Kokoomuslainen presidentti Svinhufvud

Helmikuun 16. päivänä 1931 suoritetussa kolmannessa äänestyksessä Suomi sai ensimmäisen kokoomuslaisen presidentin. Valitsijamiesvaaleissa Svinhufvudin vastaehdokkaina olivat SDP:n Tanner, edistyspuolueen Ståhlberg ja maalaisliiton Kallio.

Ratkaisevalla kolmannella kierroksella vastakkain olivat Ståhlberg ja Svinhufvud. Ratkaisijaksi nousi maalaisliito, joka äänestyksen jälkeen päätyi kannattamaan Svinhufvudia. Hänet valttiin niukimmalla mahdollisella enemmistöllä 151-149.

Svinhufvud loi maineensa tiukkana laillisuusmiehenä Venäjän sortoa vastaan. Vuosina 1914-17 hän oli karkotettuna Siperiassa. Palattuaan hän nousi itsenäisyyssenaatin johtoon. Hän oli monarkian kannattaja ja Saksan kukistuttua hänen hallituksensa erosi joulukuussa 1918.

Lapuan liike nosti hänet pääministeriksi ja vuoden 1931 presidentinvaaleissa hän oli Kokoomuksen ehdokkaana. Svinhufvud noudatti tiukkaa laillisuuslinjaa suhteessa Lapuan liikkeeseen ja lakkautti sen.

Periaatteellisista syistä hän sulki SDP:n pois hallitusvastuusta, jolloin SDP:n päämääräksi tuli estää hänen uudelleenvalintansa. Vuonna 1937 hän hävisi Kalliolle 177-104 ja vetäytyi yksityiselämään.