KIITOS JA TERVETULOA!

Olet mukana alue­vaa­lien vaali­työssä. Kiitok­set siitä. Jokai­nen hyvin­voin­tia­lue raken­taa palve­lunsa ja hallin­tonsa oman­lai­sek­seen. On tärkeää, että heti alku­vai­heessa olemme mukana raken­ta­massa laaduk­kaita ja saata­villa olevia palve­luja alueelle ja kerromme vaih­toeh­dois­tamme vaaleissa.

TÄMÄ OPAS

Kokoo­mus on laati­nut tämän oppaan alue­vaa­lieh­dok­kaan ja hänen tuki­joi­densa käyt­töön. Alue­hal­lin­to­uu­dis­tus, hyvin­voin­tia­lu­eet, sosi­aali- ja tervey­den­huolto, palo- ja pelas­tus­toimi sekä vaali­työ ovat kaikki suuria koko­nai­suuk­sia. Emme pyri anta­maan tyhjen­tä­viä vastauk­sia kaik­kiin kysy­myk­siin tässä oppaassa.

ALUEHALLINTOUUDISTUS?

Meneil­lään oleva alue­hal­lin­to­uu­dis­tus on kulu­van vuosi­tu­han­nen suurin kehi­tys­hanke suoma­lai­sessa hallin­nossa. Perus­tet­ta­villa hyvin­voin­tia­lueilla tullaan päät­tä­mään meitä jokaista koske­vista asioista. Hyvin­voin­tia­luei­den käyt­tämä raha­määrä edus­taa kolmas­osaa valtion budje­tista.

On erit­täin tärkeää, että hyvin­voin­tia­luei­den raken­ta­mi­sessa on mukana ihmi­siä, jotka ovat kiin­nos­tu­neet sekä ihmis­ten saamista hyvistä palve­luista että niiden rahoit­ta­mi­sesta. Kokoo­muk­sen alue­vaa­li­ta­voit­teet löyty­vät osoit­teesta https://www.kokoomus.fi/aluevaalit/

Yksi­tyis­koh­tai­sia tietoja alue­hal­lin­to­uu­dis­tuk­sesta löytyy osoit­teesta https://soteuudistus.fi/

Tietoa alue­vaa­leista löytyy osoit­teesta https://vaalit.fi/aluevaalit

KAMPANJAKORTTI

Kokoo­muk­sen alue­vaa­lieh­dok­kaille on tehty kampan­ja­kortti. Se on vaali­työn muis­ti­lista, jonka avulla on mahdol­lista suun­ni­tella henki­lö­koh­taista vaali­työtä ja raken­taa kampan­jasta itsensä kokoi­nen ja näköi­nen.

Kampan­ja­kort­tiin voit kirjata tärkeim­pien tapah­tu­mien ajan­koh­dat, vaali­työn kohde­ryh­miä ja keinoja niiden tavoit­ta­mi­seksi, kampan­join­nin eri vaiheita ja myös kampan­ja­ta­lou­den hallin­taa. Käytitpä kampan­ja­kort­tia sellai­se­naan tai et, siihen on joka tapauk­sessa hyvä tutus­tua, koska sen sisäl­tä­mät asiat ovat juuri niitä, joita vaali­työn edetessä joka tapauk­sessa joudut pohti­maan.

Kampan­ja­kortti käyt­tö­oh­jei­neen löytyy osoit­teesta www.kansio.fi/aluevaalit

ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN

Äänes­tä­jien käyt­täy­ty­mistä eri vaaleissa on selvi­tetty paljon. Olemme menossa kohti ensim­mäi­siä alue­vaa­leja, joten juuri niitä koske­vaa tietoa on saata­villa niukasti. Koska kuiten­kin kyseessä ovat vaalit, jotka sijoit­tu­vat jonne­kin kunta- ja edus­kun­ta­vaa­lien väli­maas­toon, voidaan näistä vaaleista tehtyjä johto­pää­tök­siä pitää vähin­tään suun­taa anta­vina.

Aikai­sem­mista vaaleista tiede­tään, että

• Äänes­ty­sak­tii­vi­suus on suurim­mil­laan korkeasti koulu­tet­tu­jen ja iäkkäi­den ihmis­ten joukossa
• Aina­kin puolet äänistä tullaan anta­maan ennak­ko­ää­ninä (12.-18.1.2022)
• Ennak­koon äänes­tä­vät erityi­sesti iäkkääm­mät ja pienim­missä kunnissa asuvat
• Äänes­tys­pää­töstä tehdes­sään noin puolet äänes­tä­jistä valit­see ensin puolu­een ja sen jälkeen ehdok­kaan. Toiselle puolelle ehdo­kas on tärkeämpi.
• Kiin­nos­tus alue­vaa­leja kohtaan on alhai­sem­paa kuin muissa vaaleissa, josta syystä äänes­ty­sak­tii­vi­suus uhkaa jäädä alhai­seksi.
• Sekä puolue- että ehdo­kas­va­lin­nan perus­teet liit­ty­vät luotet­ta­vuu­teen, uskot­ta­vuu­teen, asian­tun­te­muk­seen ja niiden kaltai­siin ns. asia­pe­rus­tei­siin.

Tietoa aikai­sem­pien vaalien tulok­sista löytyy osoit­teesta www.vaalit.fi

ALUEVAALIEHDOKAS

Millai­sia voima­va­roja, osaa­mista ja vahvuuk­sia ehdok­kaalla on?  Näitä voivat olla esimer­kiksi hyvä poliit­ti­nen tai muu koke­mus, mainiot puhe- ja kirjoi­tus­tai­dot, kiin­nos­tava persoona, laajat verkos­tot, iso tuki­ryhmä tai taido­kas tiimi. Vaali­me­nes­tyk­seen kannat­taa pyrkiä tukeu­tu­malla ehdok­kaan vahvuuk­siin.

Miten näitä yllä­pi­de­tään, kehi­te­tään edel­leen ja varmis­te­taan, että ne pysy­vät vahvuuk­sina?  Esim. mikäli ehdo­kas on hyvä esiin­tyjä, tehdään paljon erilai­sia ehdo­kas­vi­deoita, joiden jaka­mi­nen suun­ni­tel­laan huolella.

Miten hyödyn­tää mahdol­li­suu­det opti­maa­li­sesti?  Esimer­kiksi kun lehdet lisää­vät vaalien alla tilaa mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sille, niin tarjo­taan aktii­vi­sesti kirjoi­tuk­sia kaik­kiin lehtiin ja some -pals­toille. Huoleh­di­taan orga­ni­soi­dusti tiimin ja muun tuki­ryh­män voimin, että hyviä aiheita on riit­tä­västi sekä ollaan mukana teks­tien ideoin­nissa ja oiko­lu­vussa.

VAALIMATEMATIIKKA

Suomessa käytössä oleva vaali­jär­jes­telmä perus­tuu jouk­kue­pe­liin. Ehdo­kas­lis­tan saama koko­nai­sää­ni­määrä ratkai­see, kuinka monelle listalla olevalle tulee mahdol­li­suus tulla vali­tuksi.

Saatu henki­lö­koh­tai­nen ääni­määrä vaikut­taa omalta osal­taan kulle­kin ehdok­kaalle lasket­ta­vaan henki­lö­koh­tai­seen vertaus­lu­kuun. Kaik­kien listo­jen jokai­selle ehdok­kaalle laske­taan henki­lö­koh­tai­nen vertaus­luku jaka­malla koko listan ääni­määrä kysei­sen henkilö sijoi­tuk­sella omalla listal­laan. Näin lasket­tuja vertaus­lu­kuja tarkas­tel­laan yli ehdo­kas­lis­ta­ra­jo­jen ja alue­val­tuus­ton kokoi­nen joukko suurim­man vertaus­lu­vun saneita tule­vat vali­tuiksi.

Aina kun joku kokoo­muk­sen listalla oleva saa yhden äänen lisää, se kasvat­taa vain yhden ääni­mää­rää, mutta jokai­sen listalla olevan vertaus­lu­kua. Vaali­työ on todel­lista jouk­kue­pe­liä.

HENKILÖRESURSSIT

Vaali­työtä ei kannata yrit­tää tehdä yksin. Poru­kalla, vaikka pienem­mäl­lä­kin, pääs­tään aina parem­paan tulok­seen kuin yksin puur­ta­malla.

Vaali­työ­hön liit­tyy monia asioita, jotka on tehtävä joka tapauk­sessa. Tarvi­taan

• Taus­ta­tie­to­jen hankin­taa poli­tii­kasta, kampan­join­nista ja alue­hal­lin­nosta

• Taitoja kampan­jan teosta ja mark­ki­noin­nista
• Yhteyk­siä medi­aan ja mahdol­li­siin rahoit­ta­jiin
• Aikaa luoda teks­tejä, esit­teitä, tapah­tu­mia, vaali­ko­ne­vas­tauk­sia
• Tietoa, taitoa ja ymmär­rystä sosi­aa­li­sen median käytöstä
• Rahaa, alen­nuk­sia, oravan­nah­koja
• Yhtey­den­pi­toa tuki­joi­hin, yhteis­työ­kump­pa­nei­hin ja muihin kokoo­mus­lai­siin

Kaikki edellä lueteltu kuuluu vaali­kam­pan­jaan. Jos olet yksin, teet sen kaiken yksin. Jos kokoat itsel­lesi vaali­tii­min, saat keskit­tyä niihin asioi­hin, joissa olet parhaim­mil­lasi. Mainos­ten suun­nit­telu, sosi­aa­li­sen median hallinta ja varain­han­kinta ovat hyviä esimerk­kejä kampan­join­tiin liit­ty­vistä tehtä­vistä, jotka voit aina­kin osit­tain ulkois­taa vaali­tii­min toisille jäse­nille.

Vaali­kam­pan­jasta kannat­taa raken­taa itsesi, asui­na­lu­eesi, ehdo­kas­pro­fii­lisi, kampan­ja­bud­jet­tisi ja vaali­ta­voit­tei­desi näköi­nen ja kokoi­nen. Ylior­ga­ni­soi­tu­mista kannat­taa vält­tää. Mini­mi­vaa­ti­mus kuiten­kin on, että kampan­ja­pääl­li­kön tarvit­set joka tapauk­sessa.

Kun löydät vaali­työ­hösi sitou­tu­neita tuki­hen­ki­löitä eri kohde­ryh­miisi, sääs­tät huomat­ta­vasti sekä rahaa että muita resurs­seja. Vaali­työ on jouk­kue­pe­liä myös kampan­join­nin osalta. Yksin ei kannata puur­taa.

Äänes­täjä voi äänes­tää hyvin­voin­tia­lu­een kaik­kien kuntien ehdok­kaita. Ei siis pelkäs­tään oman kunnan ehdo­kasta. Siksi on tärkeää, että tietoi­suus ehdok­kuu­des­tasi on kaikissa hyvin­voin­tia­lu­een kunnissa. Kustan­nuk­sia ja voimia sääs­tää, jos kokoo­mus­lai­set ehdok­kaat teke­vät yhteis­työtä yli kunta­ra­jo­jen. Yhtei­siä lehti-ilmoi­tuk­sia ja tilai­suuk­sia sekä yhtei­se­sit­teitä, joita jaetaan kaikissa hyvin­voin­tia­lu­een kunnissa.

KOHDERYHMÄ

Kohde­ryh­mä­ajat­telu tarkoit­taa, että ehdok­kaan ei tarvitse eikä kannata ajatella, että jokai­nen vastaan­tu­lija olisi hänen poten­ti­aa­li­nen äänes­tä­jänsä. Kulla­kin hyvin­voin­tia­lu­eella kokoo­muk­sen listalle ehdok­kaaksi aset­tu­nut tarvit­see vali­tuksi tullak­seen vain pari promil­lea äänioi­keu­tet­tu­jen äänistä.

Kampan­jasi ei tarvitse tavoit­taa suurinta osaa hyvin­voin­tia­lu­eenne äänes­tä­jistä. Tämän oival­ta­mi­nen helpot­taa vaali­työn teke­mistä merkit­tä­västi. Keitä sitten kannat­taa yrit­tää tavoit­taa?

Vaali­työn vanha viisaus kertoo, että jokai­nen kilo­metri kotoa nostaa äänen hintaa eurolla. Kodilla ei kuiten­kaan tarkoi­teta ainoas­taan sitä paik­kaa, jossa ehdo­kas asuu. Ehdok­kaan koti on myös hänen ammat­tinsa, harras­tuk­sensa, maail­man­ku­vansa, erityis­osaa­mi­sensa, ystä­vä­pii­rinsä ja muut teki­jät, joissa ehdok­kaan ja äänes­tä­jän elämässä on yhteistä koske­tus­pin­taa. Mitä laajempi ja syvempi koske­tus on, sen helpom­paa on suun­nata vaali­työ oike­aan kohtee­seen.

Mieti siis, mistä löyty­vät ne muutama tuhat äänes­tä­jää, joiden puoleen kannat­taa kään­tyä ja kerro heille ehdok­kuu­des­tasi ja ajatuk­sis­tasi. Tarkalla kohde­ryh­mä­ra­jauk­sella pystyy sääs­tä­mään huomat­ta­vat määrät aikaa, rahaa ja muita voima­va­roja sekä saavut­ta­maan ääni­mää­rä­ta­voite.

SANOMA

Tee vaali­ta­voit­teis­tasi sellai­sia, että äänes­tä­jän on helppo samais­tua niihin ja kokee, että sinä ymmär­rät taval­li­sen ihmi­sien palve­lu­jen tarvetta.

Hyvä ja tarkka kohde­ryhmä helpot­taa myös sano­man valin­taa. Puhut­tele jokaista kohde­ryh­mää erik­seen heitä kiin­nos­ta­vasta näkö­kul­masta. Ikäih­mi­siä kiin­nos­taa eri asiat kuin lapsi­per­heitä. Mieti jokai­selle kohde­ryh­mälle oma vies­tin­tä­vä­line, lähes­ty­mi­saika ja -tapa. Näistä eri kohde­ryh­mien sano­mista koos­tuu koko kampan­jasi sanoma.

Hyvä sanoma on kohde­ryh­mää kiin­nos­tava, helposti käsi­tet­tä­vissä oleva ja vastaa­not­ta­jaa puhut­te­leva. Tärkeää on, että äänes­tä­jän on helppo samais­tua esit­tä­miisi asioi­hin ja kokee sinun ymmär­tä­vän mitkä asiat ovat taval­li­sille ihmi­sille tärkeitä hyvin­voin­ti­pal­ve­luissa.  Sanoma voi käsi­tellä yhtä tai useam­paa aihetta, esimer­kiksi

• Hoitoon on pääs­tävä heti ja koti­kun­nasta riip­pu­matta.
• Kustan­nuk­set täytyy pitää kurissa.
• Rahat palve­lui­hin, ei hallin­toon.
• Palve­lun laatu ja saata­vuus ovat tärkeäm­piä kuin tuot­taja.
• Uusia veroja ei tarvita.
• Pelas­tus­toi­men resurs­sit on turvat­tava.

AIKATAULUT

Hyvä vaali­työ on pitkä prosessi. Se on useim­missa tapauk­sissa alka­nut jo paljon ennen, kuin ehdo­kas itse on sitä huoman­nut­kaan. Vaali­työtä on kaikki ehdok­kaan näky­mi­nen omissa verkos­toissa. Se on mieli­pi­tei­den esit­tä­mistä ja vaiku­tus­tai­to­jen esil­lä­pi­toa. Se on vakuut­ta­vaa esiin­ty­mistä, luot­ta­muk­sen ja uskot­ta­vuu­den osoit­ta­mista ja kans­saih­mi­sistä välit­tä­mistä. Kerro kaikille, että olet ehdok­kaana.

Ulos­päin näkyvä vaali­työn vaihe, siis kampan­join­tiaika, on lyhen­ty­nyt jatku­vasti ja jää joulun ja vuoden­vaih­teen vuoksi näissä vaaleissa ennä­tyk­sel­li­sen lyhyeksi. Ulos­päin näky­vän kampan­ja­vai­heen suun­nit­telu kannat­taa aloit­taa vielä tänään.

Ehdo­kas­nu­me­rot vahvis­te­taan 23.12.2021, kokoo­muk­sen ehdok­kai­den yhtei­set ulko­ju­lis­teet tule­vat katu­ku­vaan 5.1.2022, ennak­ko­ää­nes­ty­saika on 12.-18.1.2022 ja vaali­päivä on 23.1.2022. Oman vaali­työn aika­tau­lun suun­nit­te­luun voi käyt­tää kokoo­muk­sen ehdok­kaille tehtyä kampan­ja­kort­tia, joka löytyy osoit­teesta www.kansio.fi/aluevaalit.

RAHOITUS

Kampan­join­tia voi tehdä hyvin­kin edul­li­sesti ja jopa ilmai­seksi. Jalkau­tu­mi­nen, mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set sekä sosi­aa­li­sen median käyttö ovat hyviä esimerk­kejä maksut­to­mista keinoista. Pieni­kin rahal­li­nen panos­tus kuiten­kin lisää mahdol­li­suuk­siasi tehdä laajem­min näky­vää kampan­jaa.

Vaali­kam­pan­jointi on vies­tin­tää ja osa vies­tin­nästä on maksul­lista. Kampan­join­nista saat­taa aihei­tua myös muita kustan­nuk­sia, joten jonkin­lai­seen rahan­me­noon on syytä varau­tua. Paras tapa varau­tua kustan­nuk­siin on tehdä talous­ar­vio, joka sisäl­tää sekä kampan­join­nin kulut että tavat kulu­jen katta­mi­seen.

Tyypil­li­nen kokoo­museh­dok­kaan menes­tyk­sel­li­nen kunta- tai edus­kun­ta­vaa­li­kam­panja maksaa noin 5 – 20 euroa saatua ääntä kohti. Molem­mat rajat on mahdol­lista rikkoa, mitta keskiarvo aset­tuu yleensä tuohon väliin.

Maksul­li­sella mark­ki­noin­nilla luodaan äänes­tä­jälle kuva, että ehdo­kas on tosis­saan liik­keellä ja aikoo tulla vali­tuksi. Äänes­tä­jät ymmär­tä­vät vaali­jär­jes­tel­määmme huonosti ja heillä on usein käsi­tys, että jos äänes­tä­mäni henkilö ei tule vali­tuksi, niin hänen äänensä ei vaikuta mitään. Siksi hän valit­see itsel­leen mieluis­ten ehdok­kai­den joukosta sellai­sen, jonka uskoo tule­van vali­tuksi.

Suurin osa kokoo­muk­sen ehdok­kaista rahoit­taa kampan­join­tinsa omista varois­taan. On kuiten­kin mahdol­lista kerätä varoja myös myyn­ti­toi­min­nalla, lahjoi­tuk­silla tai keräyk­sillä. Määräys­ten mukaan ehdo­kas ei saa ottaa yhdeltä lahjoit­ta­jalta enem­pää kuin 6000 euroa ja yli 1500 euroa lahjoit­ta­nei­den nimet on julkais­tava. Vaalien jälkeen on alue­val­tuus­toon valit­tu­jen ja vara­si­jalle pääs­sei­den tehtävä vaali­ra­hoi­tusil­moi­tus.

Tietoa rahan­ke­räyk­siin liit­ty­vistä määräyk­sistä löytyy osoit­teesta https://poliisi.fi/rahankeraykset

Tietoa vaali­ra­hoi­tuk­seen liit­ty­vistä määräyk­sistä ja vaali­ra­hoi­tusil­moi­tuk­sen teke­mi­sestä löytyy osoit­teesta https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/aluevaalit2022.html

KEINOJA ÄÄNESTÄJÄN KOHTAAMISEEN

Alue­vaa­lit ovat lajis­saan ensim­mäi­set. Siksi on mahdol­lista etsiä aivan uusia tapoja kohdata äänes­täjä.

Äänes­tys­pää­tök­sen synty­mi­nen edel­lyt­tää jonkin tasoista ehdok­kaan ja äänes­tä­jän kohtaa­mista. Parhaim­mil­laan kohtaa­mi­nen on kahden entuu­des­taan tutun ihmi­sen tapaa­mi­nen. Hyvä vaali­työ pitää sisäl­lään mahdol­li­sim­man paljon tällai­sia kontak­teja. Seuraa­vassa luet­telo tavoista tavoit­taa äänes­täjä. Valitse itsesi, kampan­jasi, teemo­jesi ja ennen kaik­kea kohde­ryh­mäsi kannalta parhaat tavat kohdata äänes­täjä.

Esite

Pieni esite on vaali­työn kulma­kivi, sellai­nen pitää olla jokai­sella ehdok­kaalla. Posti­kor­tin kokoi­nen kaksi­puo­lei­nen paino­tuote auttaa sekä ehdo­kasta että hänen tuki­joi­taan lähes­ty­mään poten­ti­aa­lista äänes­tä­jää ja toimii hyvänä muis­tu­tuk­sena tapaa­mi­sesta. Esit­teen perus­e­le­men­tit ovat hyvä valo­kuva, perus­tie­dot ehdok­kaasta ja tärkeim­mät vaali­tee­mat tyylik­käästi esille pantuna.

Näissä alue­vaa­leissa ei kannata jäädä odot­ta­maan ehdo­kas­nu­me­roita, vaan painat­taa esite jo hyvissä ajoin ennen joulua. Äänes­täjä äänes­tää henki­löä, ei nume­roa.

Tuki­hen­kilö

Kun ehdok­kaan kohde­ryh­mät on määri­telty, kannat­taa kuhin­kin kohde­ryh­mään löytää tuki­hen­ki­löitä. Tuki­hen­ki­lön tehtä­vänä on tehdä ehdo­kasta ja hänen ajatuk­si­aan tunne­tuksi ympä­ris­tös­sään, toimia vies­tin­vä­lit­tä­jänä ehdok­kaan ja äänes­tä­jän välillä, levit­tää ehdok­kaan esit­teitä ja muuta mate­ri­aa­lia sekä etsiä uusia tuki­hen­ki­löitä.

Mieli­pi­de­kir­joi­tus

Sano­ma­leh­tien mieli­pi­de­pals­tat ovat erityi­sesti paikal­lis­ten lehtien luetuim­pia osia. Hyvin kirjoi­tettu tiivis ja perus­teltu kannan­otto huoma­taan ja jää luki­jan mieleen.

Vaali­pa­neeli

Useilla paik­ka­kun­nilla järjes­te­tään perin­tei­siä vaali­pa­nee­leita. Niihin on osal­lis­tut­tava, mutta kannat­taa varau­tua siihen, että aina paikalla olevan ylei­sön joukossa ei ole valmiutta muut­taa ennalta tehtyä äänes­tys­pää­töstä.

Vaali­kone

Valitse ensin itsesi ja kohde­ryh­mäsi kannalta tärkeim­mät vaali­ko­neet ja vastaa niihin. Vaali­ko­neita julkais­taan niin paljon, että aivan jokai­seen niistä ei kannata tai et ehdi vastata, mutta suurim­piin, paikal­li­siin ja omaa kohde­ryh­mää kiin­nos­ta­viin kannat­taa mennä mukaan.

Hyvien vaali­ko­ne­vas­taus­ten kirjoit­ta­mi­nen vie yllät­tä­vän paljon aikaa. Tämä on syytä ottaa ajan­käy­tön suun­nit­te­lussa huomioon. Vastaus­ten luon­nos­telu tarjoaa mahdol­li­suuk­sia jakaa tehtä­viä vaali­työ­ryh­män sisällä. Vaali­ko­ne­vas­tauk­set kannat­taa tallet­taa, sillä eri koneissa on paljon samoja kysy­myk­siä – sääs­tät siis aikaa.

Lehti­mai­nos

Mainos sano­ma­leh­dessä on eräs eniten rahaa vievistä vaali­työn muodoista. Silti se on säilyt­tä­nyt tehonsa erityi­sesti vart­tu­neem­man äänes­tä­jä­kun­nan tavoit­ta­mi­sessa. Lehti­mai­nos kuuluu tutki­mus­ten mukaan uskot­ta­vim­pien mark­ki­noin­ti­kei­no­jen jouk­koon. Vali­tuksi tulleilla tapaa olla lehti­mai­nok­sia, joten jos haluat vaikut­taa siihen jouk­koon kuulu­valta, kannat­taa harkita ilmoi­tusta lehdessä.

Jos kohde­ryh­mä­mää­ri­tys on huolella tehty, tiedät missä lehdessä, millä sivulla ja koska mainos kannat­taa julkaista.

Katu­kam­pan­jointi

Valtaosa äänes­tä­jistä ei hakeudu vaali­mai­non­nan pariin. Siksi vaali­työ­hön on hyvä sisäl­lyt­tää ihmis­ten kohtaa­mista paikoissa, joissa heitä on mahdol­lista tavoit­taa. Toreilla ja kaduilla voit yhdessä tuki­hen­ki­löi­desi kanssa tarjota ohikul­ki­joil­lesi omia ja tois­ten kokoo­museh­dok­kai­den esit­teitä ja tarjota mahdol­li­suutta keskus­tella alue­vaa­lei­hin ja hyvin­voin­tia­luei­siin liit­ty­vistä kysy­myk­sistä.

Blogi­kir­joi­tuk­set

Kirjoita blogiisi sään­nöl­li­sesti. Laadi blogei­hisi mielen­kiin­toi­sia ja tart­tu­via otsi­koita. Kirjoita luovasti ja anna henki­lö­koh­tai­sen äänesi tulla esille. Seuraa muiden kirjoit­ta­jien blogeja ja kommen­toi tarvit­taessa muiden kirjoi­tuk­sia - voit myös kohtuu­den rajoissa mainos­taa silloin omaa blogiasi.

Vastaa säntil­li­sesti omaan blogiisi lähe­tet­tyi­hin komment­tei­hin, mutta älä jää kinas­te­le­maan lillu­kan­var­sista.

Face­book

Kirjoita Face­boo­kiin sään­nöl­li­sesti ja seuraa keskus­te­luja, joita olet aloit­ta­nut tai joihin olet osal­lis­tu­nut. Ole vuoro­vai­ku­tuk­sessa - jos et osal­listu muuten kuin pyytä­mällä tukea ja tykkää­mi­siä, muut käyt­tä­jät eivät pidä sinua aitona.

Face­book -vies­tintä toimii parhai­ten kevyillä kuvilla ja linkeillä vaik­kapa YouTube -kana­vaan tai blogi­teks­tiin. Käytä apuna alan osaa­jia eli jaa tehtä­viä tältä­kin osin kampan­ja­tii­mil­lesi.

Insta­gram

Nuorem­missa äänes­tä­jä­ryh­missä Insta­gram on ohit­ta­nut käyt­tä­jä­mää­rissä Face­boo­kin. Insta­gra­min käyttö perus­tuu kuvan kautta välit­ty­vään tunnel­maan. Tunnelma välit­tyy katso­jalle usein tehok­kaam­min kuin pitkän­kään teks­tin avulla.

Twit­ter

Valitse lyhyt, ytime­käs ja kertova käyt­tä­jä­nimi. Tutustu Twit­ter-käyt­töön seuraa­malla sen keskus­te­luja ja ymmär­tä­mällä sen toimin­ta­ta­paa. Opet­tele ilmai­se­maan itseäsi napa­kasti ja tehok­kaasti, mutta kohte­li­aasti.

Seuraa mielen­kiin­toi­sia käyt­tä­jiä ja hanki itsel­lesi hyviä seuraa­jia. Jaa link­kejä tvii­teis­täsi muihin sosi­aa­li­sen median sisäl­töi­hisi, mutta muista liit­tää tviit­tiisi aina saate- sanat ja lyhyt esit­tely kysei­sestä sisäl­löstä.

YouTube

Tarjoa hyvä­ta­soi­sia ja mielen­kiin­toi­sia videoita - mieluum­min vähän ja hyvää kuin paljon ja keskin­ker­taista. Tee videoista tiiviitä - enin­tään kahden-kolme minuu­tin mittai­sia. Yksi teema yhdellä video­tal­len­teella - mieluum­min useita videoita kuin yksi pitkä jorina.

Muista tarjota käyt­tä­jille lisä­tie­toa linkeillä koti­si­vuille ja blogei­hin sekä riit­tä­vällä kuvai­lu­tie­doilla. Hanki tykkää­jiä videoil­lesi ja innosta kave­reita hank­ki­maan lisää tykkää­jiä. Hyödynnä YouTu­bessa julkais­tuja videoita muissa sosi­aa­li­sen median sovel­luk­sissa eli linkitä YouTube -videosi myös koti­si­vuil­lesi, blogei­hisi jne.

Live -lähe­tys

Lähes kaikissa some-kana­vissa voi julkaista live-video­ku­vaa esim. tapah­tu­masta tai haas­tat­te­lusta. Hahmota live-lähe­tyk­sel­lesi selkeä tarve ja sanoma. Hahmota myös selkeästi kohde­jouk­kosi ja varmista, että he pysty­vät myös live-lähe­tys­täsi seuraa­maan. Huolehdi tekni­sistä asioista jo etukä­teen ja kokeile kunnolla kuvausta, ääni­tystä ja tieto­lii­ken­neyh­teyk­siä.

Kerro etukä­teen tilai­suu­den tai tapah­tu­man osanot­ta­jille, että käytät live -lähe­tystä ja pyydä tarvit­taessa esiin­ty­jiltä lupa. Pidä huolta, että verkon väli­tyk­sellä osal­lis­tu­vat käyt­tä­jät huomioi­daan vuoro­vai­ku­tuk­sessa.

HISSIPUHE

Opet­tele kiteyt­tä­mään sano­masi ja tavoit­teesi enim­mil­lään 1,5 minuu­tin puhee­seen, jolla jäät kuuli­jan mieleen. Opet­tele ja harjoit­tele etukä­teen jokai­selle sano­mal­lesi oma hissi­puhe. Käytä vaikka tätä raken­netta:

• Kuka olet
• Miksi olet alue­vaa­lieh­dok­kaana
• Mitä tavoit­te­let ja mihin haluat vaikut­taa (kuuli­jaan, tilan­tee­seen tai tapah­tu­maan sopiva)
• Omat osaa­mi­sesi
• Mistä lisä­tie­toa sinusta ja tavoit­teis­tasi
• Lopuksi äänes­tys­ke­ho­tus

Hissi­puhe on siis puhuttu käyn­ti­kort­tisi, jonka esität lyhyessä kohtaa­mi­sessa. Sinä aikana pitää pystyä teke­mään mieleen jäävä myön­tei­nen vaiku­tus kuuli­jaan.

KOKOOMUS.FI/

https://www.kokoomus.fi/aluevaalit/

Perus­tie­dot kokoo­muk­sen alue­vaa­lei­hin liit­ty­vistä kanna­no­toista ja alue­vaa­lioh­jelma.

https://www.kokoomus.fi/vaalityo/

Tältä sivulta löydät lisä­tie­toa niin ehdok­kaan kuin yhdis­tyk­sen­kin vaali­työ­hön, koulu­tuk­seen, vaali­ra­hoi­tuk­seen ja opas­tusta vaali­mai­nok­sen valmis­tuk­seen

https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/koulutus/

Tästä osoit­teesta löytyy suuri määrä ehdok­kaan kampan­ja­join­tiin liit­ty­viä koulu­tus­ti­lai­suuk­sien tallen­teita. Kampan­jan suun­nit­te­lua, mark­ki­noin­tia, sosi­aa­li­sen median käyt­töä, vaali­ko­nei­den täyt­tä­mistä ja vaali­kam­panja puhe­ti­lan­teita.

https://www.kokoomus.fi/vaikuta/brandikirja/gredi-ohjeita/

Kokoo­muk­sen aineis­to­pankki Gredi. Kokoo­muk­sen vaali­ma­te­ri­aa­lia, logoja, esite­mal­leja ja valo­ku­via. Mukana lisäksi Gredi -sovel­lus, jolla voi tehdä ja muokata mainok­sia.

EHDOKKAAN MUISTILISTA

1. Tee kampan­ja­suun­ni­tel­masi ja siihen vies­tin­tä­suun­ni­telma
2. Ole aktii­vi­nen somessa ja tee siellä mainon­taa
3. Kirjoita lehteen
4. Tee mainos­va­rauk­set
5. Valmis­taudu täyt­tä­mään vaali­ko­neet
6. Kerro aina ja kaikille, että olet ehdok­kaana
7. Kaikki kampan­join­nin keinot käyt­töön (uudet vaalit, uudet keinot)
8. Tee kampanja olemassa olevilla rahoilla
9. Lisää tieto­poh­jaasi
10. Puhu kieltä jota ihmi­set ymmär­tä­vät