MENU
Saara-Sofia Siren, kokoomus
Kokoo­muksen Sirén: Kestävä kehitys vahvistuu 2019 budje­tissa

Kokoo­muksen Sirén: Kestävä kehitys vahvistuu 2019 budje­tissa

Julkaistu: 8.8.18 Tiedote

TIEDOTE 8.8.2018
Julkai­su­vapaa heti

Kokoo­muksen Sirén: Kestävä kehitys vahvistuu 2019 budje­tissa

Valtio­va­rain­mi­nisteri Petteri Orpo (kok.) esitteli tänään päälinjat vuoden 2019 talous­ar­vio­eh­do­tuk­sesta. Valtio­va­rain­mi­nis­teriön budjet­tieh­do­tuk­sessa koros­tuvat työllisyys sekä vahva, kestävä kasvu. Kokoo­muksen kansan­edustaja Saara-Sofia Sirén on erityisen tyyty­väinen esitykseen laajentaa ja kehittää kestävän kehityksen budje­tointia. Jatkossa budje­tissa tarkas­tellaan nykyistä laajemmin kestävän kehityksen toteut­ta­mista ja siihen liittyviä määrä­rahoja.

”Suomi on kestävän kehityksen budje­toin­nissa edellä­kävijä globaa­listi tarkas­teltuna. Ensi vuoden budjetin perus­te­luissa tuodaan ehdotuksen mukaan paremmin esille eri määrä­ra­hojen yhteydet kestävään kehitykseen. Tällä vahvis­tamme sekä talou­del­lista, sosiaa­lista että ympäris­tö­vas­tuuta Suomessa. Upeaa, että valtio­va­rain­mi­nisteri on ottanut härkää sarvista ja panostaa kestävään kehitykseen”, Sirén toteaa.

Globaali YK:n kestävän kehityksen toimin­taoh­jelma Agenda 2030 muodostaa kaikille maailman maille yhteisen toimin­taoh­jelman ja konkreet­tisia tavoit­teita. Suomen valit­semat painopisteet ohjelman toteut­ta­mi­seksi koros­tavat erityi­sesti hiili­neut­raa­liutta ja resurs­si­vii­sautta. Sirén iloitsee, että ensi vuoden budje­tissa analy­soidaan erikseen näiden edistä­mistä.

”Erillinen analyy­siosio on kokonaan uusi elementti valtion talous­ar­viossa. Analyysi tuo konkreet­ti­sella tavalla esiin sen, miten veron­mak­sajien rahoja käytetään ja miten se vaikuttaa kestävän kehityksen tavoit­teiden edistä­miseen. Suomi on sitou­tunut tavoit­teisiin, tämä on oikea suunta niiden edistä­mi­sessä.”

Kestävän kehityksen tarkempi dokumen­tointi ja analy­sointi osana budjet­ti­pro­sesseja tuo politiikkaan myös pitkä­jän­tei­syyttä. Siren toivoo myös, että laajempi tarkastelu lisäisi kunnian­himon tasoa ympäristö- ja ilmas­to­po­li­tii­kassa.

”Kun budje­toinnin vaiku­tuksia arvioidaan kestä­vyys­nä­kö­kul­masta jatku­vasti ja huolella, helpottaa se päätök­sen­tekoa ja oikean­laisen ympäristö- ja kehitys­po­li­tiikan tekemistä tulevai­suu­dessa. Kestävän kehityksen ja vastuul­lisen politiikan teko ei myöskään kuulu vain yksit­täi­sille minis­te­riöille, vaan poikki­hal­lin­nol­linen tarkastelu on välttä­mä­töntä. Budjetti kattaa kaiken sen, mihin valtio rahaa käyttää. Siksi sen kokonais­val­tainen arviointi kestävän kehityksen näkökul­masta on valtavan tärkeää.”

Lisätietoja:

Saara-Sofia Sirén

+358 505132051

Kokoo­muse­dus­tajat: Tunnin juna saapuu Tampe­reelle

Julkaistu: 8.8.18 Tiedote

Tiedote 8.8.2018

Julkai­su­vapaa heti

Kokoo­muse­dus­tajat: Tunnin juna saapuu Tampe­reelle

Valtio­va­rain­mi­nisteri Petteri Orpon budjet­tie­sitys korostaa työlli­syys­ke­hi­tystä ja vahvan kasvun jatku­mista. Pirkanmaan halli­tus­puo­lueiden kansan­edus­tajat iloit­sevat valtio­va­rain­mi­nis­teriön riihi­tie­dotteen linjauk­sista, jotka antavat selkeän viestin nopean junayh­teyden toteut­ta­mi­sesta kahden Suomen merkit­tä­vimmän kasvu­kes­kuksen - Tampereen ja Helsingin välille.

VM:n 8.8. julkai­se­massa riihi­tie­dot­teessa annetaan selkeä julki­lausuma nopeiden junayh­teyksien puolesta: ”pääradan perus­kor­jauksen suunnit­telun yhtey­dessä tulee lähtö­kohtana pitää, että Helsingin päärau­ta­tie­a­seman ja Tampereen rauta­tie­a­seman välinen matka voidaan liiken­nöidä alle tunnissa perin­tei­sellä kalus­tolla”.

Rata ruokkii kasvua ja työlli­syyttä entistä voimak­kaammin. Junayh­teyden nopeut­ta­minen helpottaa suuren ihmis­joukon arkea joka päivä. Pääradan kapasi­teetti ja kunto eivät tällä hetkellä vastaa tämän päivän tai tulevai­suuden vaati­muksia. Paras tapa ratkaista tilanne kestä­västi ja parantaa pääradan liiken­nöintiä on rakentaa ratao­suu­delle lisää raide­ka­pa­si­teettia.

Pirkanmaan kansan­edus­tajat kiittävät valtio­va­rain­mi­nis­te­riötä, että budjet­tie­sitys ei rajoitu pelkästään perus­kor­jausten tekemiseen, vaan tavoit­teena on nopeuttaa matka-aika tunnin mittai­seksi. Raide­ka­pa­si­teettia lisää­mällä suoma­lainen junalii­ken­nein­fra­struk­tuuri kehittyy vastaamaan sitä tarvetta, jota kasvava talous ja ihmiset vaativat.

Lisäraiteet mahdol­lis­tavat palvelun paran­ta­misen ja matka-ajan lyhen­tä­misen Tampereen ja Helsingin välillä, sekä vähen­tävät junien myöhäs­telyä. Lisäraiteet mahdol­lis­tavat myös paikallis- ja lähilii­kenteen kehit­tä­misen sekä Tampereen, että Helsingin päässä. Lisäksi myös muut Suomen kaupungit tulevat hyötymään inves­toin­neista, sillä lisäraiteet nopeut­tavat matkan­tekoa myös esimer­kiksi Ouluun, Seinä­joelle, Vaasaan, Jyväs­kylään ja Poriin

Pirkanmaan Kokoo­mus­laiset kansan­edus­tajat

Harri Jaskari, Arto Satonen, Pauli Kiuru,  Sofia Vikman

Markku Eestilä: Maata­louden kriisi­pa­ke­tilla ei tule käydä huuto­kauppaa

Julkaistu: 8.8.18 Tiedote

Tiedote 8.8.2018.
Julkai­su­vapaa heti

Markku Eestilä: Maata­louden kriisi­pa­ke­tilla ei tule käydä huuto­kauppaa

Kokoo­muksen kansan­edustaja ja maa- ja metsä­ta­lous­va­lio­kunnan jäsen Markku Eestilä vaatii suunni­tel­mal­li­suutta maata­loutta kohdan­neiden poikkeuk­sel­listen olosuh­teiden korvaa­miseen. Kuivuus ja luonno­no­lo­suhteet ovat kurit­taneet vilje­li­jöitä kautta Euroopan. Näin on käynyt myös Suomessa, joskin alueel­liset erot ovat suuria. On mahdol­lista, että kuluvasta vuodesta tulee sadon suhteen heikoin sitten vuoden 1987.

Oma maatalous ja elintar­vi­ke­tuo­tanto ovat osa turval­li­suus­po­li­tiikkaa ja kriisien ennal­taeh­käisyä. Sen vuoksi on välttä­mä­töntä, että myös Suomessa vilje­li­jöille kohden­netaan talou­del­lista tukea silloin kun ylikäy­mät­tömät luonno­no­lo­suhteet sitä edellyt­tävät.

“Maata­louden kriisi­pa­ketin suuruu­della ei pidä ennen elokuun budjet­ti­riihtä käydä huuto­kauppaa eikä tarjous­kil­pailua. Maata­louden menestys on yhteinen asia. Halli­tuksen yhteistyön kannalta on parempi, että minis­terit neuvot­te­levat tarvit­ta­vasta tukipa­ke­tista”, Eestilä linjaa.

Maata­louden heikkoon kannat­ta­vuuteen on useita syitä. On selvästi nähtä­vissä, että kannat­tavuus vaihtelee voimak­kaasti myös saman­kal­tai­silla tiloilla. Pelkästään kaupan syyttä­minen ja elintar­vi­ke­mark­ki­na­lakiin luotta­minen antaa yksipuo­lisen kuvan maata­louden kannat­ta­vuuden perim­mäi­sistä syistä.

“Kaikessa liike­toi­min­nassa tärkeintä on kulura­kenteen kurissa pitäminen ja johta­minen. Niin se on maata­lou­des­sakin. Toivot­ta­vasti päämi­nis­terin nimeämä, entisen OP-ryhmän pääjoh­tajan Reijo Karhisen vetämä työryhmä tekee täydel­lisen ruumii­na­vauksen kaikille maata­louden kuluille. Sitten on helpompi miettiä, mitä niille voidaan tehdä eduskun­nassa ja kuntien valtuus­toissa”, Eestilä sanoo.

Lisätietoja:

Markku Eestilä

0500 275 689

Kokoo­muksen kansan­edus­tajat: Liiken­ne­verkon korjaus­vel­kaoh­jelmaa tulee jatkaa

Julkaistu: 7.8.18 Tiedote

Kokoo­muksen kansan­edus­tajat ja valtio­va­rain­va­lio­kunnan liiken­ne­jaoston jäsenet Markku Eestilä ja Timo Heinonen sekä liikenne- ja viestin­va­lio­kunnan jäsen Jukka Kopra pitävät välttä­mät­tömänä, että tällä vaali­kau­della aloitettu liiken­ne­verkon korjaus­vel­kaoh­jelma saa jatkoa myös tulevina vuosina. Kokoo­muse­dus­tajat kiitte­levät sitä, että nyt ensim­mäistä kertaa on ryhdytty toimeen myös alemman tieverkon perus­kor­jaa­mi­seksi.

”On tärkeä jatkaa tätä työtä myös nykyisen kärkioh­jel­ma­kauden jälkeen ja myös ensi halli­tus­kau­della. Toimiva ja kunnossa oleva tieverkko on tärkeä maamme talous­kasvun, mutta myös muun elinvoi­mai­suuden näkökul­masta,” toteaa liiken­ne­jaoston puheen­johtaja Eestilä.

Eestilä, Heinonen ja Kopra muistut­tavat, että tällä kaudella aloitettu korjaus­vel­kaoh­jelma on ollut hyvä ja tulok­sekas alku, mutta tulevina vuosina tarvitaan korjaus­velan vähen­tä­mi­seksi ja maksa­mi­seksi vuosi­ta­solla vähintään 300 miljoonaa euroa.

”Liiken­ne­verkon korjaus­velka on saatu hallintaan, mutta nyt pitää päästä tilan­teeseen, jossa vuosi­kym­meniä kasva­nutta velkaa lyhen­netään määrä­tie­toi­sesti ja näin myös maaseudun tiet saadaan kuntoon,” toteaa Heinonen ja muistuttaa, että tiestön kuntoon saaminen vaatii työtä usean vaali­kauden ajan.

Ensi vuoden mahdol­lista liikku­ma­varaa on kokoo­muse­dus­tajien mukaan tärkeää jo suunnata tieverkon kunnos­sa­pitoon. Liiken­ne­väylien korjaus­velan vähen­tä­miseen myönnettiin lisära­hoi­tusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Väylä­verkon korjaus­velan määrä on noin 2,5 miljardia euroa.

”Perus­tien­pidon rahoitus tulee turvata. Kunnos­sapito niin talvella kuin kesäi­sinkin on sujuvan liiken­nöinnin ja turval­li­suuden kannalta tärkeää. Tiestömme on yhteistä omaisuutta ja elintärkeä maamme kasvulle. Siitä on pidettävä jatkos­sakin huolta,” toteaa Kopra.

Lisätietoja:

Timo Heinonen, puh: 050 512 2760
Jukka Kopra, puh: 040 051 5066
Markku Eestilä, puh: 050 027 5689


Kokoomus.fi