi­sella voidaan parantaa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edelly­tykset elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikommat. Päivä­kodin, eskarin ja koulun ensim­mäisten luokkien on muodos­tettava saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöl­listä tahtiaan. Tämä voidaan toteuttaa esimer­kiksi koulun aloitusta jousta­voit­ta­malla.

Vahvemman koulutien varmis­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen lisätään. Erityi­sesti on tuettava heikom­mista lähtö­koh­dista tulevien lasten osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen.

Alennetaan varhais­kas­va­tus­maksuja asteittain. Pitkän aikavälin tavoit­teena on maksuton osa-aikainen varhais­kas­vatus (20 h / viikko).

Päivä­ko­ti­paik­kojen pitää löytyä kotien läheltä tai työmatkan varrelta. Kunnal­listen ja yksityisten päivä­kotien verkosto on suunni­teltava toisiaan täyden­tä­väksi. Palve­luse­te­leillä mahdol­lis­tetaan palve­lujen joustava käyttö.

Päivä­kotien aukio­loai­kojen joustoja on lisättävä, jotta muuttuva työ ja lapsi­perheen arki voisivat sopia yhteen entistä paremmin.

Varhais­kas­va­tuksen laadun paras tae on ammat­ti­tai­toinen, osaava ja sitou­tunut henki­lö­kunta, jonka työtä arvos­tetaan. Varmis­tetaan koko henki­lös­tölle mahdol­li­suudet täyden­nys­kou­lu­tukseen.

Jokai­sessa ryhmässä tulee olla pedago­gisen koulu­tuksen saanut opettaja. Kaksin­ker­tais­tetaan uuden varhais­kas­va­tuslain mukai­sesti korkea­kou­lu­tet­tujen osuus päivä­kotien henki­lös­töstä vuoteen 2030 mennessä. Lisätään varhais­kas­va­tuksen opettajien koulu­tus­määriä yliopis­toissa.

Varhais­kas­va­tuksen on oltava sisäl­löl­li­sesti rikasta ja monipuo­lista. Liikun­ta­tuokiot ja yhteiset pelit, luonto­retket, satuhetket kirjas­tossa, yhteiset juhlat, kohtaa­miset taiteen ja kulttuurin kanssa, kieli­kyl­py­mah­dol­li­suudet sekä tutus­tu­minen muihin kulttuu­reihin rikas­tavat lasten kokemus­maa­ilmaa. Kaikki lapset eivät pääse kotoa esimer­kiksi uimahalliin, metsä­ret­kelle tai teatteriin - päivä­kodin retket ovat tärkeitä, jotta jokainen lapsi saa omaa elämä­nym­pyrää kasvat­tavia oppimisen kokemuksia. Myös lasten oman äänen pitää kuulua päivä­ko­tiarkea suunni­tel­taessa.

Tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista. Kaksi­vuo­tinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan halli­tuksen ohjelmaan.

Tehdään koulun aloituk­sesta jousta­vampaa. Raken­netaan päivä­ko­dista, eskarista ja koulun ensim­mäi­sistä luokista saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöl­listä tahtiaan. Kaksi ensim­mäistä koulu­vuotta voitaisiin toteuttaa joustavana nivel­vai­heena sitomatta oppilaita vuosi­luokkiin. Kolman­nelle luokalle siirryt­täessä jokai­sella on oltava riittävät perus­tiedot ja -taidot, kuten hyvä lukutaito.

Tuetaan haasteel­li­silla alueilla toimivia päivä­koteja ja kouluja tasa-arvon ylläpi­tä­mi­seksi. Erityi­sellä tasa-arvora­hoi­tuk­sella voidaan esimer­kiksi palkata lisää koulu­tettua henki­lö­kuntaa ja pienentää ryhmä­kokoja.

 

 


 

II. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parempaa arkea

Suomi tarvitsee kunnian­hi­moisen, lapsi- ja perhe­myön­teisen perhe­va­paa­uu­dis­tuksen, joka tuo vapautta ja jousta­vuutta perheiden arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmark­ki­noilla sekä edistää erityi­sesti naisten työlli­syyttä. Vanhem­muuden vastuun tasai­sempi jakau­tu­minen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.

Jokaisen perheen tilanne on erilainen. Perhe­va­paiden tulee mahdol­listaa lasten hoita­minen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja uudessa elämän­ti­lan­teessa. Perhe­va­paiden tulee tukea sitä, että lapsen vanhem­mille kehittyy vahva suhde lapseen ja hoiva­vastuu jakautuu tasai­sesti. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus siis edistää myös isien oikeutta jäädä perhe­va­paalle ja osallistua lasten hoita­miseen näiden ollessa pieniä.

Perhe­va­paa­uu­dis­tuksen keskeinen tavoite on saada vapaat jakau­tumaan tasai­semmin ja jousta­vammin vanhempien välillä. Tämä on välttä­mä­töntä, jotta työelämä tasa-arvo voi toteutua. Nykyinen vapaiden epäta­sainen jakau­tu­minen vaikuttaa kieltei­sesti naisten ura- ja palkka­ke­hi­tykseen sekä viime­kä­dessä myös eläke­ker­tymään. Naisten palkka­ke­hitys jää miehistä jälkeen heti ensim­mäisen lapsen hankki­mi­sesta ja pysyy alemmalla tasolla läpi työuran.

Perhe­va­paiden epäta­sainen jakau­tu­minen johtaa myös osaltaan siihen, että työnan­tajat näkevät nuorten naisten palkkaa­minen liian usein riskinä. Toisaalta taas isien keski­mää­räistä pidempiin perhe­va­paisiin suhtau­dutaan liian usein kieltei­sesti. Työelämä vaatii asenne­muu­tosta ja perhe­myön­tei­syyttä. Toteu­tettu työnan­ta­jalle maksettava 2500 euron perhe­va­paa­korvaus on ollut yksi askel oikeaan suuntaan. Perhe­va­paiden lisäksi perhe­myön­teisyys voi kuitenkin tarkoittaa esimer­kiksi joustavia ratkaisuja osa-aikatyöhön ja osittaiseen lasten kotona hoita­miseen, työnan­tajan tarjoamaa sairaan lapsen hoitoapua tai työn joustavaa järjes­tä­mistä.

Kokoomus haluaa, että ensi halli­tus­kau­della toteu­tetaan kunnian­hi­moinen perhe­va­paa­uu­distus.

Hyvä perhe­va­paa­uu­distus on sellainen, joka lisää jousta­vuutta perheiden arkeen, vahvistaa tasa-arvoa ja työlli­syyttä, kohtelee erilaisia perheitä tasapuo­li­sesti ja huomioi perheiden moninaiset elämän­ti­lanteet. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus on lapsi­läh­töinen malli, jossa jokai­sella synty­vällä lapsella on oikeus olla lähei­sensä hoidet­tavana yhtä monta päivää perhe­muo­dosta riippu­matta. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus myös kannustaa vanhempia palaamaan perhe­va­paalta jousta­vasti takaisin työelämään ja lisää lasten osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen.

Kokoo­muksen oma perhe­va­paa­malli on esitelty yksityis­koh­tai­sesti Perheet ja työelämä -asiakir­jas­samme.

Tasa-arvon ja paremman arjen aikaan­saa­mi­seksi kokoomus esittää:

Uudis­tetaan perhe­va­paa­jär­jes­telmä niin, että molem­mille vanhem­mille varataan perhe­va­paista yhtä pitkät osuudet. Näin kannus­tamme isiä jäämään perhe­va­paalle nykyistä enemmän. Tämän lisäksi osan perhe­va­paista perhe voisi jatkos­sakin jakaa vanhempien kesken parhaaksi katso­mallaan tavalla.

Perhe­va­paita täytyy voida jaksottaa ja pilkkoa pienempiin osiin nykyistä jousta­vammin. Myös osa-aikatyön tekemisen ja yrittä­jyyden pitää olla nykyistä helpompaa perhe­vapaan ohessa.

Kaikille vanhem­mille perheen kokoon­pa­nosta riippu­matta turvataan yhtäläiset oikeudet jäädä perhe­va­paalle. Synty­vällä lapsella on oikeus olla lähei­sensä hoidet­tavana yhtä monta päivää perhe­muo­dosta riippu­matta. Perheet ovat kaikki erilaisia, mutta samanar­voisia. Lapsille pitää taata oikeus turval­listen ja läheisten aikuisten hoivaan elämän alkumet­reillä.

Äitiys­va­paalle voi nykyti­lan­teessa jäädä 5-8 viikkoa ennen lapsen laskettua synty­mä­aikaa. Äidin pitäisi halutessaan ja vointinsa salliessa voida lykätä äitiys­vapaan alkua lähem­mäksi laskettua aikaa.

Edistetään työpaik­kojen perheys­tä­väl­li­syyttä. Perheys­tä­väl­lisyys ja nykyai­kainen asenneil­ma­piiri ovat työnan­tajien kilpai­luetuja joiden merkitys kasvaa. Tarvit­taessa työnantaja voisi tarjota esimer­kiksi sairaan lapsen hoita­miseen liittyvää palvelua.

Mahdol­lis­tetaan joustavat työajat ja etätyö. Työn ja perhe-elämän toimiva yhteen­so­vit­ta­minen on yksi tärkeim­mistä työhy­vin­vointia lisää­vistä tekijöistä. Töitä tule voida tehdä siellä, missä se on tehok­kainta ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sinta. Jollei työ ehdot­to­masti vaadi läsnäoloa työpai­kalla, mahdol­lisuus etätyöhön helpottaa etenkin pienten lasten vanhempien arkea. Pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön on myös luotava paremmat mahdol­li­suudet.

 


 

III. Maailman parhaat, lapsi- ja perhe­läh­töiset palvelut

Suomi on ollut yksi innova­tii­vi­sim­mista ja edistyk­sel­li­sim­mistä maista lasten ja perheiden palve­lujen kehit­tä­mi­sessä. Maksuton koulu­ruoka, äitiys­pakkaus, neuvola ja tasa-arvoinen perus­koulu ovat ylpey­de­nai­hei­tamme, jotka leviävät maail­malle. Julkisten palve­luiden lisäksi Suomessa on laaja ja monipuo­linen määrä muiden kuin julkisten toimi­joiden tarjoamia palve­luita lapsille ja perheille.

Parhaim­millaan lapset ja perheet saavat oikea-aikai­sesti ja asteittain vahvis­tuvaa tukea. Vaikka meiltä löytyy paljon hyvää, yhteis­kunnan muuttu­minen nostaa esiin paran­net­tavaa. Huono-osaisuuden periy­ty­minen ja lasten ja nuorten henkinen pahoin­vointi näyttävät olevan kasvussa. Yli 18 000 lasta elää sijoi­tettuna kodin ulkopuo­lella. Tämän suunnan kääntä­mi­seksi meidän on panos­tettava nykyistä huomat­ta­vasti voimak­kaammin ennal­taeh­käi­sevään tukeen ja puuttu­miseen.

Lasten ja lapsi­per­heiden moninais­tuvat tarpeet, lähtö­kohdat ja edelly­tykset jäävät liian usein huomiotta. Kestävää hyvin­vointia ei saavuteta palve­lu­tar­joajien tarjon­ta­läh­töisen ja siilo­maisen toimin­ta­tavan takia. Suomi on vuosien varrella muuttunut tuhansien luukkujen luvatuksi maaksi. Sirpa­leinen palve­lu­jär­jes­telmä ei parhaalla mahdol­li­sella tavalla kohtaa perheitä varsinkaan silloin, kun ongelmia ja avuntar­vetta on paljon.

Kokoomus haluaa kehittää lasten ja perheiden palveluja lapsi- ja perhe­läh­töi­seksi kokonai­suu­deksi, jossa painottuu ennal­taeh­käisy ja varhainen puuttu­minen.

Lapsi- ja perhe­läh­töi­sempien palve­luiden luomi­seksi kokoomus esittää:

Lasten ja perheiden palvelut raken­netaan lasten ja perheiden palve­lu­tar­peiden ja elämän­ti­lan­teiden ympärille, ei enää organi­saatio- ja hallin­no­na­la­läh­töi­sesti.

Palve­luita toteut­tavien viran­omaisten, eri ammat­ti­laisten ja julkisen, yksityisen ja kansa­lai­syh­teis­kunnan toimi­joiden toiminnan tulee määrittyä asiakas­läh­töi­sesti, lapsia ja perheitä koskevan tiedon perus­teella. Ennal­taeh­käi­sevyys ja oikea-aikainen riittävä tuki on varmis­tettava tiiviillä yhteis­työllä ja vuoro­vai­ku­tuk­sella.

Varmis­tetaan, että tieto eri viran­omaisten välillä liikkuu sujuvasti lasten ja perheiden parhaaksi. Palve­lu­jär­jes­telmän lapsi- ja perhe­läh­töisyys vaatii uuden­laista yhteis­työtä kaikilta lasten ja perheiden kanssa töitä tekeviltä. Opettaja, tervey­den­hoitaja, sosiaa­li­työ­tekijä, psykologi tai nuori­so­työn­tekijä ei pysty yksin vastaamaan moninaisiin hyvin­voinnin, kasvun ja oppimisen tarpeisiin. Toinen toistensa osaamisen parem­malla keski­näi­sellä hyödyn­tä­mi­sellä saadaan parempia palveluja, ja myös parempaa työhy­vin­vointia.

Otetaan järjestöt, koko kolmas sektori ja seura­kunnat tiiviisti mukaan. Lapsi­per­he­kirp­pikset, vauva­kah­vilat ja muut kohtaa­mis­paikat tavoit­tavat perheet matalalla kynnyk­sellä usein viran­omais­pal­veluja paremmin.

Vähen­netään lakisää­teisiä suunni­telmia, rapor­tointia ja muuta paperi­työtä ja kootaan yhteen hanke- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tusta. Vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa lapsille ja perheille!

Palvelut tulee tarjota lähellä lasten ja perheiden arkea. Tuodaan lasten ja perheiden palveluja mahdol­li­suuksien mukaan yhteen. Hyviä kokemuksia on saatu esimer­kiksi yhdis­tä­mällä päiväkoti, koulu, neuvola, kirjasto, nuori­sotila, perhe­keskus ja harras­tus­tilat saman katon alle, jolloin perheiden arki ja ammat­ti­laisten yhteistyö on helpompaa, siirtymät päivä­ko­dista esikoulun kautta kouluun ja alakou­lusta yläkouluun ovat helpompia ja koulujen iltapäiviin voidaan tuoda harras­tus­toi­mintaa matalalla kynnyk­sellä.

Uudis­tetaan neuvo­la­jär­jes­telmää 2020-luvulle. Suoma­lainen neuvo­la­jär­jes­telmä on meille tärkeä ja arvokas, haluamme pitää siitä hyvää huolta. Kehitetään neuvolaa siten, että se vastaa erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaati­muksiin. Varmis­tetaan, että koko ikäluokka osallistuu neuvo­la­tar­kas­tuksiin esimer­kiksi vaati­malla sitä edelly­tyk­seksi lapsi­lisän maksa­mi­selle.

Kehitetään kaikkien perheiden saata­ville neuvo­la­tar­kas­tuksia täydentävä digineuvola, josta saa apua esimer­kiksi imetykseen, lapsen ravintoon tai uneen, vanhem­muuteen, parisuhteen risti­rii­toihin tai kasva­tukseen liittyviin huoliin juuri silloin, kun avun tarve on suurin ja käsillä.

Tuodaan neuvo­la­pal­velut helposti ja matalalla kynnyk­sellä saata­ville sinne, missä lapset ja perheet muutenkin ovat. Liikkuva neuvola voisi tarjota apua ja neuvontaa matalalla kynnyk­sellä esimer­kiksi ostos­kes­kuk­sessa, päivä­ko­dissa tai kirjas­tossa. Avun pyytä­mi­sessä ja saami­sessa on oltava matala kynnys.

Lisätään neuvo­la­pal­ve­lu­tar­jontaa myös ilta-aikoihin.

Viedään osa neuvo­la­tar­kas­tuk­sista päivä­kotiin. Kehitetään päivä­kodin ja neuvo­loiden yhteis­työtä ongelmien varhaisen tunnis­ta­misen, ammat­ti­laisten välisen tiedon­kulun ja oikea-aikaisen avun tehos­ta­mi­seksi.

Neuvo­loissa on tarjottava vielä nykyis­täkin vahvemmin tukea myös vanhem­muuteen ja parisuhteen ongelmiin. Tulevai­suuden neuvo­lassa perhe voisi saada laajempaa tukea ja neuvontaa myös esimer­kiksi työelämään palaa­mi­sessa tai koulut­tau­tu­mi­sessa. Lisäksi jo nyt tehtävää hyvää työtä lasten lukuinnon ja –taidon edistä­mi­sessä on syytä jatkaa ja kehittää.

Laaja ja riittävä rokote­kat­tavuus on varmis­tettava. Neuvolat pitävät viime­kä­dessä huolen myös Suomen rokote­kat­ta­vuu­desta ja siitä, että lapset saavat välttä­mät­tömät rokotteet. Tätä työtä on tuettava kaikin mahdol­lisin keinoin.

Panos­tetaan lapsi­per­heiden kotipal­veluun. Kotipalvelu on tärkeää matalan kynnyksen ennal­taeh­käi­sevää työtä, jolla voidaan auttaa uupumusta perheissä.

Perheiden tuessa ja lasten­suo­je­lussa on panos­tettava ongelmien ennal­taeh­käisyyn. Pienikin apu riittävän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhemmin ilmenevät ongelmat. Lasten­suo­jelun toimin­ta­malleja on kehitettävä niin, että ongelmiin pystytään vastaamaan riittävän ajoissa.

Perhe on lapselle paras mahdol­linen kasvu­paikka. Perhe­si­joi­tuksen on oltava vahva priori­teetti lasten­suo­je­lussa, perhe­hoi­tajien sosiaa­li­turvaa on kehitettävä ja adoptio on kirjattava lasten­suo­je­lu­lakiin osaksi lasten­suo­jelun palettia.

Varmis­tetaan että lasten­suo­jelun piirissä olevilla lapsilla on riittävät mahdol­li­suudet perus­koulun loppuun­saat­ta­miseen ja toisen asteen koulu­tuksen suorit­ta­miseen.

Kannus­tetaan kuntia luomaan yhteis­työ­malleja paikal­listen järjes­töjen ja yritysten kanssa, jotta perheet voisivat hakea lyhytai­kaista apua lasten­hoitoon esimer­kiksi iltaisin ja viikon­lop­puisin.

Helpo­tetaan avun palkkaa­mista laajen­ta­malla kotita­lous­vä­hen­nyksen käyttö­mah­dol­li­suuksia kattamaa monipuo­li­semmin lapsi­per­heiden ja kodin arjessa hyödyn­net­täviä palve­luita.

Tarvit­semme arjen lapsi­myön­tei­syyttä. Sujuva julkinen liikenne ja matala­lat­tia­bussit ja –raitio­vaunut tekevät liikku­mi­sesta huomat­ta­vasti helpompaa lasten­vau­nujen ja pienten lasten kanssa. Leikki­puis­tojen maksuton toiminta ja kolmannen sektorin ylläpi­tämät perhe­kah­vilat ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka ovat merkit­täviä voima­varoja lapsi­per­heiden arjessa. Vaipan­vaih­to­pisteet ja imetys­tilat julki­sissa tiloissa ja arjen palve­luissa antavat vahvan signaalin siitä, että myös lapset ja lapsi­perheet ovat terve­tul­leita. Me kaikki olemme vastuussa siitä, että suhtau­tu­mi­semme lapsien näkymiseen ja kuulu­miseen arjessa on positii­vista ja kannus­tavaa.


 

IV. Huomioidaan erilaisten perheiden erilaiset tarpeet

Kaikki lapset ja heidän perheensä ovat erilaisia, mutta samanar­voisia. Lapset tulevat yhä moninai­sem­mista taustoista, ja jokai­selle on turvattava tasa-arvoiset mahdol­li­suudet. Erilaiset perheet on huomioitava lainsää­dän­nössä yhden­ver­tai­sesti ja on ymmär­rettävä, että perheiden erilaisuus on uusi normaali. Oli perheessä eri määrä lapsia, eri määrä vanhempia, olivatpa vanhemmat keskenään samaa tai eri sukupuolta tai asuivatpa nämä samassa tai eri kotita­lou­dessa, oli perheessä vammaisia tai tukea tarvit­sevia, on perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina. Perheiden palve­luiden ja etuus­jär­jes­telmien on pystyttävä vastaamaan myös perheiden sisällä tapah­tuviin muutoksiin, kuten eroti­lan­teisiin, lapsen sairas­tu­miseen tai vammau­tu­miseen, nykyistä paremmin.

Kaikki perheet eivät ole tällä hetkellä samalla viivalla monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mysten tai perhe­va­paiden osalta. Lapsilla voi esimer­kiksi olla useampi kuin yksi kotio­soite tai hän ei pääse tapaamaan toista vanhem­paansa tai isovan­hem­piaan. Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koskevaa lainsää­däntöä uudis­tetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilan­teita. Erilaiset perheet tulee myös huomioida paremmin etuus­jär­jes­tel­mässä.

Joskus vastaan tulee tilan­teita, joissa tukea ja apua pitäisi olla saata­villa nopeasti. Haluamme varmistaa sen, että yllät­tä­viinkin tilan­teisiin löytyy apua.

Erilaisten perheiden tasa-arvon varmis­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Kirjataan vuoroa­su­minen lainsää­däntöön ja ehkäistään tapaa­mi­soi­keuden toteu­tu­miseen liittyviä ongelmia nykyistä paremmin.

Lainsää­dännön on turvattava lapsen oikeus tosia­sial­lisiin vanhem­piinsa. Kirjataan lakiin lapsen huolta­jille velvol­lisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita. Lasta ei saa vieraan­nuttaa esimer­kiksi eroti­lan­teissa isovan­hem­mista tai muista lähisu­ku­lai­sista.

Tarjotaan kahdessa eri osoit­teessa saman kunnan alueella asuvalle lapselle koulu­kyyti molem­mista kodeista.

Myönnetään lapsesta yksin huoleh­ti­valle tai yksin adoptoi­valle äidille oikeus isyys­rahaa vastaaviin vanhem­pain­va­paa­päiviin. Piden­netään adoptio­van­hempien vanhem­pain­ra­ha­kautta ja annetaan siihen oikeus kaikille alle 18-vuotiaan lapset perheen ulkopuo­lelta adoptoi­valle. Piden­netään monik­ko­per­heiden isien isyys­ra­ha­kautta.

Paran­netaan adoptio­neu­vonnan laatua ja saata­vuutta.

Tuetaan opiske­li­ja­per­heiden toimeen­tuloa nykyistä paremmin mm. opintotuen huolta­ja­ko­ro­tuk­sella ja jousta­villa hoito­mah­dol­li­suuk­silla.

Hedel­möi­tys­hoi­tojen tulee olla saata­villa perhe­muo­dosta tai lapset­to­muuden syystä riippu­matta.

Selvi­tetään, millä edelly­tyk­sillä Suomeen voitaisiin säätää sijais­syn­ny­tykset salliva lainsää­däntö.

 


 

V. Harras­tus­ta­kuusta totta! Jokai­selle lapselle mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen

Hyvät harras­tukset ja liikun­nal­lisen elämän­tavan oppiminen lisäävät lasten hyvin­vointia ja paran­tavat elämän­laatua. Harras­tusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Monissa harras­tuk­sissa kustan­nukset voivat nousta korkeiksi. Kokoomus haluaa, että harras­tus­takuu toteutuu kaikkialla Suomessa, kaikille lapsille ja nuorille. Jokai­selle on turvattava mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen. Vanhempien lompakon paksuus ei saa rajoittaa lapsen mahdol­li­suuksia liikkua ja harrastaa.

Mieluisa harrastus voi löytyä kulttuuri, liikunta- tai järjes­tö­toi­minnan parista. Vaihtoehtoja on paljon. Yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän. Se, ettei ole varaa harrastaa, voi jättää monelle tunteen yhteisön ulkopuo­lella olemi­sesta. Tätä tunnetta meidän on pystyttävä torjumaan kaikin keinoin, jos haluamme todella torjua eriar­voi­suutta ja syrjään jäämistä. Harras­tukset ja liikunta ovatkin tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvin­voinnin edistä­misen, myös lapsen sosiaa­listen taitojen ja yhteen­kuu­lu­vuuden tunteen edistä­mi­sessä.

Mieluisa harrastus voi löytyä kulttuuri, liikunta- tai järjes­tö­toi­minnan parista.

Harras­tus­takuun toteut­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Jokaisen lapsen ja nuoren koulu­päivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päivä­ko­ti­päivään tätäkin enemmän. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhais­kas­va­tukseen ja toiselle asteelle. Parhaiten liikun­nal­lista elämän­tapaa opitaan lisää­mällä liikuntaa osaksi muuta opetusta ja välitunteja.

Järjes­tetään matalan kynnyksen harras­tus­toi­mintaa kouluilla iltapäi­visin esimer­kiksi kerhojen muodossa.

Kannus­tetaan päivä­koteja ja kouluja tekemään yhteis­työtä paikal­listen järjes­töjen, urhei­luseu­rojen, kulttuu­ri­toi­mi­joiden ja yritysten kanssa sekä järjes­tämään esimer­kiksi laji- ja harras­tus­ko­keiluja koulu­päivien ohessa.

Luodaan lasten ja nuorten harras­tus­passi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harras­ta­mista, joille harras­ta­misen kustan­nukset voivat muodostua esteeksi. Harras­tus­passin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harras­tus­kertoja tuetusti mielei­sistään paikoista.

Tehdään yhteis­työtä järjes­töjen ja yhdis­tysten kanssa matalan kynnyksen harras­tus­toi­minnan järjes­tä­mi­seksi.

Varmis­tetaan, että kouluissa tuodaan opetuksen ja ohjauksen ohessa erilaisia harras­tus­mah­dol­li­suuksia esille ja tarjotaan eri vaihtoeh­doista tietoa sekä oppilaille että vanhem­mille.

Tarjotaan esimer­kiksi kuntien julkisia tiloja, kuten iltaisin tyhjillään olevia kouluja, nykyistä helpommin ja edulli­semmin harras­tus­toi­mintaa järjes­tävien toimi­joiden käyttöön.

Huoleh­ditaan, että jokainen lapsi pääsee kokemaan ja kokei­lemaan kulttuuria ja taidetta. Turvataan lasten ja nuorten mahdol­li­suudet osallistua taiteen perus­o­pe­tukseen kaikkialla Suomessa. Huomioidaan harras­tus­takuun toteut­ta­minen taiteen perus­o­pe­tuksen ja kuntien muun kulttuu­ri­toi­minnan valtio­na­vus­tuk­sissa. Vahvis­tetaan lasten­kult­tuuria, ja tehdään museoista ja muista kulttuu­ri­koh­teista ja -tapah­tu­mista lapsiys­tä­väl­lisiä.

Vahvis­tetaan kirjas­tojen roolia perheiden ajanvietto- ja kohtaa­mis­paikkana sekä matalan kynnyksen kulttuu­ri­kes­kit­tymänä, jossa on luonteva edistää myös tasa-arvoisia mahdol­li­suuksia tutustua digimaa­ilmaan.


 

VI. Turval­linen lapsuus jokai­selle

Lapsi alkaa rakentaa minäku­vaansa ja itsetun­toaan jo varhain. Yksi lapsen terveen itsetunnon ja minäkuvan raken­nusai­nek­sista on turval­linen aikuinen, yleensä vanhempi, johon lapsi voi luottaa. Jokainen lapsi ansaitsee turval­lisen kodin ja luotet­tavia aikuisia elämäänsä. Pohjaa lapsen luotta­muk­selle ympäröivää yhteis­kuntaa, viran­omaisia ja muita aikuisia kohtaan aletaan rakentaa jo nuorena.

Suomen on oltava jatkos­sakin maa, jossa lapset tuntevat olonsa turval­li­seksi myös kodin seinien ulkopuo­lella. Maailman mitta­kaa­vassa on harvi­nais­laa­tuista, että Suomessa lapset voivat kulkea turval­li­sesti koulu­mat­kansa jalan tai pyörällä, tai mennä yksin lähipuistoon leikkimään. Tästä meidän on syytä pitää kiinni myös jatkossa. On meidän jokaisen aikuisen tehtävä puuttua, jos näemme jonkun lapsen lähes­tyvän vaaral­lista tilan­netta.

Jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­liseen lapsuuteen.

Väkivalta ja perhe-elämä eivät kuulu yhteen. Vaikka Suomi onkin monella mitta­rilla yksi maailman turval­li­sim­mista maista ja hyvä maa lapsi­per­heille, olemme euroop­pa­laisten perhe­vä­ki­val­ta­ti­las­tojen kärki­päässä. Kaikissa perheissä ei ole turval­lista olla. Tuoreen tutki­muksen mukaan kaikista väkival­ta­ri­kok­sista jopa 30 prosenttia oli joko nykyisen tai entisen kumppanin tekemiä. Perhe- ja lähisuh­de­vä­ki­vallan yleisyys on Suomelle häpeäl­linen asia.

Suoma­lainen turva­ko­ti­verkko ei täytä kansain­vä­li­sissä sopimuk­sissa sille asetettuja ehtoja. Paikkoja perhe­vä­ki­vallan uhreiksi joutu­neille ei yksin­ker­tai­sesti ole tarpeeksi. Suomessa järjestöt tekevät mittaa­mat­toman arvokasta työtä perhe- ja lähisuh­de­vä­ki­vallan kitke­mi­seksi ja uhrien autta­mi­seksi. Kokoomus haluaakin varmistaa, että näiden järjes­töjen toimin­tae­del­ly­tykset turvataan jatkos­sakin ja että turva­ko­ti­paikkoja saadaan lisättyä.

Päihteet ovat usein läsnä perhe­vä­ki­val­ta­ta­pauk­sissa. Päihteiden käyttö aiheuttaa perheissä monia muitakin ongelmia. Pahim­massa tapauk­sessa esimer­kiksi raskau­den­ai­kainen päihtei­den­käyttö vahin­goittaa lasta jo sikiö­vai­heessa. Päihteiden käytölle ei voi asettaa mitään turva­rajaa raskauden aikana. Päihteiden käyttö raskauden aikana on yksise­lit­teisen väärin synty­mä­töntä lasta ja tämän tulevai­suutta kohtaan. Myös runsaan päihteiden käytön keskellä kasva­minen on lapselle stres­saavaa ja voi aiheuttaa kauas kantau­tuvia sosiaa­lisia ongelmia.

Lasten ja perheiden turval­li­suuden paran­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Luodaan tehok­kaammat ja vaikut­ta­vammat toimin­ta­mallit perhe-ja lähisuh­de­vä­ki­vallan kitke­mi­seksi ja uhrien autta­mi­seksi. Suomeen on raken­nettava toimiva viran­omaistyön ja vapaa­eh­tois­toi­minnan verkosto väkivallan uhrien autta­mi­seksi. Madal­letaan kynnystä ilmoittaa lähisuh­de­vä­ki­val­lasta. Ilmoi­tuksen tekijän henki­löl­li­syyden on perus­tel­lusta syystä voitava jäädä vain viran­omaisten tietoon.

Turva­ko­ti­verkon riittävyys on varmis­tettava ja alalla toimivien järjes­töjen toimin­tae­del­ly­tykset turvattava. Esimer­kiksi vertaistuen ja erilaisten tukiryhmien toimin­nasta vastaavat järjestöt tekevät korvaa­mat­toman arvokasta työtä, jolla on suuri vaikutus. Kehitetään turva­ko­ti­paikkoja myös alaikäisten nuorten tarpeisiin.

Paran­netaan raskaana olevien pääsyä päihde­hoitoon. Raskaana olevan on päästävä katkai­su­hoitoon halutessaan välit­tö­mästi ilman jonotusta. Hoitoon sitou­tu­minen on varmis­tettava ja synty­mät­tömän lapsen oikeudet on asetettava etusi­jalle. Synty­mät­tömän lapsen turval­lisuus on turvattava tarvit­taessa ohjaa­malla äiti hoitoon vasten tämän omaa tahtoa.

Kiris­tetään alaikäisiin kohdis­tuvien seksu­aa­li­ri­kosten rangais­tuksia. Tehos­tetaan jo krimi­na­li­soituun tyttöjen sukue­linten silpo­miseen syyllis­ty­neiden saatta­mista vastuuseen teoista.  Poistetaan Suomen lainsää­dän­nöstä mahdol­lisuus saada poikkeuslupa avioi­tu­miseen alaikäisenä. Tehos­tetaan jo rangais­taviin pakkoa­vio­liit­toihin puuttu­mista. 

Liian moni lapsi ja nuori kokee kiusaa­mista viikoittain, jopa päivittäin. Jokainen kiusaa­mis­tapaus on liikaa. Mitään kiusaa­mista ei saa sallia. Lasia ja nuoria tulee suojata kiusaa­mi­selta, väkival­lalta ja häirin­nältä päiväkoti- ja koulu­polun kaikissa vaiheissa. Tämä on varmis­tettava riittävän tiukalla lainsää­dän­nöllä ja ammat­ti­laisten hyvillä valmiuk­silla puuttua ongelmiin.

Jokai­sella koululla tulee olla toimivat muodot lasten ja nuorten osallis­tu­miseen kuten oppilas­kun­ta­toi­minta, tukiop­pi­las­toi­minta sekä sovit­te­luop­pi­las­toi­minta.

Varmis­tetaan, että päivä­kotien ja koulujen pihat, tilat ja leikki­puistot ovat turval­lisia. Pidetään huolta liiken­ne­tur­val­li­suu­desta erityi­sesti lasten koulu­mat­koilla.

Varmis­tetaan, että kaikissa työsuh­teissa, joissa ollaan lasten kanssa tekemi­sissä, selvi­tetään työnte­kijän rikos­tausta.

 


 

VII. Panos­tetaan maahan­muut­ta­ja­per­heisiin – koulutus auttaa kotou­tumaan

Suomi on avoin ja kansain­vä­linen yhteis­kunta, jossa monikult­tuu­risuus on tosiseikka, ei mieli­pi­de­ky­symys. Lapset ovat luonnostaan ennak­ko­luu­lot­tomia ja uteliaita. Monille heistä kulttuurien, kielten ja uskon­tojen moninaisuus on luonteva osa arkie­lämää.

Erilai­sista taustoista tulevien lasten ja perheiden on tärkeää saada tarvit­se­mansa tuki. Useilla maahan­muut­ta­ja­per­heillä lähtö­kohdat yhteis­kun­nassa ovat heikommat esimer­kiksi puutteel­lisen koulu­tuksen vuoksi.

Varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­minen on erityisen tärkeää maahan­muut­ta­ja­per­heiden lapsille. Päiväkoti voi olla tärkeä kontakti myös lapsen vanhem­mille ja auttaa kotou­tu­mista. Valitet­ta­vasti varhais­kas­va­tukseen osallis­tuvat usein vähiten ne, jotka hyötyi­sivät siitä kaikkein eniten. Lapset oppivat varhais­kas­va­tuk­sessa tärkeitä sosiaa­lisia taitoja, myös suomen tai ruotsin kieltä ja paikal­lista kulttuuria. Näin lapset kasvavat osaksi yhteis­kuntaa ja siirtyvät sujuvammin myös perus­kouluun ja edelleen ylemmille koulu­tusas­teille.

Maahan­muut­tajien kotou­tu­misen ja koulu­tukseen pääsyn helpot­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Lisää­mällä tasa-arvora­hoi­tusta kouluille ja päivä­ko­deille voidaan pienentää ryhmä­kokoja ja palkata avustajia niihin kouluihin ja päivä­ko­teihin, joissa maahan­muut­tajien määrä on korkeam­malla tasolla.

Edelly­tetään, että vanhempien kotou­tu­mis­suun­ni­telmiin kirjataan lasten osallis­tu­minen varhais­kas­va­tukseen sekä molempia vanhempia työelämään valmis­tavat opinnot ja työnhaku. Lisäksi nostetaan varhais­kas­va­tuksen osallis­tu­mi­sas­tetta ja tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista (ks. aiemmin varhais­kas­vatus-osiossa).

Raken­netaan erityi­sesti maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille äideille keinoja arjen osalli­suuteen. Kohtaa­mis­paik­koina toimivat neuvolat, kirjastot, vapaa-ajantoi­minta ja kulttuu­ri­tilat. Kansan­opis­tojen luku- ja kirjoi­tus­taidon kurssit sekä kieli­kurssit toimivat hyvinä, maksut­tomina lähtö­tason opintoina, joihin osallis­tu­misen edelly­tyksenä on lasten olo päivä­ko­dissa. Täyden­tävää suomen ja ruotsin kielen opetusta voidaan järjestää äideille yhdessä lasten kanssa päivä­kotien yhtey­dessä. Samalla syntyisi luontevia kontakteja muihin vanhempiin, jotta perheet eivät jää yksin.

Varmis­tetaan jokai­selle lapselle oikeus oman äidin­kielen säily­miseen ja ylläpi­tä­miseen.

Lasten maahan­muut­ta­ja­tausta vaikuttaa tutki­muk­sissa oppimis­tu­loksiin kieltei­sesti, vaikka oppimisen motivaatio ja ryhmään kuulu­misen kokemus voi heillä olla muita korkeampi. Yhtenä selit­tävänä tekijänä voi olla kieli­taito. Varhais­kas­va­tukseen ja kouluun on luotava tarkis­tus­pisteet eri vaiheisiin, jotta jokainen pysyy mukana. Kääntä­mällä katsetta yhä varhai­sempiin elämän­vai­heisiin vältetään kalliita ja heikosti vaikut­tavia korjaavia toimia.

Kokoomus kysyy: Mikä on tärkeintä EU:ssa?

Julkaistu: 12.11.18 Kysely

Hei! Kyselyyn vastaa­minen on päättynyt. Vastaa uuteen kyselyyn, www.kokoomus.fi/kokoomus-kysyy

Kokoomus kysyy: huoles­tut­taako nuorten liiken­ne­tur­val­lisuus?

Julkaistu: 10.10.18 Kysely

Hei! Kyselyyn vastaa­minen on päättynyt. Vastaa uuteen kyselyyn, www.kokoomus.fi/kokoomus-kysyy

 

Kokoomus kysyy: Adoptio­per­heiden oikeudet

Julkaistu: 3.9.18 Julkaisut, Kysely

Hei! Kyselyyn vastaa­minen on päättynyt. Vastaa uuteen kyselyyn, www.kokoomus.fi/kokoomus-kysyy

Kokoomus kysyy: Haja-asutusa­lueilla asumisen tukeminen

Julkaistu: 30.7.18 Kysely

Hei! Kyselyyn vastaa­minen on päättynyt. Vastaa uuteen kyselyyn, www.kokoomus.fi/kokoomus-kysyy

 

Kokoo­muksen seura­kun­ta­vaa­lioh­jelma 2018

Julkaistu: 27.6.18 Ohjelmatyö, Vaalit

Minun kirkkoni on meitä jokaista varten
Kokoo­muksen seura­kun­ta­vaa­lioh­jelma 2018

Tästä vaali­si­vulle

 

Tästä vaali­ma­te­ri­aa­leihin

Minun kirkkoni toimii yhteisön raken­tajana

Kokoomus haluaa antaa seura­kun­nalle tilaa paikal­lisena toimijana. Hyvä yhteistyö kunnan ja seura­kunnan välillä on syytä päivittää yhteisen suunni­telman tekemi­sellä. Kokoomus arvostaa seura­kuntien työtä. Erilaisen seura­kun­ta­laisten osaamisen tunnis­ta­misen ja tunnus­ta­misen on tärkeää paikal­lisen yhteisön raken­ta­mi­sessa.

Suoma­lainen yhteis­kunta on raken­tunut merkit­tävin osin luteri­laisen kristil­lisen arvojen pohjalle. Kirkolla on suuri merkitys arvoyh­teisönä. Se edustaa hetkel­li­syyden sijasta jatku­vuutta, irral­li­suuden sijasta juure­vuutta ja pinnal­li­suuden sijasta syväl­li­sempää käsitystä elämän tarkoi­tuk­sesta ja mielek­kyy­destä. Seura­kuntien roolia yksilön ja koko yhteis­kunnan hyvän ja täysi­pai­noisen elämän turvaajina sekä uskon­nol­lisen kasvun paikkana tulee vahvistaa.

 

Minun kirkossani seura­kun­ta­laiset ovat tekijöitä

Kokoo­mus­laiset seura­kun­ta­päät­täjät haluavat rakentaa seura­kun­nasta yhteisön, joka rakentuu jokaisen omista vahvuuk­sista ja osaami­sesta. Seura­kuntien työnte­kijät toimivat ohjaajina ja koordi­naat­to­reina. Näin saadaan lisättyä vaikut­ta­vuutta, kun esim. yksinäisten rinnalla kulkee kahden diako­nia­työn­te­kijän sijasta kaksi sataa seura­kun­ta­laista.

Seura­kun­nissa on seura­kun­ta­laisten osaamista hyödyn­netty liian vähän. Seura­kun­ta­lai­sissa piilee suuri voima ja rikkaus. Vastuun jakami­sella vahvis­tetaan jäsenyyttä ja lisätään yhtei­söl­li­syyttä. Kirkko on siellä missä seura­kun­ta­laiset ovat.

Seura­kun­ta­laiset valit­sevat seura­kun­ta­vaa­leissa päättäjät seura­kun­ta­ta­solle, joiden vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sista kansan­kir­kossa on pidettävä huolta. Uudet seura­kun­ta­päät­täjät valit­sevat puolestaan uudet kirkol­lis­ko­kouse­dus­tajat päättämään kirkon ylimpinä päättäjinä kirkon linjasta.

Minun kirkolleni seura­kun­ta­laisten arjen tarpeet ovat tärkeitä

Kokoomus haluaa vahvistaa seura­kun­ta­laisten äänen kuulu­misen toimintaa suunni­tel­taessa. Seura­kuntien työtä ohjaavat parhaim­millaan seura­kun­ta­laisten tarpeet, joihin kirkko vastaa missionsa pohjalta. Liian usein toimin­ta­suun­ni­telmat jäävät päivit­tä­mättä eikä toiveita kysytä seura­kun­ta­lai­silta itseltään.

Minun kirkkoni on arjessa kiinni oleva seura­kun­ta­laisten tarpeisiin vastaava yhteisö. Seura­kunta on taval­li­selle ihmiselle tärkeä erityi­sesti, kun se on lähellä ihmisten elämää kasteessa, iltaru­kouk­sessa, päivä- ja perhe­ker­hoissa, rippi­kou­lussa, vihki­mi­sessä, diako­nia­työssä ja hautaan siunaa­mi­sessa. Seura­kunta on parhaim­millaan ihmisten koko elämää tukeva kristit­tyjen yhteisö. Seura­kunnan hartaus- ja jumalan­pal­ve­luse­lä­mällä on tässä tärkeä roolinsa.

Minun kirkkoni kulkee apua tarvit­sevien rinnalla

Kokoo­mus­laiset arvos­tavat seura­kuntien autta­mis­toi­mintaa ja hädäna­laisten rinnalla kulke­mista. Seura­kunnat tarvit­sevat räätä­löityjä toimin­ta­malleja paikal­li­sesta autta­mis­työstä. Tarvitaan laaja-alaista diakoniaa, mutta myös niiden varjo­paik­kojen tunnis­ta­mista, jotka ovat yhteisön alueella asuvia kaikkein vaikeim­massa tilan­teessa olevia.

Meidän tehtä­vämme on välittää toinen toisis­tamme ja tukea toisiamme elämän eri vaiheissa. Seura­kunta on välit­tä­misen ja lähim­mäi­sen­rak­kauden yhteisö. Se kulkee erityi­sesti hätää kärsivien rinnalla.

Minun kirkkoni uudistuu

Kokoo­mus­laiset seura­kun­ta­päät­täjät sitou­tuvat oman seura­kun­tansa toiminnan kehit­tä­miseen ja uskal­tavat etsiä myös uusia toimin­ta­malleja. Kirkon tulee uudistua pystyäkseen vastaamaan kristil­lisenä yhteisönä uusiin haasteisiin. Seura­kuntien talous on tiukempi ja resurssit ovat rajatumpia kuin aikai­semmin. Seura­kuntien on mietittävä painopis­tea­lueitaan, jota se ei vaan sopeuta vaan supis­tuvien resurssien keskellä löytää uusia toimin­ta­tapoja.

Kastet­ra­ditio on muuttu­massa, ja sen seurauksena yhä useampi päätös jäsenyy­destä tehdään nuorena tai aikuisena. Samaan aikaan seura­kunnat ovat menet­tä­mässä otettaan nuorista aikui­sista ja työssä­käy­vistä, jotka eivät löydä miele­kästä seura­kun­tayh­teyttä. Kirkko tarvitsee jatkuvaa arvokes­kus­telua. Kirkon on elettävä ajassa ja oltava rohkea edellä­kävijä.

Minun kirkkoni tekee työtä muualta tulleiden puolesta

Toisten ihmisten arvostus ja suvait­se­vaisuus ovat kokoo­mus­lai­sille luonnol­linen osa ihmisyyden kunnioi­tusta. Uskon­non­vapaus merkitsee meille jokaisen vapautta oman uskonnon harjoit­ta­miseen ja omaksu­miseen. Yhteis­kun­nassa ja ihmisten arjessa tapah­tuneet muutokset edellyt­tävät suvait­se­vai­suutta ja luovat kirkolle uusia odotuksia. Kirkon tulee olla avoin ja aktii­vinen Suomeen muutta­ville, että hekin kokevat olevansa terve­tul­leita. Erilaisten seura­kun­ta­laisten ja työnte­ki­jöiden pitää mahtua samaan kirkkoon. Ketään ei saa syrjiä.

Maailma muuttuu parem­maksi ja turval­li­sem­maksi pienil­läkin teoilla. Erityi­sesti konkreet­tiset teot eri taustoista olevien ihmisten tukemi­seksi vahvis­tavat inhimil­li­syyttä. Jokainen on Jumalan luoma ainut­laa­tuinen ihminen. Ihmisarvo on jakamaton eikä riipu synty­pe­rästä.

Siksi meidän kirkkomme toimii paikal­lisena seura­kuntana jokaista varten.

#minun­kirkko
#kokoomus

 


Kokoomus.fi