Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Ei hyvin­voin­tia ilman tervettä maalais­jär­keä

Nyt jos koskaan tarvi­taan sitä kuului­saa suoma­laista maalais­jär­keä. Sillä alue­vaa­leissa kyse on kansan­ta­lou­desta, tervey­destä ja turval­li­suu­desta – niin isoista asioista, että oikein hävet­tää tämä iäni­kui­nen sote­sotku. Yksi­kään puolue ei ansaitse tästä tyyli­pis­teitä. Emme mekään. 

Halli­tus on päät­tä­nyt ”ratkaista” ongel­man raken­ta­malla uuden, alueel­li­sen hallin­to­ker­rok­sen. Lisääkö se hoivaa ja turvaa, on vielä hämä­rän peitossa. Uhkaa­van ilmei­seltä näyt­tää vain se, että byro­kra­tia ja kustan­nuk­set karkaa­vat käsistä. Eli palve­lut eivät tule lähem­mäksi, jonot lyhem­mäksi eivätkä vanhuk­set ole saamassa enem­pää tarvit­se­maansa hoivaa osak­seen.

Jokai­nen täys­päi­nen suoma­lai­nen ymmär­tää, että byro­kra­tiaa kasvat­ta­malla ja lomak­keita lisää­mällä kukaan ei parane eikä palo­tur­val­li­suus lisäänny. 

Siksi tarvi­taan maalais­jär­keä. Maalais­järki on ikiai­kai­nen suoma­lai­nen voima­vara, joka toimii kaik­kina aikoina. Sillä ei ole maan­tie­teel­listä osoi­tetta, ei posti­nu­me­roa. Se tuo ymmär­ryk­sen valoa sinne, missä vallan on otta­nut munk­ki­la­tina. Parhaim­mil­laan se ylit­tää alueel­li­set rajat valon­no­peu­della. Se rakas­taa ratkai­suja, vihaa turhan teke­mistä ja tärkei­lyä. 

Jos uskot suoma­lai­seen maalais­jär­keen, äänestä kokoo­musta. Sillä me haluamme, että hoiva ja turva lisään­ty­vät ja turha hallinto vähe­nee, kerrok­sien luku­mää­rästä riip­pu­matta. Meille tärkeintä on, että koneis­ton sijaan ihmi­nen, asia­kas ja ammat­ti­lai­nen, on toimin­ta­ky­kyi­nen ja voi hyvin.  

Siksi sydän on oikealla – myös alue­vaa­leissa. 

KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA on Suomi, jossa ihmi­set voivat hyvin. Me haluamme, että ihmi­set pääse­vät suju­vasti hoitoon ja että rajal­li­set resurs­sit riit­tä­vät ikään­ty­vän väes­tön palve­lu­tar­pei­siin. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den on toimit­tava saumat­to­masti yhteen. 

MEILLE ON TÄRKEÄÄ, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den käyt­tä­jillä on mahdol­li­suus vaikut­taa palve­lui­hinsa. Meille kokoo­mus­lai­sille tärkeintä on, että ihmi­nen saa palve­luita juuri silloin, kun niitä tarvit­see. Meille ei ole merki­tystä sillä, tuot­taako palve­lut hyvin­voin­tia­lue, yritys tai yrit­täjä vai sote-alan järjestö. 

TOIMIVAT PALVELUT synty­vät osaa­van ja hyvin­voi­van henki­lös­tön yhteis­työllä. Siksi on vält­tä­mä­töntä, että hyvin­voin­tia­lu­eet panos­ta­vat työhy­vin­voin­tiin. Esimer­kiksi hyvällä johta­mi­sella ja uusilla toimin­ta­ta­voilla on mahdol­li­suus paran­taa sekä työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tia että palve­lui­den laatua. 

ÄÄNI KOKOOMUKSELLE on näis­sä­kin vaaleissa ääni vastuul­li­selle talou­den­pi­dolle. Me emme halua, että hyvin­voin­tia­luei­den huonosti hoide­tun talou­den takia suoma­lais­ten palve­lut kärsi­vät, vero­taakka kasvaa tai valtion velkaan­tu­mi­nen kiih­tyy. Kokoo­mus sanoo ei maakun­ta­ve­rolle, sillä se johtaisi väis­tä­mättä suoma­lai­sen työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­seen.

ILMAN KESTÄVÄÄ TALOUTTA meillä ei olisi kaik­kein uusim­pia keskos­kaap­peja, maail­man parasta syöpä­hoi­toa tai maksu­tonta hammas­hoi­toa jokai­selle lapselle ja nuorelle. Kun talous on kunnossa ja ihmi­sillä on töitä, riit­tää rahaa myös meille kaikille tärkei­siin palve­lui­hin. 

Mieles­tämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen tärkein tavoite on saada ihmi­set nopeam­min jonoista hoitoon. 

Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että tarvit­ta­van avun, hoidon ja hoivan saa molem­milla koti­mai­silla kielillä silloin, kun niitä tarvit­see. Kokoo­mus haluaa panos­taa erityi­sesti ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin, sillä mitä varhai­sem­min ongel­mat hoide­taan kuntoon, sitä vähem­millä inhi­mil­li­sillä ja talou­del­li­silla kustan­nuk­silla selvi­tään. Ennal­taeh­käi­syn lisäksi tärkeä osa koko­nai­suutta on myös kuntou­tus sekä omaeh­toi­nen tervey­den edis­tä­mi­nen, kuten riit­tävä liikunta. Palve­lui­hin hakeu­tu­mi­sen on oltava help­poa ja vaiva­tonta.

Kokoo­mus uudis­taisi palve­luita 2020-luvulle hyödyn­tä­mällä nykyistä vahvem­min tietoa, tekno­lo­giaa ja teko­ä­lyä. Tiedon on liikut­tava suju­vasti järjes­tel­missä ja niiden välillä. Aiem­mista, usein heikosti onnis­tu­neista tieto­jär­jes­tel­mä­hank­keista on otet­tava opiksi.  

Digi­taa­li­set ja liik­ku­vat palve­lut ovat keino paran­taa merkit­tä­västi hoitoon pääsyn suju­vuutta. Esimer­kiksi lääkä­rei­den ja hoita­jien etävas­taa­no­tot voivat helpot­taa poti­lai­den arkea, vähen­tää kustan­nuk­sia sekä lisätä ihmis­ten tasa­ver­tai­suutta. Hyvin­voin­tia­luei­den tieto­jär­jes­tel­mien raken­ta­mi­sessa tieto­tur­val­li­suu­teen on kiin­ni­tet­tävä erityi­sen tark­kaa huomiota.

Näillä keinoin eteen­päin:

  1. Paran­ne­taan palve­lui­den saata­vuutta ja suju­voi­te­taan hoitoon pääsyä esimer­kiksi otta­malla sote-keskus­ten etävas­taa­no­tot käyt­töön kaikilla hyvin­voin­tia­lueilla.
  2. Paran­ne­taan mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä valta­kun­nal­li­sesti toteut­ta­malla laki­sää­tei­nen tera­pia­ta­kuu. 
  3. Turva­taan lapsi­per­heille riit­tä­vät tuki­pal­ve­lut arjen helpot­ta­mi­seksi ja lasten­suo­je­lun raskai­den palve­lui­den tarpeen ennal­taeh­käi­se­mi­seksi.
  4. Panos­te­taan koti­hoi­don, palve­lua­su­mi­sen ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan laatuun. Puutu­taan tehok­kaasti laimin­lyön­tei­hin ja palve­lui­den muihin epäkoh­tiin.
  5. Pide­tään opis­ke­lu­huol­lon psyko­logi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lut edel­leen lähellä lasten ja nuor­ten arjessa. Tunnis­te­taan myös opis­ke­li­jat hyvin­voin­tia­luei­den asia­kas­ryh­mänä.
  6. Paran­ne­taan omais­hoi­ta­jien asemaa ja tuetaan heidän jaksa­mis­taan. Tarjo­taan riit­tä­västi tukea ja palve­luita kotona asuville esimer­kiksi palve­luse­te­lei­den avulla.
  7. Palve­lut on alusta alkaen raken­net­tava esteet­tö­miksi ja selko­kie­li­siksi sekä myös esimer­kiksi näkö- ja kuulo­vam­mai­sille henki­löille saavu­tet­ta­viksi ja ikäih­mis­ten erityis­tar­peet huomioon ottaen.
  8. Varmis­te­taan, että riip­pu­vuuk­sista kuten päihde- ja raha­pe­lion­gel­mista kärsi­ville on saata­villa apua mata­lalla kynnyk­sellä.

Haluamme, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den käyt­tä­jillä on tule­vai­suu­dessa nykyistä enem­män mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa palve­lui­hin valin­nan­va­pau­den keinoin. 

Tarvit­taessa on voitava helposti vaih­taa palve­lun­tar­joa­jaa, jos palve­lut eivät syystä tai toisesta toimi. Ihmis­ten mahdol­li­suus valita oma palve­lun­tar­joa­jansa kirit­tää hyvin­voin­tia­luetta järjes­tä­mään palve­lut laaduk­kaasti ja saavu­tet­ta­vasti. Uudet inno­vaa­tiot parem­mista toimin­ta­ta­voista synty­vät silloin, kun niitä on paine kehit­tää. Palve­lui­den jatkuva paran­ta­mi­nen on ennen kaik­kea palve­lui­den käyt­tä­jien etu.

Me kokoo­mus­lai­set luotamme siihen, että paras loppu­tu­los saavu­te­taan hyvin­voin­tia­lu­een, yritys­ten ja järjes­tö­jen saumat­to­malla yhteis­työllä. Ei ole merki­tystä sillä, mikä taho palve­lut tuot­taa. Kokoo­muk­selle on tärkeintä, että palve­luita saa aina, kun niitä tarvit­see. 

Näin se tapah­tuu:

  1. Edis­te­tään ihmis­ten aitoa mahdol­li­suutta valita sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Samalla lähi­pal­ve­lui­den turvaa­mi­sen mahdol­li­suu­det vahvis­tu­vat.
  2. Anne­taan ihmi­sille mahdol­li­suus vaikut­taa palve­lui­hinsa muun muassa palve­luse­te­lei­den käyt­töä laajen­ta­malla ja yksi­tyi­sen sairaan­hoi­don Kela-korvausta kehit­tä­mällä. Kokoo­mus ei hyväksy Kela-korvauk­sen alas­ajoa.
  3. Hyödyn­ne­tään esimer­kiksi vammais­ten henki­löi­den sekä ikäih­mis­ten palve­luissa ns. henki­lö­koh­taista budjet­tia, jota asia­kas voi käyt­tää sovit­tu­jen reunaeh­to­jen puit­teissa toimin­ta­ky­kyä edis­tä­vien ja arkea helpot­ta­vien palve­lui­den hank­ki­mi­seen. 
  4. Valvo­taan palve­lui­den laatua tuot­ta­jasta riip­pu­matta. Puutu­taan tehok­kaasti havait­tui­hin epäkoh­tiin.

Harva suoma­lai­nen on pelas­tus­toi­men vakio­asia­kas, mutta jokai­nen arvos­taa, että ensi­hoito- ja pelas­tus­pal­ve­lut ovat nopeasti ja ammat­ti­tai­toi­sesti saata­villa, kun niitä tarvit­see. Pelas­tusa­lan ammat­ti­lai­set ovat usein ensim­mäi­siä, jotka kohtaa­vat kiireel­listä apua tarvit­se­van ihmi­sen. 

Meille on tärkeää, että hyvin­voin­tia­lueita raken­net­taessa pelas­tus­pal­ve­lui­den asema on vahva, eivätkä ne hyvin­voin­tia­lueita raken­net­taessa jää sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den varjoon. Pelas­tus­pal­ve­lut on edel­leen tuotet­tava laaduk­kaasti ja yhden­mu­kai­sesti kaik­kialla Suomessa. On vält­tä­mä­töntä, että pelas­tus­toi­men toimin­ta­val­mius ja avun saanti varmis­te­taan niin kaupun­geissa kuin maaseu­dulla. 

Lupaamme huoleh­tia siitä, että pelas­tus­toi­men resurs­sit pysy­vät jatkos­sa­kin riit­tä­vinä. Kokoo­muk­selle on tärkeää, että pelas­tus­toimi ei jää irral­li­seksi saarek­keeksi hyvin­voin­tia­lu­een orga­ni­saa­tioon. Pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lui­den yhteis­toi­min­nasta on otet­tava kaikki hyöty irti. 

Mitäs jos tehtäi­siin näin:

  1. Huoleh­di­taan riit­tä­vällä rahoi­tuk­sella, koulu­tuk­sella ja henki­lös­tö­re­surs­seilla, että pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lut ovat nopeasti ja yhden­mu­kai­sesti saata­villa ympäri Suomen. 
  2. Tuote­taan pelas­tus­pal­ve­lut laaduk­kaasti ja kustan­nus­te­hok­kaasti, ammat­ti­lais­ten osaa­mi­sesta ja turval­li­suu­desta huoleh­tien.
  3. Syven­ne­tään sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den sekä pelas­tus­pal­ve­lui­den yhteis­työtä, jotta palve­lut toimi­vat asiak­kaan kannalta saumat­to­masti. 
  4. Turva­taan sopi­mus­pa­lo­kun­tien rahoi­tus ja toimin­tae­del­ly­tyk­set perus­tet­ta­villa hyvin­voin­tia­lueilla. 
  5. Huoleh­di­taan hyvin­voin­tia­luei­den mahdol­li­suu­desta enna­koida ja varau­tua häiriö­ti­lan­tei­siin ja poik­keus­o­loi­hin yhdessä muiden viran­omais­ten kanssa.

Me kokoo­muk­sessa haluamme, että palve­lut tuote­taan laaduk­kaasti mutta samalla kustan­nus­te­hok­kaasti, jotta niitä riit­tää kaikille tarvit­se­ville. 

Veroja ei voi korot­taa loput­to­masti. Siksi päätök­sen­te­koon tarvi­taan päät­tä­jiä, jotka kyke­ne­vät uudis­ta­maan toimin­ta­ta­poja, jotta rajal­li­sella raha­mää­rällä saadaan aikaan enem­män ja parem­paa. 

Palve­lun­tuot­ta­jien väli­nen terve kilpailu on keino paran­taa laatua ja kustan­nus­te­hok­kuutta myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Siksi hyvin­voin­tia­lueilla on edis­tet­tävä reilun kilpai­lun ja toimi­vien mark­ki­noi­den synty­mistä. Hankin­toja on toteu­tet­tava niin, että myös pienem­millä yrityk­sillä on mahdol­li­suus osal­lis­tua kilpai­lu­tuk­siin. Alueilla on samalla varmis­tet­tava, että käytössä on riit­tävä hankin­tao­saa­mi­nen.

Me emme halua, että hyvin­voin­tia­luei­den huonosti hoide­tun talou­den­pi­don takia suoma­lais­ten vero­tusta kiris­te­tään. Sanomme ei maakun­ta­ve­rolle, sillä se johtaisi väis­tä­mättä anka­ram­paan työn vero­tuk­seen.

Ehdo­tamme seuraa­vaa:

  1. Huoleh­di­taan vastuul­li­sesta talou­den­pi­dosta myös hyvin­voin­tia­lueilla, jotta valtion velkaan­tu­mista voidaan vähen­tää ja veron­ko­ro­tuk­set vält­tää.
  2. Hyödyn­ne­tään hyvin­voin­tia­lu­een palve­luissa yrityk­siä ja järjes­töjä palve­lui­den laadun ja kustan­nus­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­seksi sekä varsi­nai­sissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa että tuki­toi­min­noissa kuten tila-, ateria- ja siivous­pal­ve­luissa. 
  3. Raken­ne­taan hyvin­voin­tia­lueita siten, että resurs­sit ohjau­tu­vat nykyistä parem­min hallin­non sijaan palve­lui­hin.
  4. Vaadi­taan kaikilla hyvin­voin­tia­lueilla kustan­nus­ten täyttä läpi­nä­ky­vyyttä ja avoi­muutta. Siten voidaan nopeasti ottaa käyt­töön parhaat ja tulok­sek­kaim­mat toimin­ta­mal­lit.
  5. Luovu­taan maakun­ta­ve­ron valmis­te­lusta, sillä asian­tun­ti­joi­den mukaan sen käyt­töön­otto johtaisi hyvin toden­nä­köi­sesti työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­seen.

Haluamme, että sosi­aali-, terveys- ja pelas­tusa­lan ammat­ti­lai­set jaksa­vat ja viih­ty­vät työs­sään. Laaduk­kaasti tuotet­tu­jen palve­lui­den edel­ly­tys on hyvin­voiva henki­löstö, jota on tehtä­vien hoita­mi­sen kannalta riit­tä­västi. Tärkeä osa onnis­tu­neita palve­luita ovat aidot ja välit­tä­vät palve­lui­den käyt­tä­jien kohtaa­mi­set ammat­ti­lais­ten kanssa. 

Työhy­vin­voin­nin tärkeim­piä edel­ly­tyk­siä ovat hyvä johta­mi­nen ja selkeät toimin­ta­mal­lit, joihin myös henki­lös­töllä on mahdol­li­suus vaikut­taa. Johta­mi­sen on perus­tut­tava viimei­sim­pään tietoon ja alan asian­tun­ti­juu­teen. Hyvin­voiva ja moti­voi­tu­nut henki­löstö suoriu­tuu tehtä­vis­tään parem­min, mikä näkyy myös palve­lui­den laadussa ja tulok­sissa. 

Työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­seksi ja tarpeet­to­man kuor­mi­tuk­sen ehkäi­se­mi­seksi on tärkeää, että jokai­nen työn­te­kijä voi keskit­tyä mahdol­li­sim­man hyvin osaa­mis­taan vastaa­viin työteh­tä­viin. Tärkeää on myös se, että työteh­tä­vissä onnis­tu­mi­seen saa tukea esimie­hiltä ja kolle­goilta.

Meni­sikö se näin:

  1. Panos­te­taan hyvään johta­mi­seen, toimin­ta­ta­po­jen kehit­tä­mi­seen ja palk­kaus­jär­jes­tel­män kannus­ta­vuu­teen henki­lös­tön työhy­vin­voin­nin ja työssä viih­ty­mi­sen paran­ta­mi­seksi. Henki­lös­töä on palkit­tava hyvistä suori­tuk­sista sekä itsensä että työym­pä­ris­tönsä kehit­tä­mi­sessä.
  2. Huoleh­di­taan, että hyvin­voin­tia­lu­een työn­te­ki­jät voivat keskit­tyä osaa­mis­taan vastaa­viin työteh­tä­viin. Tarkis­te­taan tarvit­taessa henki­lös­tön työn­ja­koa.
  3. Vahvis­te­taan erityi­sesti sosi­aali- ja tervey­sa­lan houkut­te­le­vuutta esimer­kiksi koulu­tusta ja urapol­kuja kehit­tä­mällä sekä lisää­mällä tervey­den­hoi­toa­lan koulu­tus­mää­riä. 
  4. Tarjo­taan henki­lös­tölle mahdol­li­suuk­sia riit­tä­vään lisä- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­seen. 
  5. Rekry­toi­daan myös ulko­mailta sosi­aali- ja tervey­sa­lo­jen koulu­tet­tuja työn­te­ki­jöitä. Varmis­te­taan heille riit­tävä kieli­taito ja suoma­lais­ten työkäy­tän­tö­jen hallinta. Varmis­te­taan, että sosi­aali-, terveys- ja pelas­tusa­lalle vali­koi­tu­vat aina sovel­tu­vim­mat henki­löt.

Maalais­järki on ikiai­kai­nen suoma­lai­nen voima­vara, joka toimii kaik­kina aikoina. Sillä ei ole maan­tie­teel­listä osoi­tetta, ei posti­nu­me­roa. Parhaim­mil­laan se ylit­tää alueel­li­set rajat valon­no­peu­della. Se rakas­taa ratkai­suja, vihaa turhan teke­mistä ja tärkei­lyä. Se ei usko, että uusi hallin­to­ker­ros tai mitkään muut­kaan seinät paran­ta­vat ketään. Se tietää, että jonot eivät lomak­keilla lyhene. 

Maalais­jär­keä käyt­tä­mällä asiat tuppaa­vat ratkea­maan, monet hössö­tyk­set jäävät hössöt­tä­mättä. Toimiva hoiva ja turva kaipaa­vat enem­män järkeä ja sydäntä kuin poliit­tista byro­kra­tiaa.

Skip to content