Hallitus perustaa Verohallinnon yhteyteen harmaan talouden selvityskeskuksen ja ottaa ensi vuoden huhtikuussa käyttöön käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden rakennusalalla. Uudistusten kokonaiskustannus on 3,8 miljoonaa euroa vuodelle 2011.

- Lisäpanostus harmaan talouden torjuntaan on erittäin tärkeä. Satsaukset maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus lisää valtion verotuloja arvioilta 100 miljoonalla eurolla vuodessa. On kansantalouden kannalta järkevää panostaa työehtojen valvontaan ja talousrikollisuuden torjuntaan.

Nopeampi turvapaikkakäsittely on myös hakijan etu

Hallitus osoittaa maahanmuuton kustannuksiin 36 miljoonaa euroa lisää vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Maahanmuuton kokonaismenot ovat 203 miljoonaa euroa, josta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kuluu 87 miljoonaa euroa ja kunnille maksettaviin korvauksiin 100 miljoonaa euroa.

- Osa rahasta käytetään turvapaikkahakemusten käsittelijöiden palkkaamiseen, mikä helpottaa ruuhkan purkamista. On kaikkien etu, että hakemuksiin saadaan päätös kohtuullisessa ajassa. Suojelun tarpeessa olevat ihmiset pääsevät sopeutumaan suomalaiseen elämänmenoon. Kotoutumisen kannalta on myös tärkeää, että valtio tulee kuntia vastaan ja lisää niille maksettavia korvauksia.

- Järjestelmän toimivuuden kannalta oleellista on viilata turvapaikkapolitiikkaamme niin, että Suomi ei houkuttele perusteettomia hakijoita, eli henkilöitä, jotka eivät ole suojelun tarpeessa. Eduskunta on jo toteuttanut useita tarkistuksia, mikä näkyy selvänä hakijamäärien laskuna. Näin resursseja vapautuu todellisessa avun tarpeessa olevien maahanmuuttajien suojeluun ja kotouttamiseen.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Arto Satonen, puh 050 511 3110

Perusturva paranee ennätysmäisin korotuksin

Sinivihreä hallitus on vahvistanut suomalaisten perusturvaa määrätietoisesti ja työ jatkuu myös vuoden 2011 budjetissa vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. ”Se jos mikä osoittaa hallituksen vahvaa sosiaalista omatuntoa”, korostaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka.

”Hallitus jatkaa tulonsiirtojen ennätyskorotusten tekemistä. Minimiäitiys-, isyys-, vanhempain-, sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen nosto oli samaa noin 170 euron luokkaa, kuin takuueläkkeen korotus enimmillään on”, Toivakka kertoo.

”Vahvat panostukset perusturvaan osoittavat, että köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on sinivihreän hallituksen keskeinen tavoite. Esimerkiksi juuri takuueläke kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville eläkeläisille ja torjuu aitoa köyhyyttä”, sanoo Lenita Toivakka.

Toivakka iloitsee myös Kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta, kun esimerkiksi lapsilisät sidotaan indeksiin. ”Useiden perhe-etuuksien indeksiin sitominen vahvistaa erityisesti pienituloisimpien lapsiperheiden asemaa. Sinivihreä hallitus jatkaa pitkäjänteistä työtään lapsiperheiden taloudellisen aseman parantajana. Tällä vaalikaudellahan on jo korotettu monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä”, kehuu Lenita Toivakka.

Lämpöpumppujen käyttöönottoa kannustetaan

Hallitus esittää 30 miljoonaa euroa rakennusten energia-avustuksiin, joilla kannustetaan kotitalouksia siirtymään sähkö- ja öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan, esimerkiksi päälämmitysjärjestelminä käytettäviin lämpöpumppuihin ja pelletteihin.

"Tämä on luonteva lisä hallituksen johdonmukaiseen politiikkaan, joka kannustaa jokaista suomalaista energiansäästöön ja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan konkreettisia vihreitä tekoja meiltä jokaiselta", Toivakka toteaa.

"Ruotsissa vastaavanlainen tuki on edistänyt lämpöpumppujen hyödyntämistä huomattavasti. Myös Suomessa tuki tulee varmasti edistämään ilmastoystävällisiä lämmitysratkaisuja, etenkin kun monessa kotitaloudessa vanhan öljykattilan vaihto alkaa olla ajankohtaista."

Lisätietoja: Lenita Toivakka, gsm 050 512 2928

Hallitus osoitti terrorismin torjuntaohjelmaan 850 000 euroa ensi vuodelle. Orpo esitti vuosi sitten kuluvan vuoden valtion talousarvioon määrärahan lisäämistä, mutta tuolloin erillisrahoitusta ei hankkeelle kuitenkaan saatu toteutumaan.

”Terrorismin torjunta lähtömaissa on tehokkainta ja Suomen turvallisuuden näkökulmasta järkevin ratkaisu. Poliisi päättikin käynnistää toiminnan ensin kokeiluluonteisena sisäisellä rahoituksella. Hankkeessa suojelupoliisin virkailijat vierailivat Suomen lähetystöissä kriittisissä maissa. Yhteistoiminta lähetystöjen kanssa osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi. Myös ulkoministeriö on ollut erittäin tyytyväinen suojelupoliisin ammattilaisten panokseen lähetystöissä. Pidän tehtyä rahoituspäätöstä merkittävänä ratkaisuna terrorismin vastaisessa työssä”, Orpo toteaa.

Suomi ei ole välttämättä kansainvälisen terrorismin kannalta varsinainen kohdemaa, mutta kauttakulun ja muun terrorismia tukevan toiminnan osalta Suomessakin on oltava valmiuksia estää tätä toimintaa. Ennakointi rajojemme ulkopuolella on järkevin tapa puuttua tähän ongelmaan.

Lisätietoja: Petteri Orpo, gsm 050 512 2043

Tiistaina 17.8. klo 11.30-12.00 klo Rauman Anundilan aukiolla. Puhe lähetetään suorana netissä osoitteessa www.qik.com/kokoomus ja tallennettuna Verkkouutisissa www.verkkouutiset.fi

Kesäkokousten yhteydessä järjestetään seuraavat Kokoomus kuuuntelee -yleisötilaisuudet:

- Klo 16.30 - 17.15 Totta ja toivoa - tule kuuntelemaan puheenjohtaja Jyrki Kataisen suoraa puhetta suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta Rewell Centerissä.

Hallitus on tuoreessa ohjelmassaan sitoutunut toimiin yhtenäisen Suomen ja kestävän hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Hallitus edistää monin toimin talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä. Hallituksen päämäärä on, ettei yksikään suomalainen jää hyvinvoinnista osattomaksi.

- Työryhmä on tehnyt hyvin johdonmukaisia esityksiä. Ohjenuorana on ollut etsiä työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden parantamiseen tähtääviä uudistuksia verotuksessa.

Valtiovarainministeri Kataisen syyskuussa 2008 asettaman verotyöryhmän tehtäväksi annettiin arvioida talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän uudistustarpeita. Tavoitteeksi asetettiin hahmotella verojärjestelmää, joka tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta. Verojärjestelmää tuli arvioida myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Kahdenvälinen tapaaminen Barroson kanssa oli poikkeuksellinen, sillä komission puheenjohtaja ei yleensä tapaa yksittäisiä jäsenmaiden ministereitä. Barroso ja Katainen kuuluvat molemmat EPP-puolueeseen. EPP-kokouksen tauolla kansainväliselle medialle puhunut Katainen painotti pankkien stressitestien merkitystä. - Yhä useammat hallitukset ovat avoimien pankkien stressitestien kannalla. Tarvitsemme lisää avoimuutta. Eurooppa on täynnä hyviä pankkeja, ja vain vähemmistö niistä on vaikeuksissa.

Kataisen ohella EPP:n huippukokoukseen osallistuivat muiden muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ja Unkarin tuore pääministeri Viktor Orban. Kokouksessa olivat mukana myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy, Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ja Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek.

Keskustaoikeistolainen EPP on suurin Euroopan tason poliittinen puolue. EPP:stä tulevat myös EU-komission, neuvoston ja parlamentin puheenjohtajat sekä 13 komissaaria. Se on myös Euroopan parlamentin suurin ryhmä. Suomesta EPP:hen kuuluu Kokoomus. Jyrki Katainen on EPP:n varapuheenjohtaja ja johtaa aina ennen EU:n valtiovarainministerien kokouksia pidettäviä EPP:n valtiovarainministerikokouksia.

Lisätietoja:

Kostas Sasmatzoglou, EPP-puolueen lehdistöpäällikkö, p. +32-2-2854147 tai +32-2-2854147

Juho Romakkaniemi, valtiovarainministeri Kataisen erityisavustaja, gsm 0400 505 269.

www.epp.eu

www.kokoomus.fi

Keskustelussa on ollut väärinymmärryksiä, valitettavasti osin myös tarkoituksellisia. On jopa väitetty, että olisin irtisanoutunut puoluekokouksen päätöksestä liittyen ruotsin kielen asemaan Suomessa. Päinvastoin, olen pyrkinyt kunnioittamaan ja tulkitsemaan puoluekokouksen tekemiä päätöksiä mahdollisimman tarkasti.

Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä käsiteltiin yhteensä neljä ruotsin kielen asemaa koskevaa aloitetta. Kokous ensinnäkin hylkäsi reilusti (äänin 349–214) aloitteen (numero 103), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Puoluekokous yhtyi puoluehallituksen perusteluihin, jonka mukaan Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielistä oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Kokous myös hylkäsi yksimielisesti Töölön Kansallisseuran aloitteen (numero 104, ruotsin kieli vapaaehtoiseksi oppiaineeksi), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Samoin puoluekokous hylkäsi yksimielisesti Pohjanmaan Kokoomusnuorten aloitteen (numero 105), jossa vaadittiin toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun poistamista. Puoluekokous yhtyi näiden aloitteiden osalta puoluehallituksen perusteluihin, joissa ei katsota aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä eikä muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.

Ristiriidassa edellä mainittujen päätösten kanssa puoluekokous hyväksyi erittäin tiukassa äänestyksessä aloitteen (äänin 284 – 281, aloite numero 106, ”Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli”), jossa vaadittiin puoluehallitusta ja kehotettiin ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.

Kun kokous jo aiemmin oli päättänyt että ruotsin kielen perustuslaillinen asema säilytetään ja toista kotimaista kieltä ei peruskouluissa muuteta valinnaiseksi oppiaineeksi, ovat puoluekokouksen päätökset keskenään ristiriidassa ja edellyttävät tulkintaa. Puoluekokous hylkäsi useammassa aloitteessa ajatuksen ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta. Siihen liittyvä viittaus oli kielten opiskelun monipuolisuuteen pyrkivässä hyväksytyssä aloitteessa. Tulkitsen siksi puoluekokouksen tahtoa siten, että ruotsin kielen perustuslaillinen asema halutaan turvata ja molempien kotimaisten kielten opetus halutaan turvata osana suomalaista yleissivistystä ja kulttuuria. Samalla on kuitenkin edistettävä mahdollisimman monipuolisten kieliopintojen mahdollisuutta.

Kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti on perusteltua.

Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan. Kokoomuksen jatkaa valinnanvapauden lisäämistä vieraiden kielten opiskelussa.

Jyrki Katainen, Kokoomuksen puheenjohtaja

Ehdolla olivat myös Tapani Mäkinen (Vantaa), Sofia Vikman (Tampere).

Ehdolla olivat myös Sari Rautio (Hämeenlinna) ja Outi Ervasti (Oulu).

Kannanotot ovat luettavissa täältä.

Katso puhe puoluekokous-sivulta http://www.kokoomus.fi/puoluekokous/linjapuhe/

Puheen viittomakielisen tulkkauksen video löytyy Kokoomuksen Qik-kanavalta.

Puoluekokouslauantai alkoi juhlallisilla avajaisilla. Virallisten seremonioiden jälkeen siirryttiin puolueen puheenjohtajan valintaan. Jyrki Katainen valittiin yksimielisesti jatkamaan puolueen puhenjohtajana.

Kokouksessa valitaan myös kolme varapuheenjohtajaa ja puoluevaltuuston puheenjohtaja. Näistä tehtävistä käydään vaali sunnuntaina.

Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi on ehdolla johtoon on naista: Sari Rautio Hämeestä, Laura Räty Helsingistä ja Outi Ervasti Pohjois-Pohjanmaalta.

Varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelee Henna Virkkunen Keski-suomesta, Sampsa Kataja Satakunnasta, Tapani Mäkinen Uudeltamaalta, Anne-Mari Virolainen Varsinais-Suomesta ja Sofia Vikman Pirkanmaalta.

Puoluekokouksen tapahtumia voi seurata Twitteristä #kokoomus-tunnisteella.

Ohessa Pekka Ravin Jyväskylän puoluekokoukselle pitämä Poliittinen tilannekatsaus (11.6.2010).

Jyväskylän Paviljongissa järjestettävä Kokoomuksen puoluekokous on alkamassa. Ilmoittautumispisteet avattiin klo 12.00 ja kokouspaikka alkoi heti täyttymään innokkaista kokoomuslaisista.

- Onhan näitä puoluekokouksia jo useampi takana, kertoo Kinnulan Kokoomuksen Olli Linna.

- Odotan mielenkiintoista kokousta ja mukavaa yhdessä oloa kokoomuskavereiden kanssa.

Lisätietoa kaikesta kokoukseen liittyvästä löydät täältä.

- Meillä kaikilla on velvollisuus pitää taloutemme vahvassa kunnossa, mutta meidän on myös puolustettava toisiamme, jos jotakin odottamatonta tapahtuu, Katainen totesi EPP:n talousministerien kokouksen jälkeen eilen Luxemburgissa. Katainen toimii EPP:n talousministerikokousten puheenjohtajana yhdessä Ranskan valtiovarainministerin Christine Lagarden (UMP) kanssa.

Kansainvälinen finanssikriisi jälkiseuraamuksineen on osoittanut, että Suomen talouskehitys on voimakkaasti riippuvainen kansainväliseen talouteen liittyvistä muutoksista. Muutokset ovat viime kuukausina tuoneet mukanaan suuria ongelmia, mutta pitää muistaa, että hyvinvointimme perustuu vientiin ja kansainvälisyyteen. Siksi eristäytyminen ei ole meille mikään vaihtoehto. Suomi elää kansainvälisyydestä ja viisain toimin menestymme kansainvälisessä taloudessa myös jatkossa.

Euroopan taloustilanne on kuitenkin edelleen kovin epävarma. Nyt tärkeintä on luoda luottamusta. Luottamusta talouden vakauteen koko Euroopassa ja euroalueen talouteen globaalisti.

Luottamus eurooppalaiseen taloudenpitoon riippuu pitkälti siitä, miten euromaat onnistuvat toteuttamaan taloudellisia uudistuksia. Tässä katseet kääntyvät erityisesti Kreikkaan, mutta myös muiden maiden on tehtävä osansa, jotta kaikki eurooppalaiset eivät joudu tilanteesta kärsimään.

Eilisessä EU-maiden valtionvarainministereiden kokouksessa sovittiin budjettien esitarkastuksesta. Tarkoitus ei ole puuttua budjettien yksityiskohtiin, vaan kiinnittää huomiota valtiontalouden tasapainoon tavoitteena ennaltaehkäistä ongelmia.

Esitys on Suomen edun mukainen. Euroalueella taloutemme ovat yhteen sidottuja, joten budjettien nykyistä parempi seuranta on hyväksi erityisesti pienelle Suomelle. Viimeksi tällä viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston valtuuskunnan vierailun yhteydessä todettiin, että Suomi on taloudenpidossaan eurooppalaisen apukoulun priimuksia. Suomen on edellytettävä myös muilta vastuullista taloudenpitoa. Siksi Euroopan komission tarkempaa budjettiseurantaa ei pidä tyrmätä. Suomella on talousasioissa kokoonsa nähden paljon arvovaltaa, koska meillä on näyttöä julkisen taloutemme hyvästä hoitamisesta. Tätä saavutettua arvovaltaa meidän kannattaa nyt käyttää.

Maamme saamaan positiivisen palautteeseen voisi helposti tuudittautua. Olisi kuitenkin erittäin vahingollista työntää pää pensaaseen ja kuvitella, että selviämme nykymenolla myös tulevaisuuden haasteista. Se, että olemme selviytyjiä euroalueella, ei vielä tarkoita sitä, että jatkossa pystyisimme rahoittamaan edes nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen ja tulonsiirtoineen ilman merkittäviä uudistuksia. Emme pysty. Tämä tosiasia on kaikkien tunnustettava.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyykin valtiovarainvaliokunnan näkemykseen siitä, että hallituksen on huolehdittava toimenpiteistä, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan ja erityisesti työllisyyden ja talouskasvun edistämisestä huolehditaan.

Kehysmenettelyllä on lukuisten sekä kotimaisten että kansainvälisten arvioiden mukaan keskeinen rooli julkisen talouden hyvässä hoidossa. Monet ovat silti tässäkin salissa arvostelleet tiukkaa kehyskäytäntöä. Toivottavasti ne ajatukset ovat talouskriisin myötä hautautuneet. Kehysselonteko antaa meille nytkin mahdollisuuden tarkastella käsillä olevaa tilannetta ja taloudenpitoa pidemmällä aikavälillä.

Hallitusta voi perustellusti kiittää taantuman aikaisista toimista. Työttömyyden kasvua on kyetty merkittävästi hidastamaan ja taloudellista toimeliaisuutta edistämään. Työllisyyden ylläpitäminen ja työllisyysasteen nostaminen on myös jatkossa aivan keskeisessä asemassa, erityisesti nuorisotyöttömyyteen on jatkossakin tartuttava räätälöidyin toimin. Vakaa talouden kehitys pohjautuu työntekoon ja yrittämiseen.

Kehysselonteossa linjataan keinoja, joilla julkisen talouden tasapaino saavutetaan. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat positiivisia ja kestäviä keinoja, joilla taloutta voidaan vauhdittaa. Kaksi nopeammin toimivaa, mutta talouteen ja ihmisten arkeen negatiivisesti vaikuttavaa keinoa ovat veronkorotukset ja menoleikkaukset. Niitä on pyrittävä minimoimaan positiivisten keinojen reippaalla edistämisellä.

Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään tuottavuuden merkitystä uusissa hankkeissa. Esimerkiksi väyläinvestoinneissa pitäisi valiokunnan mielestä aloittaa seuraavalla kehyskaudella vain sellaisia hankkeita, jotka parantavat tuottavuutta selvästi tai jotka ovat välttämättömiä tuottavan toiminnan käynnistämiseksi. Samoin valiokunta korostaa tietojärjestelmien kehittämistä tuottavuuden lisäämiseksi kuntapalveluissa. Nämä ovat oikeita linjauksia ja suunta tulee huomioida kunta- ja valtionhallinnossa laajemminkin. Tuottavuus on keskeinen avainsana tulevaisuuden haasteiden ratkaisussa.

Tuottavuuden parantamisessa tärkeintä on työntekijöiden hyvinvointi ja osaaminen. Työntekijä, joka ei koe työssään jaksavansa, ei varmasti myöskään halua pidentää työuraansa.

Hyvällä henkilöstöpolitiikalla - etenkin hyvällä johtamisella, luodaan työn ilosta syntyvää merkitystä työtätekevien suomalaisten arkeen. Motivoitunut työntekijä tarjoaa paitsi työnantajalle, myös koko yhteiskunnalle kasvun eväitä. Tuottavuus ei ole kirosana, joka revitään työntekijän selkänahasta, vaan onnistuneella henkilöstöpolitiikalla tuottavuuden parantaminen tuo kaikille lisää.

Osaamista on vaalittava, se on tulevaisuuden menestystekijöistä tärkeimpiä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitsee siitä, että koulutuspanostuksista ei tingitä, vaan kehyskaudella esimerkiksi yliopistojen perusvoimavaroja vahvistetaan edelleen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pyritään pienentämään.

Opposition puheissa vaaditaan samaan aikaan sekä menotason selkeää nostamista, että nykyistä tarkempaa taloudenpitoa ja kestävyysvajeen paikkausta. Kuitenkin on selvää, että kakkua ei voi samaan aikaa syödä ja säästää. Siksi on ratkaistava, miten kakkua kasvatetaan tai säästetään siten, että hyvinvointimme ei vaarannu.

Mainitsemani positiiviset keinot: työurien pidennys, tuottavuuden nosto ja kasvun vahvistaminen on otettava laajasti käyttöön ja toivoa sopii, että myös vastuullinen oppositio on mukana rakentamassa kestäviä ratkaisuja esimerkiksi työurien pidentämisen ja eläkeratkaisuiden osalta.

Jotta suuriin menoleikkauksiin tai veronkorotuksiin ei tarvitsisi mennä, tarvitaan yhteistyön henkeä. Silloin ei pelata populismikorteilla bluffia äänipotti silmissä kiiluen, vaan kannetaan yhteistä huolta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että julkisen talouden kantokyvystä huolehditaan ja tarpeellisia uudistuksia tehdään riittävän nopealla aikataululla. Menestyjät erottuvat silloin, kun on vaikeaa. Kokoomuksen kristallinkirkas tavoite on, että Suomi on vakaalle pohjalle rakentuva hyvinvointiyhteiskunta myös tämän taantuman jälkeen.