Sisältöjä tulevaisuuteen

Suomi ponnisti edellisestä lamasta ylös ennen kaikkea Nokian maailmanvalloituksen avulla. Nousihan Nokia vuonna 1998 maailman suurimmaksi kännykänvalmistajaksi.

Siitä lähtien on Suomessa etsitty "uutta nokiaa". Aika on kuitenkin toinen. Puhtaat teknologiset innovaatiot eivät enää riitä maailman valloittamiseen.

Asiantilan on kiteyttänyt hyvin Jukka Relander (vihr.) Uuden Suomen kolumnissaan, joka oli osuvasti nimeltään Ajatusharha nimeltä Uusi Nokia:

"Suomi on suurten yksiköiden insinöörivetoinen määräyhteiskunta jossa osataan keittää sellua, rakentaa laivoja ja juottaa virtapiirejä. [...] Suomi oli tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä niin kauan kun kehitys perustui teknologiaan. [...] Uuden vuosituhannen tietoyhteiskuntakehitys ei näet perustu enää niihin laitteisiin, vaan sisältöihin: sovelluksiin, palvelukonsepteihin, sosiaaliseen verkkoon ja kulttuurisiin innovaatioihin. [...] Uuden ja vanhan ero käy tuskallisen kirkkaasti ilmi kun pitää rinnakkain käsissään nokialaista ja iPhonea: muotoilu, käyttötavat ja sisällöt ovat kirjaimellisestikin eri vuosituhansilta."

Sama suomalainen insinöörilogiikka näkyy myös Suomessa tehdyssä suurimmassa satsauksessa verkkoliiketoimintaan. Toukokuussa 2009 lanseerattu internetkauppojen integraattori Fruugo ei ole onnistunut lyömään itseään kunnolla läpi. Fruugossa on kirjaimellisesti valtavasti sisältöä: yksin erilaisia kosmetiikkatuotteita palvelusta löytyy yli 800. Yhteisöllisyyttä Fruugossa ei juuri ole.

Ruotsissa on onnistuttu synnyttämään uusia palveluita, jotka yhdistävät kullekin ihmiselle merkityksellisen sisällön ja yhteisöllisyyden ja jotka ovat vallankumouksellisia omalla alallaan. Ensimmäinen esimerkki on Skype, joka tarjoaa ilmaisia puheluita (videoyhteydellä tai ilman) ja pikaviestintää netin välityksellä. Skypellä on yli 500 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Yhtiön osuus ulkomaanpuheluista (12 prosenttia vuonna 2009) on maailman suurin. Jo nyt palvelua voi käyttää älypuhelimien välityksellä. Tällä hetkellä Skypen markkina-arvo on noin kaksi miljardia euroa. Vertailun vuoksi voimme todeta, että Nokian markkina-arvo on tänä päivänä lähemmäs 43 miljardia euroa.

Toinen esimerkki on lokakuussa 2008 aloittanut musiikkipalvelu Spotify, joka tarjoaa miljoonia kappaleita kuunneltavaksi verkon välityksellä. Spotifyllä on tätä nykyä seitsemän miljoonaa käyttäjää. Heistä maksullisen tilauksen on tehnyt reilut 300 000 käyttäjää. Yhteisöllisyys toteutuu soittolistojen tai suosikkibiisien jakamisella esimerkiksi Facebookin välityksellä.

Suomessakin on yritystä merkityksellisten sisältöjen ja yhteisöllisyyden yhdistämiseen. Maailman suurin muslimille tarkoitettu nettiportaali Muxlim toimii Suomesta käsin. Helmikuussa Muxlim Lifestyle Community sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Muxlim-verkosto tavoittaa kymmeniä miljoonia ihmisiä yli 190 maassa. Nettiportaalin perusti Yhdistyneistä Arabiemiraateista Suomeen opiskelemaan tullut Mohamed El-Fatatry vuonna 2006. Mitä kertookaan se, että Nokia sai saman yhteisöpalkinnon vuonna 1999?

Olkaamme siis Suomen tulevaisuuden eväitä etsiessämme ennakkoluulottomia ja rohkeita. Kokoomuksessa käytävään tulevaisuuskeskusteluun voi tutustua ja ennen kaikkea osallistua osoitteessa http://www.suomentoivo.fi/blogit.

Kokoomus tekee jatkuvaa työtä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi, talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi sekä puhtaamman ja vihreämmän Suomen puolesta.

Taru Tujunen
Puoluesihteeri
Kansallinen Kokoomus rp

Osoitelähde: Tujusen uutiskirjeen vastaanottajalista.
Poistu listalta.