Totta ja toivoa

Olennainen osa politiikan elokuuta ovat puolueiden kesäkokoukset. Kokoomuksen ministeriryhmä kokoontui Vaasassa ja Kokkolassa. Eduskuntaryhmä puolestaan piti kokouksensa Satakunnassa: Porissa ja Raumalla. Kesäkokouksissa käydään läpi valtion ensi vuoden budjettia, keskustellaan yhdessä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä sekä tavataan ihmisiä toreilla ja turuilla.

Eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Kokoomus kuunteli kansalaisten terveisiä, murheita ja toiveita kahdellatoista paikkakunnalla aina Huittisista Noormarkun ja Pomarkun kautta Merikarvialle. Politiikka tuntuu kiinnostavan suomalaisia hyvin paljon. Väkeä oli tilaisuuksissa runsaasti ja esimerkiksi puolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen Raumalla keskipäivällä pitämä puhe otsikolla Totta ja toivoa keräsi aivan valtaisan yleisön.

Ihmisten kiinnostusta selittänevät ne suuret haasteet, joita suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on edessä. Väestön ikääntyminen edellyttää panostuksia hyvinvointipalveluihin. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi olla ilman vahvaa julkista taloutta.

Viime vuosien talouslama oli bruttokansantuotteen pudotuksena syvempi kuin 1990-luvulla. Julkisen talouden verrattain hyvä kunto antoi meille kuitenkin mahdollisuuden huolehtia työllisyydestä satsaamalla elvytykseen. Laman aiheuttamaa verotulojen romahtamista paikattiin velkarahalla eikä verotusta jouduttu kiristämään tai menoja leikkaamaan.

Tämä politiikka on ollut onnistunutta: työttömyyden kasvu pysyi maltillisena. Syksyllä 2009 VM:n valtiosihteeri Raimo Sailas ennusti työttömyyden olevan keväällä 2010 jopa 14 prosenttia. Keväällä työttömyys oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan pahimmillaan toukokuussa 2010, jolloin työttömyysaste oli 10,5 prosenttia.

Selvää on, ettei velkaantumista voi jatkaa loputtomiin, vaan se on katkaistava. Ensi vuoden budjetissa siirrytään elvyttävästä kiristävään taloudenpitoon. Tämän johdosta julkisen talouden tasapaino paranee 3,5 mrd euroa, mikä on 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Silti Suomen nettolainanotto on vuonna 2011 yhä noin 8,3 miljardia euroa.

Kahden prosentin kiristys on kuitenkin hyvin tiukka suunnanmuutos: jos samaa vauhtia jatkettaisiin tästä eteenpäin, olisi julkinen talous 5 prosenttia ylijäämäinen jo vuonna 2014. Riittävänä vauhtina julkisen talouden noin 12 miljardin euron tervehdyttämiselle on pidetty kahta vaalikautta eli vuotta 2019. (VM: Julkinen talous tienhaarassa, PDF)

Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Se voi onnistua vain seuraavien keinojen välityksellä.

1. Ihmiset ovat terveempiä ja elävät pitempään. Siksi myös töissä olisi jaksettava nykyistä pidempään. Yksi vuosi lisää työuriin merkitsisi julkiselle taloudelle noin kahta miljardia euroa enemmän.
2. Laitetaan rahaa rakenteiden sijasta palveluihin. Kokoomus rakastaa päivähoitoa, terveyskeskusta ja kotipalveluja enemmän kuin kuntarakennetta. Kuntareformia on jatkettava ja kuntien määrän vähentämisessä onnistuttava.
3. Uudistetaan verotusta tavalla, joka tukee talouskasvua ja työllisyyttä.

Onnistuminen näissä kolmessa keinossa ratkaisee, millä tasolla joudumme turvautumaan julkisen talouden sopeuttamisessa verojen korottamiseen ja menojen karsimiseen. Lisäksi Kokoomuksella on kaksi kynnyskysymystä ensi vaalikaudelle: työn verotusta ei ainakaan kiristetä eikä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikata.

Tujusen uutiskirje jää nyt puoluesihteerin äitiysvapaan johdosta telakalle joksikin aikaa. Näillä näkymin uutiskirje ilmestyy seuraavan kerran tammikuussa 2011.

Taru Tujunen
Puoluesihteeri
Kansallinen Kokoomus rp

Osoitelähde: Tujusen uutiskirjeen vastaanottajalista.
Poistu listalta.

P.S. Voisimme olla iloisia Suomen ykköstilasta Newsweekin Maailman paras maa -vertailussa. Paalupaikkaa ei kuitenkaan pidetä ilman uudistumista ja kovaa työtä.