Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Toivakka pohtii puhees­saan Venä­jän ja Suomen talou­del­lista yhteis­työtä

Toivakka pohtii puhees­saan Venä­jän ja Suomen talou­del­lista yhteis­työtä

Julkaistu:

Eurooppa- ja ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­teri Lenita Toiva­kan puhe suoma­lais-venä­läi­sillä ener­gia­päi­villä 2.12.2014. Puhe muutos­va­rauk­sin.

Lienee sattu­maa, että suoma­lais-venä­läi­set ener­gia­päi­vät on päätetty järjes­tää vuoden koleim­pana ja pimeim­pänä aikana. Mutta ajan­kohta ei mieles­täni voisi olla sopi­vampi. Juuri tähän aikaan vuodesta muis­tamme, miten muka­vaa on tulla kylmästä ulkoil­masta lämmi­tet­tyyn kotiin. Osaamme myös arvos­taa ener­gia­te­hok­kaita ratkai­suja. Tiedämme varmasti kaikki, että kotien lämmit­tä­mi­nen tulee kalliiksi, jos ikku­noi­den raoista virtaa sisään kylmää ilmaa ? tai jos lämmin ilma virtaa ikku­noista ulos.

Arvoisa vara­mi­nis­teri Kravtshenko, arvoi­sat suur­lä­het­ti­läs Rumjant­sev ja kaupal­li­nen edus­taja Shlja­min, hyvät naiset ja herrat, Suomen halli­tuk­sen puolesta haluan toivot­taa teidät terve­tul­leiksi suoma­lais-venä­läi­sille ener­gia­päi­ville.

Tämä on siis mitä parhain aika puhua ener­gia­te­hok­kuu­desta, uusiu­tu­vasta ener­giasta ja ener­giaa sääs­tä­vistä ratkai­suista. Suoma­lai­set yrityk­set ovat tunne­tusti kunnos­tau­tu­neet näillä saroilla. Pohjoi­nen sijain­timme toimii tässä hyvänä kannus­ti­mena.

Suomi on yksi puhtaan tekno­lo­gian eli clean­tec­hin ja biota­lou­den johta­via maita. Tästä kertoo esimer­kiksi se, että tänä vuonna Suomi sijoit­tui toiselle sijalle Global Clean­tech Inno­va­tion Indexissä.

***

Venäjä on Suomelle tärkeä talou­del­li­nen kump­pani. Luotan siihen, että niin on myös jatkossa.

Tällä hetkellä Venä­jän ja Suomen talous­suh­teita kuiten­kin varjos­taa kaksi teki­jää. Yksi on Venä­jän hidas­tu­nut talous­kasvu ja toinen on Ukrai­nan kriisi.

Venä­jän talous­ke­hi­tys on hidas­tu­nut vuoden 2013 loppu­puo­lelta lähtien. Venä­jän talou­den odote­taan kasva­van tänä vuonna vähän, jos lain­kaan.

Tammi-elokuussa Suomen vienti Venä­jälle ja tuonti Venä­jältä laski­vat kumpi­kin noin 13 prosent­tia.

Ukrai­nan kriisi lisää luon­nol­li­sesti epävar­muutta. Sank­tiot vaikut­ta­vat kaup­paan, puolin ja toisin. Tulee kuiten­kin muis­taa, että EU:n aset­ta­mien pakot­tei­den tavoit­teena on Ukrai­nan krii­sin poliit­ti­nen ratkaisu tavalla, joka kunnioit­taa Ukrai­nan suve­re­ni­teet­tia ja vahvis­taa koko maan­osamme vakautta ja turval­li­suutta. Mitä pikem­min Ukrai­nan krii­siin löyde­tään neuvot­te­lu­rat­kaisu, sitä parempi se on myös talou­delle.

Vaikka talous­suh­tei­demme yllä on nyt pilviä, on Venäjä edel­leen Suomelle tärkeä vien­ti­maa. Venä­jällä toimii yli 600 suoma­laista yritystä ja noin 100 yritystä on tehnyt maahan suoria inves­toin­teja. Koko­nai­sin­ves­toin­nit ovat nous­seet noin 12 miljar­diin euroon. Nämä ovat merkit­tä­viä lukuja.

***

Hyvä yleisö, Suomen ja Venä­jän talou­del­li­nen yhteis­työ jatkuu monin eri tavoin:

  • Suomen ja Venä­jän halli­tus­ten­vä­li­sen talous­ko­mis­sion vara­pu­heen­joh­ta­jat tapa­si­vat marras­kuun 30. päivänä Mosko­vassa, ja seuraa­vaa vara­pu­heen­joh­ta­ja­ta­paa­mista valmis­tel­laan ensi maalis­kuulle. Talous­ko­mis­sion alais­ten työryh­mien kokouk­sissa pureu­du­taan sekto­rei­den ja aluei­den käytän­nön yhteis­työ­hön. Viimeksi heinä­kuun lopussa keskus­tel­tiin raken­ta­mi­sen alan työryh­män perus­ta­mi­sesta: yhteis­työn pain­opis­teinä tulee olemaan muun muassa ener­gia­te­hok­kuus.
  • Moni teis­tä­kin on varmaan kuul­lut Team Finlan­dista. Team Finland tarkoit­taa minis­te­riöi­den ja julkis­ra­hoit­teis­ten toimi­joi­den teke­mää työtä suoma­lais­ten yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mi­seksi sekä ulko­maa­lais­ten inves­toin­tien lisää­mi­seksi. Myös Venä­jälle on järjes­tetty tänä vuonna useita Team Finlan­din vien­ni­ne­dis­tä­mis­mat­koja. Esimer­kiksi noin viikko sitten Suoma­lais-venä­läi­nen kaup­pa­ka­mari järjesti Mosko­van suur­lä­het­ti­läämme johdolla vien­ni­ne­dis­tä­mis­mat­kan Ulja­novs­kiin. Mukana oli myös suoma­lai­nen yritys­de­le­gaa­tio.
  • Myös kansa­lais­ten kiin­nos­tus naapu­ri­maa­han jatkuu. Vaikka Suomeen matkus­ta­vien venä­läis­ten määrä on tänä vuonna vähen­ty­nyt, niin suoma­lai­sille Venäjä saat­taa olla erityi­sesti hinta­ta­sosta johtuen houkut­te­leva matkus­tus­kohde. Toivomme, totta kai, paljon venä­läi­siä matkai­li­joita Suomeen myös tule­vana vuoden­vaih­teena.
  • Suomi on jo pitkään panos­ta­nut jous­ta­vaan viisu­min­an­toon Venä­jällä ja kehit­tä­nyt asia­kas­pal­ve­lua. Viisu­mi­pal­ve­lu­kes­kuk­sia on avattu eri puolille Venä­jää, uusim­pana Viipu­rissa syys­kuussa. Viime vuoden aikana Suomi myönsi venä­läi­sille lähes 1,5 miljoo­naa viisu­mia.
  • Myös kansa­lai­syh­teis­kun­nan yhteis­työ on tärkeää, samoin kuin tieto­ka­pa­si­tee­tin, know-how’n, kehit­tä­mi­nen maidemme yhteis­työn avulla. Korkea­kou­lu­jen opis­ke­lu­vaih­dot sekä Suomen Akate­mian ja venä­läis­ten toimi­joi­den väli­nen tutki­musyh­teis­työ ovat esimerk­kejä tästä, samalla kun ne lisää­vät kult­tuu­rien välistä ymmär­rystä.

Myös maidemme poliit­ti­set suhteet ovat tiiviit. Tasa­val­lan presi­dentti tapasi Presi­dentti Puti­nin Venä­jällä elokuussa ja on puhut puhe­li­messa useita kertoja. Päämi­nis­teri Stubb on kahdesti puhu­nut Medve­de­vin kanssa puhe­li­messa. Ulko­mi­nis­teri Tuomioja on tavan­nut Lavro­vin kesä­kuussa Turussa, syys­kuussa New Yorkissa ja loka­kuussa Mosko­vassa. Virka­mie­syh­tey­det ovat tiiviitä: mainit­sin jo, että loka­kuussa tapa­si­vat talous­ko­mis­sion vara­pu­heen­joh­ta­jat. Vain muutama viikko sitten ulko­mi­nis­te­riön valtio­sih­teeri tapasi vastin­pa­rinsa Mosko­vassa. Myös kansa­lai­syh­teis­kun­nan suhteet ovat aktii­vi­set: esimerk­keinä voi mainita syys­kuussa järjes­te­tyn suoma­lais-venä­läi­sen kult­tuu­ri­foo­ru­min ja Suomi-Venäjä-seuran 70-vuotis­juh­lan.

***

Arvoi­sat kuuli­jat, Suomel­la­kin on omat talou­del­li­set haas­teensa. Heikosta yleis­ti­lan­teesta huoli­matta on myös posi­tii­vi­sia signaa­leja:

  • Suoma­lai­set yrityk­set ovat kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siä. Maail­man talous­foo­ru­min Globaa­lin kilpai­lu­ky­vyn rapor­tissa 2014?2015 Suomi sijoit­tuu neljän­neksi. Talou­den avau­tu­mi­nen on kasvat­ta­nut ulko­maan­kau­pan, kansain­vä­lis­ten inves­toin­tien ja muun kansal­li­set rajat ylit­tä­vän toimin­nan merki­tystä. Lisäksi kansain­vä­li­nen kilpailu koskee myös yhä useam­pia toimia­loja. Monet palve­lut­kin ovat siir­ty­neet talou­den sulje­tusta sekto­rista avoi­meen. Palve­lu­tuo­tan­nosta yksi esimerkki on terveys­sek­to­rin palve­lut, joiden suosio kasvaa venä­läis­ten asiak­kai­den parissa.
  • Suomessa on meneil­lään start-up-buumi. Pari viik­koa sitten Helsin­gissä järjes­tet­tiin Slush, maail­man suurin start-up-tapah­tuma, jossa oli myös noin 400 venä­läistä osal­lis­tu­jaa. Osal­lis­tuin itse Slus­hiin ja tapah­tuma teki minuun suuren vaiku­tuk­sen.
  • Myös perin­tei­sillä aloilla, kuten metsä­teol­li­suu­dessa, on rohkai­se­via näky­miä. Pakkaus­teol­li­suu­dessa nousussa on uusiu­tu­vista raaka-aineista valmis­tet­tu­jen, kier­rä­tet­tä­vien kuitu­pak­kauk­sien käyttö.
  • Suomella on paljon tarjot­ta­vaa tekno­lo­gia­ke­hi­tyk­sessä. Inno­vaa­tioita tehdään mm. terveys­tek­no­lo­gian ja clean­tec­hin aloilla, ja huomenna saat­te­kin kuulla enem­män puhtaan teknii­kan ja ener­gia­te­hok­kuu­den inno­vaa­tioista.
  • Toki Suomen tunnettu koulu­tus­jär­jes­telmä luo kyvy­kästä työvoi­maa, ja osaa­vat ihmi­set ovat talou­del­li­sen kehi­tyk­semme perusta myös jatkossa.

***

Arvoi­sat kuuli­jat, ener­gia-alan yhteis­työ on nouseva mahdol­li­suus Suomen ja Venä­jän talous­suh­teissa. Ener­gia­tuo­tan­non puolella meillä on erilai­sia yhteis­työ­muo­toja, mukaan lukien pitkä­ai­kai­nen yhteis­työ ydin­e­ner­gian alalla.

Myös Suomen ja Venä­jän moder­ni­saa­tio­kump­pa­nuu­den puit­teissa on pyritty kehit­tä­mään ener­gia­te­ho­kasta tekno­lo­giaa Venä­jällä. Esimer­kiksi Fortu­min inves­toin­tioh­jel­massa sähkön tuotan­to­ka­pa­si­teet­tia lisä­tään Venä­jällä. Suomen Valtion teknil­li­nen tutki­mus­kes­kus puoles­taan on yhdessä Zele­no­grad Inno­va­tion and Tech­no­logy Cente­rin kanssa selvit­tä­nyt, miten Mosko­vassa sijait­se­van asui­na­lu­een raken­nus­kanta voitai­siin korjata ener­gia­te­hok­kaasti ja kestä­vän kehi­tyk­sen mukai­sesti.

Uskon että Suomen, suoma­lais­ten tuot­tei­den, yritys­ten ja työnan­ta­jien maine Venä­jällä on edel­leen hyvä. Ja että suoma­lais­ten tuot­tei­den turval­li­suutta arvos­te­taan, samoin kuin suoma­lais­ten työnan­ta­jien luotet­ta­vuutta ja rehel­listä palkan­mak­sua.

Arvoi­sat kuuli­jat, toivon, että suoma­lais-venä­läi­set ener­gia­päi­vät osal­taan avaa­vat paljon yhteis­työ­mah­dol­li­suuk­sia yritys­temme välille.

Toivon myös, että teillä on keskus­te­lu­jen lomassa myös hetki käydä ihai­le­massa joulu­va­loi­hin sonnus­tau­tu­nutta Helsin­kiä. Joulun tunnel­maa aistiessa voi pohtia myös ener­gia­te­hok­kuutta: tiesit­tekö, että nykyi­sillä led-lampuilla ener­giaa sääs­tyy enti­seen valais­tuk­seen verrat­tuna yli 80 prosent­tia?

Arvoi­sat kuuli­jat, toivo­tan teille hyviä keskus­te­luja ja lämmintä joulun ja uuden vuoden odotusta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content