Opintotuen kehittämistyöryhmä esittää muun muassa, että toisen asteen itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien tulot eivät enää vaikuttaisi opiskelijan saaman tuen määrään. Lisäksi määriteltäisiin enimmäistukikuukausien määrä ja tarkistettaisiin lukuvuonna käytettävissä olevien tukikuukausien määrää.
Korkea-asteella tehostettaisiin opintojen edistymisen seurantaa. Heinosen mielestä opintotuen tulee tukea opintoihin keskittymistä ja kannustaa tavoitteelliseen opiskeluun. Työryhmän esitykset tukevat kumpaakin tavoitetta.
Kokoomuksen koulutuspoliittisen verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen korostaa yhteisöllisyyttä koulujen turvallisuuden rakennuspalikkana. Siihen kuuluvat kiusaamisesta vapaa koulu ja vahva oppilaskuntatoiminta jokaisessa peruskoulussa.
Kokoomuksen opintotukimallissa parannetaan opiskelijan toimeentuloa ja kannustetaan etenemään opinnoissa. Kokoomus esittää, että jo 2003 esitelty malli pilotoidaan nyt määräaikaisesti ensivaiheessa yliopisto-opiskelijoilla siten, että vaihtoehtoinen malli on rinnakkainen nykyjärjestelmään nähden ja opiskelijat saavat valita kumman järjestelmän ottavat käyttöönsä.
Uusi yliopistolaki on herättänyt voimakkaita tunteita ja vilkasta keskustelua. On hienoa, että historiallinen uudistus kiinnostaa, sillä se osoittaa kuinka tärkeässä ja arvostetussa asemassa yliopistollinen koulutus Suomessa on.
Opetusministeri Henna Virkkunen kertoo opetusministeriön seuraavan tarkkaan, mihin
kunnat käyttävät opetusryhmien koon pienentämiseen suunnatut rahat. Selvitys rahojen
käytöstä tehdään kevään aikana.
Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin yhtenä keskeisempänä linjauksena suomalaisen yliopistojärjestelmän kokonaisvaltainen uudistus. Tiede- ja koulutuspolitiikan ohjelmaosuudessa hallitus sitoutuu lisäämään yliopistojen taloudellista ja hallinnollista valtaa. Lisäksi yliopistojen asema suhteessa valtioon tulee kehittymään yhä itsenäisemmäksi. Yliopistoille mahdollistetaan joko julkisoikeudellinen asema tai yksityisoikeudellisen säätiön asema. Uudistuksen kirjaukset ovat hyvin merkittäviä ja jo nyt puhutaan historiallisesti merkittävästä uudistuksesta. Yliopistolaitoksemme historia ei tunne näin merkittävää yhtenäistä muutosta.
Suomalainen lukiokoulutus on erittäin laadukasta ja korkeatasoista. Korkeasti koulutetut opettajat opettavat lukiolaisia, jotka ovat saaneet hyvän peruskoulutuksen. Näin on ainakin hyvä syy olettaa. Lukion opetussuunnitelma lähtee liikkeelle siitä, että opiskelijoille syntyy opinnoissaan vahva yleissivistys ja riittävä valmius jatko-opintoihin, eli korkeakouluopintoihin. Pakollisten ja syventävien kurssien laaja kirjo ja monipuolinen oppiainevalikoima mahdollistavat tämän. Riittävän laaja valinnaisuus ja kurssimuotoinen luokattomuus antavat mahdollisuuden rakentaa yksilöllinen opintopolku, jonka sisällä voi keskittyä tiettyjen aineiden tai aineryhmien, kuten luonnontieteiden tai kielien opiskeluun. Erikoislukioissa erikoistumisen mahdollisuudet ovat erityisen hyvät.
Arvoisat opiskelijanaiset. Hankkikaa lapset opiskeluaikana!
Näin kehottaa esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Väestöliitto, opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
