Hyvinvointi hoidossa -seminaari 11.9.2010

Hyvinvointi hoidossa -seminaari järjestetiin Seinäjoella 11.9.2010.  Seminaarin aiheena oli terveydenhuollon haasteet ja mahdollisuudet.

Alustajina toimivat Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta, peruspalveluministeri Paula Risikko, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho. Puhetta johti hyvinvointiverkoston puheenjohtaja Tapani Mäkinen. Alustajien Power Point -esitykset löydät jäsensivustolta (vaatii kirjautumisen)

Hyvinvointiseminaarin aloitti Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta tuomalla Seinäjoen kaupungin tervehdyksen. Jokirannan mukaan hyvinvointi rakentuu elämisen ympäristön, omien valintojen ja välittämisen kulttuurin kautta. Haasteita aiheuttaa se, mihin oikeastaan voi vaikuttaa. Hyvinvointisektori tulisi nähdä investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä kulueränä. Hyvinvointipalveluita voidaan pitää myös vetovoimatekijänä. Seinäjoella on tehty pitkäjänteisiä valintoja kaupungin kasvun tukemiseksi ja Seinäjoesta on tullut vetovoimainen kasvukeskus. Seinäjoen sote-kokeilulla haetaan toiminnallisesti tehokasta päätöksenteoltaan selkeää ja notkeaa toimintaa. Peruspalveluissa pitää tehdä kaikki se mikä voidaan jotta erityispalveluja käytetään vain niiden erityisluonteen mukaisesti.

Hyvinvointipolitiikan verkoston puheenjohtaja kansanedustaja Tapani Mäkinen toi seminaariin vantaalaisen kuntapäättäjän näkökulman. Hän kertoi Vantaalla tehdyn ns. Vantaa-sopimuksen, jonka myötä perusterveydenhuollon ja erikoisterveydenhuollon rajapintaa tullaan hälventämään. Erikoissairaanhoitoa on tuotu terveyskeskukseen, jottei kuntalaisen tarvitse käydä hoidossa eri paikoissa ja näin palvelu on nopeampaa. HYKS-piiri tulee jatkossa tekemään yhä enemmän yhteistyötä. Sote-malli ja kuntien yhteistyö on vastaus siihen, että isommat yksiköt voivat tuottaa paremmin palveluita. Mäkisen mukaan Vantaalla on nyt pohdinnassa kuntajohtamisen rakenne. Sekä virkamiesten että valtuutettujen osalta on tärkeää paneutua osaamisen ja motivaation kehittämiseen. Toimielinten kokoa tulee pienentää, poliitikkojen määrää tulee vähentää. Tuloksena on dynaamisempi ja osaavampi joukko, jolle annetaan tukea ja mahdollisuuksia vaikuttaa, kehittää osaamista ja jolle maksetaan ajankäytöstä enemmän. Valtuuston jäsenten tulisi täyttää lautakunnat ja lautakuntien puheenjohtajat muodostaisivat kaupunginhallituksen. Tapani Mäkinen päätti alustuksensa pohdintoihin hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa tärkeätä on suunnanmuutos sairauksien ja sairaiden hoitamisesta ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen.

Peruspalveluministeri Paula Risikko otsikoi esityksensä nasevasti: Hallinnon himmelit historiaan! Risikko esitteli seminaarissa uutta terveydenhuoltolakia ja sen myötä terveydenhuollon lähiaikojen haasteita. Ministeri painotti terveysvaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Tautitaakkaa tulee vähentää ja siten hillitä kustannuksia nykyisen palvelutason ylläpitämiseksi. Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään kerran viikossa hyvinvointistrategian. Paras-hanke on saanut paljon hyvää aikaiseksi mutta synnyttänyt monitasoisia hallintokerroksia, himmeleitä. Terveyspalveluissa on pyrittävä kaksitasoiseen hallintoon: peruspalvelut ja erityispalvelut. Peruspalveluministerin mukaan nyt tarvittaisiin välttämättä puitelain muutos! Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta tulisi siirtää yhteistoiminta-alueille.

Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman pohdinnan kärki oli, miten pystymme tasapainottamaan palvelutarjonnan ja talouden. Mäki-Lohiluoman mukaan toimintaympäristöt tulevat erilaistumaan, mikä aiheuttaa kuntahallinnollisia haasteita, kun yhteiskunnan arvot ja työskentelytavat muuttuvat. Mäki-Lohiluoma puhui myös poliittisen johtamisen muutoksesta: tietyn tyyppinen yhteisöllisyys muuttaa muotoaan aiemmasta järjestötoimista uusiin toimintaympäristöihin, verkkoyhteisöihin ym. Kunnan on oltava siellä, missä ihmiset ovat. Mäki-Lohiluoma painotti, että vain tasapainossa oleva kuntatalous pystyy turvaamaan palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollossa menot tulevat kasvamaan niin, että vuonna 2020 pitäisi kunnallisveroprosenttiin lisätä 4% ja siitä 10 v eteenpäin 3-4%. Mäki-Lohiluoma kysyikin, ovatko kaikki kuntien velvoitteet todella tarpeen.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho kertoi havainnollisin esimerkein, miksi terveyden edistäminen on kuntatalouden kannalta tärkeää. Kysymys ei ole siitä, onko terveyden edistämiseen varaa. Päinvastoin, kunnilla ei ole varaa olla tekemättä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Hyvä terveys on jo tavoiteltava arvo sinänsä, mutta lisäksi terveyttä, työ- ja toimintakykyä parantammalla saadaan työllisyysaste nousuun, Perho muistutti. Maija Perhon mukaan elintapojen muutoksilla saataisiin puolen miljoonan hengen työpanos. Elintavoista johtuvien sairauksien kustannukset on jatkossa saatava alenemaan ja Perho painottaa ennakoivaa lähestymistapaa ongelman ratkaisemiseksi. Uudessa terveydenhuoltolaissa vaaditaankin kuntia ottamaan huomioon terveys- ja hyvinvointivaikutukset päätöksenteossa. Perhon mukaan kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon tulisi sisällyttää ihmisvaikutusarviointi. Perho antoi esimerkkejä hyvistä käytännöistä työhyvinvoinnin kehittämisessä, lastensuojelussa, ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdetyössä. 

Lämmin kiitos kaikille alustajille ja seminaariin osallistuneille. Keskustelu oli vilkasta ja hedelmällistä.

Hyvinvointiverkoston seuraava seminaari järjestetään 23.11.10 Eduskunnan kansalaisinfossa, aiheena senioripolitiikka. Tervetuloa!