Venäjän kysymys
![]() |
Tämä suuntaus konservatismiin kiteytyi osittain suhtautumisessa Neuvosto-Venäjään ja se myös aiheutti erimielisyyksiä puolueessa. Vastakohtaisuus oli perua jo suomalaisen puolueen ajoilta.
Puolueen vanhasuomalaiset, jotka olivat olleet ennen itsenäistymistä myöntyvyyssuunnan kannalla suhtautumisessa venäläistämistoimenpiteisiin, tekivät eron tunteiden ja poliittisen realismin välillä. Aktiivista vastarintaa kannattaneet nuorsuomalaiset taas ajoivat heimoaatetta ja heimokansojen auttamista. Tämä osa puolueesta piti vuonna 1920 solmittua Tarton rauhaa häpeällisenä.
Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa Kokoomus oli vain niukasti edistyspuoluetta suositumpi saaden 28 paikkaa, kun edistyspuolue sai 27 paikkaa. Jälkimmäisen kannatus alkoi pian hiipua, vuonna 1929 se sai enää 7 paikkaa. Kokoomuksen kannatus vaihteli 20-luvulla 28:n ja 38:n välillä.
Sivistyneistön, elinkeinoelämän ja varakkaampien maanviljelijöiden puolueena Kokoomuksella oli kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa kuin sen koko parlamenttipuolueena olisi edellyttänyt.
![]() |
Historiaosion kuvat on toimittanut Porvarillisen Työn Arkisto.

