KIITOS JA TERVETULOA!
Olet mukana aluevaalien vaalityössä. Kiitokset siitä. Jokainen hyvinvointialue rakentaa palvelunsa ja hallintonsa omanlaisekseen. On tärkeää, että heti alkuvaiheessa olemme mukana rakentamassa laadukkaita ja saatavilla olevia palveluja alueelle ja kerromme vaihtoehdoistamme vaaleissa.
TÄMÄ OPAS
Kokoomus on laatinut tämän oppaan aluevaaliehdokkaan ja hänen tukijoidensa käyttöön. Aluehallintouudistus, hyvinvointialueet, sosiaali- ja terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi sekä vaalityö ovat kaikki suuria kokonaisuuksia. Emme pyri antamaan tyhjentäviä vastauksia kaikkiin kysymyksiin tässä oppaassa.
Kokoomuksen poliittisista tavoitteista voit lukea lisätietoja erilliseltä kysymys- ja vastaussivulta.
ALUEHALLINTOUUDISTUS?
Meneillään oleva aluehallintouudistus on kuluvan vuosituhannen suurin kehityshanke suomalaisessa hallinnossa. Perustettavilla hyvinvointialueilla tullaan päättämään meitä jokaista koskevista asioista. Hyvinvointialueiden käyttämä rahamäärä edustaa kolmasosaa valtion budjetista.
On erittäin tärkeää, että hyvinvointialueiden rakentamisessa on mukana ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet sekä ihmisten saamista hyvistä palveluista että niiden rahoittamisesta. Kokoomuksen aluevaalitavoitteet löytyvät osoitteesta https://www.kokoomus.fi/aluevaalit/
Yksityiskohtaisia tietoja aluehallintouudistuksesta löytyy osoitteesta https://soteuudistus.fi/
Tietoa aluevaaleista löytyy osoitteesta https://vaalit.fi/aluevaalit
KAMPANJAKORTTI
Kokoomuksen aluevaaliehdokkaille on tehty kampanjakortti. Se on vaalityön muistilista, jonka avulla on mahdollista suunnitella henkilökohtaista vaalityötä ja rakentaa kampanjasta itsensä kokoinen ja näköinen.
Kampanjakorttiin voit kirjata tärkeimpien tapahtumien ajankohdat, vaalityön kohderyhmiä ja keinoja niiden tavoittamiseksi, kampanjoinnin eri vaiheita ja myös kampanjatalouden hallintaa. Käytitpä kampanjakorttia sellaisenaan tai et, siihen on joka tapauksessa hyvä tutustua, koska sen sisältämät asiat ovat juuri niitä, joita vaalityön edetessä joka tapauksessa joudut pohtimaan.
Kampanjakortti käyttöohjeineen löytyy osoitteesta www.kansio.fi/aluevaalit
ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN
Äänestäjien käyttäytymistä eri vaaleissa on selvitetty paljon. Olemme menossa kohti ensimmäisiä aluevaaleja, joten juuri niitä koskevaa tietoa on saatavilla niukasti. Koska kuitenkin kyseessä ovat vaalit, jotka sijoittuvat jonnekin kunta- ja eduskuntavaalien välimaastoon, voidaan näistä vaaleista tehtyjä johtopäätöksiä pitää vähintään suuntaa antavina.
Aikaisemmista vaaleista tiedetään, että
- Äänestysaktiivisuus on suurimmillaan korkeasti koulutettujen ja iäkkäiden ihmisten joukossa
- Ainakin puolet äänistä tullaan antamaan ennakkoääninä (12.-18.1.2022)
- Ennakkoon äänestävät erityisesti iäkkäämmät ja pienimmissä kunnissa asuvat
- Äänestyspäätöstä tehdessään noin puolet äänestäjistä valitsee ensin puolueen ja sen jälkeen ehdokkaan. Toiselle puolelle ehdokas on tärkeämpi.
- Kiinnostus aluevaaleja kohtaan on alhaisempaa kuin muissa vaaleissa, josta syystä äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä alhaiseksi.
- Sekä puolue- että ehdokasvalinnan perusteet liittyvät luotettavuuteen, uskottavuuteen, asiantuntemukseen ja niiden kaltaisiin ns. asiaperusteisiin.
Tietoa aikaisempien vaalien tuloksista löytyy osoitteesta www.vaalit.fi
ALUEVAALIEHDOKAS
Millaisia voimavaroja, osaamista ja vahvuuksia ehdokkaalla on? Näitä voivat olla esimerkiksi hyvä poliittinen tai muu kokemus, mainiot puhe- ja kirjoitustaidot, kiinnostava persoona, laajat verkostot, iso tukiryhmä tai taidokas tiimi. Vaalimenestykseen kannattaa pyrkiä tukeutumalla ehdokkaan vahvuuksiin.
Miten näitä ylläpidetään, kehitetään edelleen ja varmistetaan, että ne pysyvät vahvuuksina? Esim. mikäli ehdokas on hyvä esiintyjä, tehdään paljon erilaisia ehdokasvideoita, joiden jakaminen suunnitellaan huolella.
Miten hyödyntää mahdollisuudet optimaalisesti? Esimerkiksi kun lehdet lisäävät vaalien alla tilaa mielipidekirjoituksille, niin tarjotaan aktiivisesti kirjoituksia kaikkiin lehtiin ja some -palstoille. Huolehditaan organisoidusti tiimin ja muun tukiryhmän voimin, että hyviä aiheita on riittävästi sekä ollaan mukana tekstien ideoinnissa ja oikoluvussa.
VAALIMATEMATIIKKA
Suomessa käytössä oleva vaalijärjestelmä perustuu joukkuepeliin. Ehdokaslistan saama kokonaisäänimäärä ratkaisee, kuinka monelle listalla olevalle tulee mahdollisuus tulla valituksi.
Saatu henkilökohtainen äänimäärä vaikuttaa omalta osaltaan kullekin ehdokkaalle laskettavaan henkilökohtaiseen vertauslukuun. Kaikkien listojen jokaiselle ehdokkaalle lasketaan henkilökohtainen vertausluku jakamalla koko listan äänimäärä kyseisen henkilö sijoituksella omalla listallaan. Näin laskettuja vertauslukuja tarkastellaan yli ehdokaslistarajojen ja aluevaltuuston kokoinen joukko suurimman vertausluvun saneita tulevat valituiksi.
Aina kun joku kokoomuksen listalla oleva saa yhden äänen lisää, se kasvattaa vain yhden äänimäärää, mutta jokaisen listalla olevan vertauslukua. Vaalityö on todellista joukkuepeliä.
HENKILÖRESURSSIT
Vaalityötä ei kannata yrittää tehdä yksin. Porukalla, vaikka pienemmälläkin, päästään aina parempaan tulokseen kuin yksin puurtamalla.
Vaalityöhön liittyy monia asioita, jotka on tehtävä joka tapauksessa. Tarvitaan
- Taustatietojen hankintaa politiikasta, kampanjoinnista ja aluehallinnosta
- Taitoja kampanjan teosta ja markkinoinnista
- Yhteyksiä mediaan ja mahdollisiin rahoittajiin
- Aikaa luoda tekstejä, esitteitä, tapahtumia, vaalikonevastauksia
- Tietoa, taitoa ja ymmärrystä sosiaalisen median käytöstä
- Rahaa, alennuksia, oravannahkoja
- Yhteydenpitoa tukijoihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin kokoomuslaisiin
Kaikki edellä lueteltu kuuluu vaalikampanjaan. Jos olet yksin, teet sen kaiken yksin. Jos kokoat itsellesi vaalitiimin, saat keskittyä niihin asioihin, joissa olet parhaimmillasi. Mainosten suunnittelu, sosiaalisen median hallinta ja varainhankinta ovat hyviä esimerkkejä kampanjointiin liittyvistä tehtävistä, jotka voit ainakin osittain ulkoistaa vaalitiimin toisille jäsenille.
Vaalikampanjasta kannattaa rakentaa itsesi, asuinalueesi, ehdokasprofiilisi, kampanjabudjettisi ja vaalitavoitteidesi näköinen ja kokoinen. Yliorganisoitumista kannattaa välttää. Minimivaatimus kuitenkin on, että kampanjapäällikön tarvitset joka tapauksessa.
Kun löydät vaalityöhösi sitoutuneita tukihenkilöitä eri kohderyhmiisi, säästät huomattavasti sekä rahaa että muita resursseja. Vaalityö on joukkuepeliä myös kampanjoinnin osalta. Yksin ei kannata puurtaa.
Äänestäjä voi äänestää hyvinvointialueen kaikkien kuntien ehdokkaita. Ei siis pelkästään oman kunnan ehdokasta. Siksi on tärkeää, että tietoisuus ehdokkuudestasi on kaikissa hyvinvointialueen kunnissa. Kustannuksia ja voimia säästää, jos kokoomuslaiset ehdokkaat tekevät yhteistyötä yli kuntarajojen. Yhteisiä lehti-ilmoituksia ja tilaisuuksia sekä yhteisesitteitä, joita jaetaan kaikissa hyvinvointialueen kunnissa.
KOHDERYHMÄ
Kohderyhmäajattelu tarkoittaa, että ehdokkaan ei tarvitse eikä kannata ajatella, että jokainen vastaantulija olisi hänen potentiaalinen äänestäjänsä. Kullakin hyvinvointialueella kokoomuksen listalle ehdokkaaksi asettunut tarvitsee valituksi tullakseen vain pari promillea äänioikeutettujen äänistä.
Kampanjasi ei tarvitse tavoittaa suurinta osaa hyvinvointialueenne äänestäjistä. Tämän oivaltaminen helpottaa vaalityön tekemistä merkittävästi. Keitä sitten kannattaa yrittää tavoittaa?
Vaalityön vanha viisaus kertoo, että jokainen kilometri kotoa nostaa äänen hintaa eurolla. Kodilla ei kuitenkaan tarkoiteta ainoastaan sitä paikkaa, jossa ehdokas asuu. Ehdokkaan koti on myös hänen ammattinsa, harrastuksensa, maailmankuvansa, erityisosaamisensa, ystäväpiirinsä ja muut tekijät, joissa ehdokkaan ja äänestäjän elämässä on yhteistä kosketuspintaa. Mitä laajempi ja syvempi kosketus on, sen helpompaa on suunnata vaalityö oikeaan kohteeseen.
Mieti siis, mistä löytyvät ne muutama tuhat äänestäjää, joiden puoleen kannattaa kääntyä ja kerro heille ehdokkuudestasi ja ajatuksistasi. Tarkalla kohderyhmärajauksella pystyy säästämään huomattavat määrät aikaa, rahaa ja muita voimavaroja sekä saavuttamaan äänimäärätavoite.
SANOMA
Tee vaalitavoitteistasi sellaisia, että äänestäjän on helppo samaistua niihin ja kokee, että sinä ymmärrät tavallisen ihmisien palvelujen tarvetta.
Hyvä ja tarkka kohderyhmä helpottaa myös sanoman valintaa. Puhuttele jokaista kohderyhmää erikseen heitä kiinnostavasta näkökulmasta. Ikäihmisiä kiinnostaa eri asiat kuin lapsiperheitä. Mieti jokaiselle kohderyhmälle oma viestintäväline, lähestymisaika ja -tapa. Näistä eri kohderyhmien sanomista koostuu koko kampanjasi sanoma.
Hyvä sanoma on kohderyhmää kiinnostava, helposti käsitettävissä oleva ja vastaanottajaa puhutteleva. Tärkeää on, että äänestäjän on helppo samaistua esittämiisi asioihin ja kokee sinun ymmärtävän mitkä asiat ovat tavallisille ihmisille tärkeitä hyvinvointipalveluissa. Sanoma voi käsitellä yhtä tai useampaa aihetta, esimerkiksi
- Hoitoon on päästävä heti ja kotikunnasta riippumatta.
- Kustannukset täytyy pitää kurissa.
- Rahat palveluihin, ei hallintoon.
- Palvelun laatu ja saatavuus ovat tärkeämpiä kuin tuottaja.
- Uusia veroja ei tarvita.
- Pelastustoimen resurssit on turvattava.
AIKATAULUT
Hyvä vaalityö on pitkä prosessi. Se on useimmissa tapauksissa alkanut jo paljon ennen, kuin ehdokas itse on sitä huomannutkaan. Vaalityötä on kaikki ehdokkaan näkyminen omissa verkostoissa. Se on mielipiteiden esittämistä ja vaikutustaitojen esilläpitoa. Se on vakuuttavaa esiintymistä, luottamuksen ja uskottavuuden osoittamista ja kanssaihmisistä välittämistä. Kerro kaikille, että olet ehdokkaana.
Ulospäin näkyvä vaalityön vaihe, siis kampanjointiaika, on lyhentynyt jatkuvasti ja jää joulun ja vuodenvaihteen vuoksi näissä vaaleissa ennätyksellisen lyhyeksi. Ulospäin näkyvän kampanjavaiheen suunnittelu kannattaa aloittaa vielä tänään.
Ehdokasnumerot vahvistetaan 23.12.2021, kokoomuksen ehdokkaiden yhteiset ulkojulisteet tulevat katukuvaan 5.1.2022, ennakkoäänestysaika on 12.-18.1.2022 ja vaalipäivä on 23.1.2022. Oman vaalityön aikataulun suunnitteluun voi käyttää kokoomuksen ehdokkaille tehtyä kampanjakorttia, joka löytyy osoitteesta www.kansio.fi/aluevaalit.
RAHOITUS
Kampanjointia voi tehdä hyvinkin edullisesti ja jopa ilmaiseksi. Jalkautuminen, mielipidekirjoitukset sekä sosiaalisen median käyttö ovat hyviä esimerkkejä maksuttomista keinoista. Pienikin rahallinen panostus kuitenkin lisää mahdollisuuksiasi tehdä laajemmin näkyvää kampanjaa.
Vaalikampanjointi on viestintää ja osa viestinnästä on maksullista. Kampanjoinnista saattaa aiheitua myös muita kustannuksia, joten jonkinlaiseen rahanmenoon on syytä varautua. Paras tapa varautua kustannuksiin on tehdä talousarvio, joka sisältää sekä kampanjoinnin kulut että tavat kulujen kattamiseen.
Tyypillinen kokoomusehdokkaan menestyksellinen kunta- tai eduskuntavaalikampanja maksaa noin 5 – 20 euroa saatua ääntä kohti. Molemmat rajat on mahdollista rikkoa, mitta keskiarvo asettuu yleensä tuohon väliin.
Maksullisella markkinoinnilla luodaan äänestäjälle kuva, että ehdokas on tosissaan liikkeellä ja aikoo tulla valituksi. Äänestäjät ymmärtävät vaalijärjestelmäämme huonosti ja heillä on usein käsitys, että jos äänestämäni henkilö ei tule valituksi, niin hänen äänensä ei vaikuta mitään. Siksi hän valitsee itselleen mieluisten ehdokkaiden joukosta sellaisen, jonka uskoo tulevan valituksi.
Suurin osa kokoomuksen ehdokkaista rahoittaa kampanjointinsa omista varoistaan. On kuitenkin mahdollista kerätä varoja myös myyntitoiminnalla, lahjoituksilla tai keräyksillä. Määräysten mukaan ehdokas ei saa ottaa yhdeltä lahjoittajalta enempää kuin 6000 euroa ja yli 1500 euroa lahjoittaneiden nimet on julkaistava. Vaalien jälkeen on aluevaltuustoon valittujen ja varasijalle päässeiden tehtävä vaalirahoitusilmoitus.
Tietoa rahankeräyksiin liittyvistä määräyksistä löytyy osoitteesta https://poliisi.fi/rahankeraykset
Tietoa vaalirahoitukseen liittyvistä määräyksistä ja vaalirahoitusilmoituksen tekemisestä löytyy osoitteesta https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/aluevaalit2022.html
KEINOJA ÄÄNESTÄJÄN KOHTAAMISEEN
Aluevaalit ovat lajissaan ensimmäiset. Siksi on mahdollista etsiä aivan uusia tapoja kohdata äänestäjä.
Äänestyspäätöksen syntyminen edellyttää jonkin tasoista ehdokkaan ja äänestäjän kohtaamista. Parhaimmillaan kohtaaminen on kahden entuudestaan tutun ihmisen tapaaminen. Hyvä vaalityö pitää sisällään mahdollisimman paljon tällaisia kontakteja. Seuraavassa luettelo tavoista tavoittaa äänestäjä. Valitse itsesi, kampanjasi, teemojesi ja ennen kaikkea kohderyhmäsi kannalta parhaat tavat kohdata äänestäjä.
Esite
Pieni esite on vaalityön kulmakivi, sellainen pitää olla jokaisella ehdokkaalla. Postikortin kokoinen kaksipuoleinen painotuote auttaa sekä ehdokasta että hänen tukijoitaan lähestymään potentiaalista äänestäjää ja toimii hyvänä muistutuksena tapaamisesta. Esitteen peruselementit ovat hyvä valokuva, perustiedot ehdokkaasta ja tärkeimmät vaaliteemat tyylikkäästi esille pantuna.
Näissä aluevaaleissa ei kannata jäädä odottamaan ehdokasnumeroita, vaan painattaa esite jo hyvissä ajoin ennen joulua. Äänestäjä äänestää henkilöä, ei numeroa.
Tukihenkilö
Kun ehdokkaan kohderyhmät on määritelty, kannattaa kuhinkin kohderyhmään löytää tukihenkilöitä. Tukihenkilön tehtävänä on tehdä ehdokasta ja hänen ajatuksiaan tunnetuksi ympäristössään, toimia viestinvälittäjänä ehdokkaan ja äänestäjän välillä, levittää ehdokkaan esitteitä ja muuta materiaalia sekä etsiä uusia tukihenkilöitä.
Mielipidekirjoitus
Sanomalehtien mielipidepalstat ovat erityisesti paikallisten lehtien luetuimpia osia. Hyvin kirjoitettu tiivis ja perusteltu kannanotto huomataan ja jää lukijan mieleen.
Vaalipaneeli
Useilla paikkakunnilla järjestetään perinteisiä vaalipaneeleita. Niihin on osallistuttava, mutta kannattaa varautua siihen, että aina paikalla olevan yleisön joukossa ei ole valmiutta muuttaa ennalta tehtyä äänestyspäätöstä.
Vaalikone
Valitse ensin itsesi ja kohderyhmäsi kannalta tärkeimmät vaalikoneet ja vastaa niihin. Vaalikoneita julkaistaan niin paljon, että aivan jokaiseen niistä ei kannata tai et ehdi vastata, mutta suurimpiin, paikallisiin ja omaa kohderyhmää kiinnostaviin kannattaa mennä mukaan.
Hyvien vaalikonevastausten kirjoittaminen vie yllättävän paljon aikaa. Tämä on syytä ottaa ajankäytön suunnittelussa huomioon. Vastausten luonnostelu tarjoaa mahdollisuuksia jakaa tehtäviä vaalityöryhmän sisällä. Vaalikonevastaukset kannattaa tallettaa, sillä eri koneissa on paljon samoja kysymyksiä – säästät siis aikaa.
Lehtimainos
Mainos sanomalehdessä on eräs eniten rahaa vievistä vaalityön muodoista. Silti se on säilyttänyt tehonsa erityisesti varttuneemman äänestäjäkunnan tavoittamisessa. Lehtimainos kuuluu tutkimusten mukaan uskottavimpien markkinointikeinojen joukkoon. Valituksi tulleilla tapaa olla lehtimainoksia, joten jos haluat vaikuttaa siihen joukkoon kuuluvalta, kannattaa harkita ilmoitusta lehdessä.
Jos kohderyhmämääritys on huolella tehty, tiedät missä lehdessä, millä sivulla ja koska mainos kannattaa julkaista.
Katukampanjointi
Valtaosa äänestäjistä ei hakeudu vaalimainonnan pariin. Siksi vaalityöhön on hyvä sisällyttää ihmisten kohtaamista paikoissa, joissa heitä on mahdollista tavoittaa. Toreilla ja kaduilla voit yhdessä tukihenkilöidesi kanssa tarjota ohikulkijoillesi omia ja toisten kokoomusehdokkaiden esitteitä ja tarjota mahdollisuutta keskustella aluevaaleihin ja hyvinvointialueisiin liittyvistä kysymyksistä.
Blogikirjoitukset
Kirjoita blogiisi säännöllisesti. Laadi blogeihisi mielenkiintoisia ja tarttuvia otsikoita. Kirjoita luovasti ja anna henkilökohtaisen äänesi tulla esille. Seuraa muiden kirjoittajien blogeja ja kommentoi tarvittaessa muiden kirjoituksia - voit myös kohtuuden rajoissa mainostaa silloin omaa blogiasi.
Vastaa säntillisesti omaan blogiisi lähetettyihin kommentteihin, mutta älä jää kinastelemaan lillukanvarsista.
Facebook
Kirjoita Facebookiin säännöllisesti ja seuraa keskusteluja, joita olet aloittanut tai joihin olet osallistunut. Ole vuorovaikutuksessa - jos et osallistu muuten kuin pyytämällä tukea ja tykkäämisiä, muut käyttäjät eivät pidä sinua aitona.
Facebook -viestintä toimii parhaiten kevyillä kuvilla ja linkeillä vaikkapa YouTube -kanavaan tai blogitekstiin. Käytä apuna alan osaajia eli jaa tehtäviä tältäkin osin kampanjatiimillesi.
Instagram
Nuoremmissa äänestäjäryhmissä Instagram on ohittanut käyttäjämäärissä Facebookin. Instagramin käyttö perustuu kuvan kautta välittyvään tunnelmaan. Tunnelma välittyy katsojalle usein tehokkaammin kuin pitkänkään tekstin avulla.
Twitter
Valitse lyhyt, ytimekäs ja kertova käyttäjänimi. Tutustu Twitter-käyttöön seuraamalla sen keskusteluja ja ymmärtämällä sen toimintatapaa. Opettele ilmaisemaan itseäsi napakasti ja tehokkaasti, mutta kohteliaasti.
Seuraa mielenkiintoisia käyttäjiä ja hanki itsellesi hyviä seuraajia. Jaa linkkejä tviiteistäsi muihin sosiaalisen median sisältöihisi, mutta muista liittää tviittiisi aina saate- sanat ja lyhyt esittely kyseisestä sisällöstä.
YouTube
Tarjoa hyvätasoisia ja mielenkiintoisia videoita - mieluummin vähän ja hyvää kuin paljon ja keskinkertaista. Tee videoista tiiviitä - enintään kahden-kolme minuutin mittaisia. Yksi teema yhdellä videotallenteella - mieluummin useita videoita kuin yksi pitkä jorina.
Muista tarjota käyttäjille lisätietoa linkeillä kotisivuille ja blogeihin sekä riittävällä kuvailutiedoilla. Hanki tykkääjiä videoillesi ja innosta kavereita hankkimaan lisää tykkääjiä. Hyödynnä YouTubessa julkaistuja videoita muissa sosiaalisen median sovelluksissa eli linkitä YouTube -videosi myös kotisivuillesi, blogeihisi jne.
Live -lähetys
Lähes kaikissa some-kanavissa voi julkaista live-videokuvaa esim. tapahtumasta tai haastattelusta. Hahmota live-lähetyksellesi selkeä tarve ja sanoma. Hahmota myös selkeästi kohdejoukkosi ja varmista, että he pystyvät myös live-lähetystäsi seuraamaan. Huolehdi teknisistä asioista jo etukäteen ja kokeile kunnolla kuvausta, äänitystä ja tietoliikenneyhteyksiä.
Kerro etukäteen tilaisuuden tai tapahtuman osanottajille, että käytät live -lähetystä ja pyydä tarvittaessa esiintyjiltä lupa. Pidä huolta, että verkon välityksellä osallistuvat käyttäjät huomioidaan vuorovaikutuksessa.
HISSIPUHE
Opettele kiteyttämään sanomasi ja tavoitteesi enimmillään 1,5 minuutin puheeseen, jolla jäät kuulijan mieleen. Opettele ja harjoittele etukäteen jokaiselle sanomallesi oma hissipuhe. Käytä vaikka tätä rakennetta:
- Kuka olet
- Miksi olet aluevaaliehdokkaana
- Mitä tavoittelet ja mihin haluat vaikuttaa (kuulijaan, tilanteeseen tai tapahtumaan sopiva)
- Omat osaamisesi
- Mistä lisätietoa sinusta ja tavoitteistasi
- Lopuksi äänestyskehotus
Hissipuhe on siis puhuttu käyntikorttisi, jonka esität lyhyessä kohtaamisessa. Sinä aikana pitää pystyä tekemään mieleen jäävä myönteinen vaikutus kuulijaan.
KOKOOMUS.FI/
https://www.kokoomus.fi/aluevaalit/
Perustiedot kokoomuksen aluevaaleihin liittyvistä kannanotoista ja aluevaaliohjelma.
https://www.kokoomus.fi/vaalityo/
Tältä sivulta löydät lisätietoa niin ehdokkaan kuin yhdistyksenkin vaalityöhön, koulutukseen, vaalirahoitukseen ja opastusta vaalimainoksen valmistukseen
https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/koulutus/
Tästä osoitteesta löytyy suuri määrä ehdokkaan kampanjajointiin liittyviä koulutustilaisuuksien tallenteita. Kampanjan suunnittelua, markkinointia, sosiaalisen median käyttöä, vaalikoneiden täyttämistä ja vaalikampanja puhetilanteita.
https://www.kokoomus.fi/vaikuta/brandikirja/gredi-ohjeita/
Kokoomuksen aineistopankki Gredi. Kokoomuksen vaalimateriaalia, logoja, esitemalleja ja valokuvia. Mukana lisäksi Gredi -sovellus, jolla voi tehdä ja muokata mainoksia.
EHDOKKAAN MUISTILISTA
- Tee kampanjasuunnitelmasi ja siihen viestintäsuunnitelma
- Ole aktiivinen somessa ja tee siellä mainontaa
- Kirjoita lehteen
- Tee mainosvaraukset
- Valmistaudu täyttämään vaalikoneet
- Kerro aina ja kaikille, että olet ehdokkaana
- Kaikki kampanjoinnin keinot käyttöön (uudet vaalit, uudet keinot)
- Tee kampanja olemassa olevilla rahoilla
- Lisää tietopohjaasi
- Puhu kieltä jota ihmiset ymmärtävät