Kokoomus selkokielellä | In English | På svenska | Other languages | Kokoomus sosiaalisessa mediassa
 

Hyvinvointipolitiikan verkosto

Puheenvuoroja

Kuntakierroksemme on juuri päättynyt. Takana on 18 tilaisuutta ja paljon keskustelua hyvinvoinnin turvaamisesta ja kuntien roolista siinä. Hallitus on linjannut, että uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta STM onkin tällä viikolla asettanut työryhmän pohtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista osana kuntauudistusta. Vastaavasti kuntarakenneselvityksessä sosiaali- ja terveydenhuolto oli keskeisesti esillä ja rakenneryhmässä oli vahva STM:n edustus. Kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan siis hyvässä yhteistyössä.
Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden purkaminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Erityisen huolestuttavaa on se, että suomalaisten nuorten tupakointi, humalajuominen ja lihavuus ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen yleisiä. Suuri huolenaihe on myös se, että vain noin puolet suomalaisista lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Osalle nämä ongelmat kasaantuvat, kun taas osa nuorista voi paremmin kuin koskaan. Tämän lapsissa ja nuorissa muhivan kansanterveydellisen aikapommin purkaminen on priorisoitava terveyspolitiikkamme kärkeen.
Syrjäytyminen on lukuina tarkasteltuna merkittävä yhteiskunnallinen asia. Viime viikolla julkaistussa EVA:n analyysissä arvioitiin, että maassa on 51 300 syrjäytynyttä 15-29 -vuotiasta. Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 nuorta. He eivät näy missään tilastoissa. Heistä ei tiedetä, keitä he ovat ja mitä tekevät.
Alkoholihaittoihin törmäämme päivittäin. Törmäämme niihin niin puistoissa kuin lehtien palstoilla. Suomalaiset juovat vuositasolla kymmenen litraa sataprosenttiseksi muutettua alkoholia, asukasta kohti. Määrä vastaa jokaviikkoista koskenkorvapulloa.
Ministeri Paula Risikko antoi eduskunnalle esityksen kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi siten, että laitoshoitoon, perhehoitoon tai asumispalveluihin pysyvästi sijoitettu henkilö saa nyt muuttaa uuteen kotikuntaan. Kotikuntalain muutos on tervetullut ja korjaa perustuslainvastaisen tilanteen. Kokoomuslaisten kuntapäättäjien kannattaa raportoida keskenään lain soveltamisen ongelmista.
Oletko miettinyt mitä ruokaa olet tänään syönyt ja mistä ruoka on peräisin? Katsotko kaupassa missä ruokasi on tuotettu ja missä se on jalostettu kaupassa myytäväksi tuotteeksi? Kuinka pitkä ketju ja monen ihmiset työ onkaan ruokapaketin takana, joka kaupan hyllyllä kuluttajaa odottaa?
Parikymmentä vuotta sitten, kun astuin vihreänä politiikkaan, minulla oli naiivi ajatus siitä, että ilmainen joukkoliikenne olisi se työkalu, jolla voitaisiin ratkaista liikenteen ongelmat Helsingissä. Mutta mitä enemmän perehdyin liikennekysymyksiin mm. toimiessani kymmenen vuotta Liikenneliiton puheenjohtajana, niin sitä nopeammin tajusin, että ajatukseni oli utopiaa. Lisäksi tämä käsitykseni vain vahvistui toimiessani vastikään joukkoliikenteen tutkimushankkeen johtoryhmässä. Tästä kolmivuotisesta ns. JOTU -projektista julkaistiin juuri loppuraportti ja se kattoi liki 30 tutkimusta joukkoliikenteen alalta.
Yhä kiireisempään rytmiin perustuva elämä, suoritus – yhteiskunnan korostaminen ja epäonnistumisen pelko aiheuttavat suomalaisten nuorten elämään ahdistusta, masennusta ja psyykkisiä ongelmia. Yleensä stressillä ja unettomuudella alkavat oireet etenevät lumipalloteorian mukaisesti vakavampiin ongelmiin. Siinä vaiheessa kun nuori uskaltautuu puhumaan asiasta, tilanne voi olla hyvinkin vakava.
Ihmisen hyvinvoinnin perustaksi mainitaan yleensä turvalliset läheiset ihmissuhteet, riittävä terveys, mielekäs työ ja kohtuullinen toimeentulo. Opiskelija ei tässä suhteessa poikkea muusta väestöstä. Opiskelijan mielekäs työ on opiskelu.
Sosiaalidemokraateilla on tapana asettaa väestöryhmiä köyhyysjonoon ja jakaa sitten mielestään köyhimmälle kansanosalle sosiaalietuuksia. Pitäisiköhän demareiden siirtyä jatkossa käyttämään pituusjonoa, sillä jatkuvasti tuntuvat pienimmät jäävän ilman? Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden voimavara. Niin kauan kuin meillä on köyhyysrajan alapuolella eläviä lapsiperheitä, emme voi puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.
Usein kuulee sanottavan, että ”ajateltiin lapsen parasta”. Lapsen puolesta on tehty päätös, ehkä kysymättä tai edes kuuntelematta. Synnyttääkö tämä ajattelutapa tulevaisuuden toimijoita?
Lastensuojelun kustannusten korvausjärjestelmä uudistetaan perusteellisesti kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Nykyinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1999. Nykyinen järjestelmä korvataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lastensuojelukertoimella. Tasausjärjestelmään varattu määräraha palautetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteisiin käytettäväksi lastensuojelukertoimen kautta. Kerroin saadaan jakamalla kunnan huostaan otettujen lasten suhteellinen osuus koko maan vastaavalla osuudella.