Perustuslakia uudistavalla työryhmällä oli nyt hyvä hetki tarkastella, toimiiko perustuslakimme käytännössä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka nykyistä perustuslakia valmisteltaessa linjattiin. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa linjana oli parlamentarismin vahvistaminen ja toimivaltojen selkeyttäminen.

Hetki tarkasteluun oli nyt sopiva, koska valtaoikeuksia ei ole sopivaa muuttaa kesken istuvan presidentin kauden. Koska vuonna 2012 valitaan joka tapauksessa uusi presidentti, oli sopiva nivelkohta tarkistuksille nyt. Seuraava sopiva mahdollisuus perustuslain toimivuuden tarkasteluun on ehkä vasta vuonna 2024.

Lue koko kirjoitus Jyrkin päiväkirjasta.

Jo perinteeksi muodostunut Kokoomuksen paikallisyhdistysten puheenjohtajapäivä järjestetään tänä vuonna lauantaina 13.2.2010 Järvenpää-talolla (Hallintokatu 4, Järvenpää). Tilaisuuteen on jo ilmoittautunut yli neljäsataa Kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa eri puolilta Suomea.

Alustajina päivän aikana kuullaan mm. puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataista, toimittaja ja pastori Hilkka Olkinuoraa, SDP:n puoluesihteeri Ari Korhosta sekä Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujusta.

Tiedotusvälineet ovat lämpimästi tervetulleita puheenjohtajapäivän avoimeen osuuteen seuraamaan puheenjohtaja Kataisen puheenvuoroa.

Puheenjohtajapäivän ohjelma – Järvenpää 13.2.2010

10.30 Tulokahvit ja ilmoittautuminen

11.15 Päivän avaus ja ohjelman esittely

-kansanedustaja Petteri Orpo, Kokoomuksen eduskuntaryhmä

11.30 Suomalaisen elämänmuodon ja hyvinvoinnin tulevaisuus – mitä tuumii Kokoomus?

- puheenjohtaja Jyrki Katainen, Kansallinen Kokoomus

Tiedotusvälineille avoin osuus päättyy.

12.45 Järjestön elämän kevät (ja Kansion)
- pääsihteeri Annika Kokko, koulutuspäällikkö Veli-Pekka Manninen,
Kansallinen Sivistysliitto

13.15 Lounas

14.30 Onko turvallisuus enää totta? Mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on pielessä?

Mikä meitä painaa, riivaa, ahdistaa?

- toimittaja ja pastori Hilkka Olkinuora

15.30 Kahvitauko

15.50 Onko Sdp:n alamäki vain median keksintöä? Mitä siellä Pitkänsillan tuolla puolen oikein tapahtuu?

- puoluesihteeri Ari Korhonen, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

16.20 Puoluesihteerit Korhonen ja Tujunen Petteri Orpon penkissä

16.50 Miltä näyttää Kokoomus – entä kilpailijat? Näyttävällä kampanjallako eduskuntavaaleihin?

- puoluesihteeri Taru Tujunen

17.30 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja:

Puoluesihteeri Taru Tujunen, gsm 050 3579 418
Viestintäpäällikkö Jenni Haukio, gsm 040 7292 447

Eläketyöryhmien työtä on uutisoitu viime viikkoina jännitysnäytelmän tavoin. Päähuomio on välillä kiinnittynyt enemmänkin siihen, kuka kiistelee kenenkin kanssa kuin mistä oikein on pohjimmiltaan kysymys. Kyse on siitä, että väestön ikääntyessä nopeasti hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujen ja tulonsiirtojen rahoitus ei ole enää kestävällä pohjalla. Jos julkisen talouden vakaudelle ei tehdä jotakin, ajautuu Suomi tulevina vuosikymmeninä velkakierteeseen.

Lue Kataisen Turun Sanomissa 2.2.2010 julkaistu kirjoitus kokonaisuudessaan Jyrkin sivuilta.

Piirijärjestöjen ehdotusten pohjalta puoluevaltuusto nimesi vuoden 2010 puoluehallituksen jäseniksi:

Kokoomuksen puoluevaltuuston kokousta Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla edelsi lauantaina 23.1.2009 klo 11.00 Tulevaisuuden työ –keskustelutilaisuus. Tilaisuus alkoi puheenjohtaja Jyrki Kataisen katsauksella tilaisuuden teemaan. Kuuntele videoitu puhe Verkkouutisista täältä.

Me Kokoomuksessa kuuntelemme ihmisiä. Erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Ihmisten tarinat vahvistavat ajatteluamme. Me poliitikot emme voi rakentaa kenenkään elämää valmiiksi tai estää murheiden syntymistä, mutta voimme ohjata päätöksillämme Suomea suuntaan, joka tuo ihmisille tulevaisuudenuskoa – toivoa paremmasta huomisesta.

Politiikan on muututtava ja tultava lähemmäs ihmistä. Politiikan tehtävä on luoda ihmisille hyvä yhteiskunta, jossa he voivat itse vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Siitä syntyy elämänusko ja onnellisuus. Tämä on tavoite, johon Kokoomus teoillaan tähtää. Siksi Kokoomus kuuntelee.

Tammi- helmikuun Kokoomus kuuntelee - kiertueelle osallistuvat valtiovarainministeri Jyrki Katainen, opetusministeri Henna Virkkunen, viestintäministeri Suvi Lindén, asuntoministeri Jan Vapaavuori, puolustusministeri Jyri Häkämies, peruspalveluministeri Paula Risikko ja ulkoministeri Alexander Stubb.

Kuuntelutilaisuuksien tarkat tapahtumatiedot löydät tapahtumakalenteristamme osoitteesta http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/

Viime syksynä 2009 tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun ensimmäinen Kokoomus kuuntelee –tapahtumien sarja järjestettiin syksyllä 2006. Tämän jälkeen Kokoomus on jatkanut aktiivista kuunteluaan sadoissa erilaisissa kuuntelutapahtumissa ympäri Suomen.

Tervetuloa mukaan tammi- helmikuun 2010 kiertueelle!

Lisätietoja:

Puoluesihteeri Taru Tujunen, gsm 050 3579 418
Viestintäpäällikkö Jenni Haukio, gsm 040 7292 447

www.kokoomus.fi

Kansallinen Kokoomus on keskustaoikeistolainen kansanpuolue. Kokoomus tarjoaa poliittisesta vaikuttamisesta ja tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisesta kiinnostuneille haastavan työympäristön.

Puolueyhteisössämme ovat haettavana Hämeen Kokoomus ry:n, Satakunnan Kokoomus ry:n sekä Pohjanmaan Kokoomus ry:n TOIMINNANJOHTAJIEN
toimet. Näistä Satakunnan Kokoomuksen osalta kyseessä on toiminnanjohtajan sijaisuus.

Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu vastata puolueen kenttä- ja vaalitoiminnasta alueellaan, hoitaa piirijärjestönsä taloutta ja varainhankintaa,
pitää yhteyttä alueensa järjestöihin, tiedotusvälineisiin ja viranomaisiin
sekä koordinoida kokoomuslaisten luottamushenkilöiden toimintaa alueellisissa ja kunnallisissa yhteistyöelimissä.

Toimipaikkoina ovat Kokoomuksen piiritoimistot Hämeenlinnassa, Seinäjoella ja Porissa. Toimeen valittavilta edellytämme kokoomuslaista maailmankatsomusta, järjestötoiminnan ja taloudenhoidon tuntemusta, kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa, valmiutta uuden tietotekniikan hyväksikäyttöön sekä sopeutumista työskentelyyn myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään
1.2.2010 mennessä osoitteella,

Kansallinen Kokoomus rp
puoluesihteeri Taru Tujunen
Kansakoulukuja 3 A
00100 HELSINKI.

Tiedusteluihin vastaavat: puoluesihteeri Taru Tujunen, 050 357 9418 ja hallintopäällikkö Jarmo Pekkala, 050 556 7179

sekä ao. piirin puheenjohtajat:
Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen,
050 512 2760, Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja, rakennusinsinööri
Ari Kekarainen, 040 554 6468 tai Satakunnan Kokoomuksen
puheenjohtaja, FM Juhani Grönroos, 040 551 6615.

Lue lisää...

EPP:n puheenjohtajana jatkaa belgialainen Wilfried Martens.

EPP:n puoluekokous järjestetttin 9.-10.12. Saksan Bonnissa. Kokoukseen osallistunutta Kokoomuksen delegaatiota johti puoluesihteeri Taru Tujunen.

Bonnin puoluekokouksessa keskityttiin erityisesti Euroopan talouden kasvun
edistämiskysymyksiin sekä Kööpenhaminan ilmastokokoukseen.

Puoluekokouksen jälkeen Euroopan kansanpuoluelaiset valtion- ja hallitustenpäämiehet ja puoluejohto kokoontuivat valmistelemaan torstai-iltana alkavaa unionin huippukokousta. Kokoukseen osallistuivat myös mm. unionin presidentti van Rompuy sekä komission puheenjohtaja Barroso.

Lisätietoja:

www.eppbonn2009.eu/

Erityisavustaja Juha Kirstilä, gsm 040 5528 200

Työryhmien tehtävänä on valmistella Kokoomuksen kannat mm. alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän ja ministeri Antti Tanskasen vetämän kasvuhankkeen esityksiin sekä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen.

TYÖRYHMÄ TALOUSKASVUN JA TYÖLLISYYDEN VAHVISTAMISEKSI

Työryhmän puheenjohtajana toimii Kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen. Varapuheenjohtajana toimii Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Mäkelä.

Työryhmän jäsenet:

puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Sari Rautio, puoluevaltuuston jäsen Leo Urpilainen, puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Ulla Karvo, puoluehallituksen jäsen Tomi Kaismo, kansanedustajat Harri Jaskari, Petri Salo, Raija Vahasalo ja Anne-Mari Virolainen.

Työryhmän asiantuntijajäsenet:

eduskuntaryhmän työllisyystyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva, valtiosihteeri Velipekka Nummikoski, ministeriryhmän erityisavustaja Jussi Kekkonen, erityisavustajat Juho Romakkaniemi, Laura Rissanen, Anna Anttinen, Annukka Mickelsson, sosiaalipoliittinen sihteeri Suvi Aherto, tiedotussihteeri Niilo Mustonen.

Sihteerinä toimii poliittinen suunnittelija Jukka Manninen.

TYÖRYHMÄ HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN PELASTAMISEKSI

Työryhmän puheenjohtajana toimii Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Työryhmän varapuheenjohtajana toimii kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Työryhmän jäsenet:

puoluevaltuuston jäsen Laura Räty, puoluevaltuuston varajäsen Tomi Sandström, puoluehallituksen jäsen Aulikki Sihvonen, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja, kansanedustajat Petteri Orpo, Eero Lehti, Lenita Toivakka, Hanna-Leena Hemming.

Työryhmän asiantuntijajäsenet:

ministeri Jyri Häkämies, ministeri Paula Risikko, valtiosihteeri Ilkka Oksala, valtiosihteeri Heljä Misukka, ministeriryhmän erityisavustaja Jussi Kekkonen, erityisavustajat Juho Romakkaniemi, Sirkku Linna, Anna Manner-Raappana, koulutuspoliittinen sihteeri Laura Manninen, viestintäpäällikkö Jenni Haukio.

Sihteerinä toimii talouspoliittinen sihteeri Maarit Kaltio.

Työryhmät kutsuvat kuultavaksi muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Työryhmien työ valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä.

Lisätietoja:

Jussi Kekkonen, Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja,
p. 040 504 5199

Jyrki Katainen, valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja,
p. (09) 1603 3004
- Haastattelupyynnöt: erityisavustaja Juha Kirstilä, gsm 040 5528 200
Henna Virkkunen, opetusministeri,
p. (09) 1607 7411
- Haastattelupyynnöt: erityisavustaja Laura Rissanen, gsm 041 5404 505

"Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” -raportti keskittyy erityisesti esittelemään toimivia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan tehostaa.

”Maahanmuuttopolitiikkamme onnistumisen kannalta keskeistä on se, kuinka hyvin pystymme kotouttamaan Suomesta oleskeluluvan saaneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat”, toteaa raporttia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen.

Maahanmuuttokysymykset ovat nousseet vahvasti niin politiikan kuin julkisen keskustelun ytimeen. Satosen mukaan keskustelua on pystyttävä käymään kiihkottomasti. ”Myös ongelmakohtia on tuotava esiin”, hän muistuttaa. Satonen on huolissaan siitä, että suomalaisessa turvapaikkapolitiikassa on vieläkin vetotekijöitä, jotka houkuttelevat turvapaikanhakijoita Suomeen jopa muista Pohjoismaista. Esimerkiksi pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat ja käsittelyn aikana maksettavan toimeentulotuen korkea taso tulee ottaa lähempään tarkasteluun. ”Vetotekijöitä poistamalla voimme karsia perusteettomien hakijoiden määrää, jotta resursseja vapautuu suojelua aidosti tarvitsevien turvapaikkaprosessin ja kotoutumisen tehostamiseen”, kansanedustaja kiteyttää.

Satosen mukaan on selvää, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja väestön monimuotoistuessa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Hän kuitenkin tähdentää, että mitkään uskonnolliset tai kulttuuriset syyt eivät oikeuta rikkomaan suomalaista lainsäädäntöä. ”Kaikkien Suomessa asuvien on noudatettava Suomen lakia ja kunnioitettava suomalaista ihmisoikeusnäkemystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa”, kansanedustaja tiivistää. Myös kouluissa maahanmuuttajanuoria ja suomalaisia nuoria on koskettava samat säännöt.

Satosen mukaan turvapaikkapolitiikkamme toimivuutta on seurattava jatkuvasti ja muutostarpeisiin on pystyttävä reagoimaan joustavasti ja nopeasti. ”Ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset ovat ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Nyt on seurattava, ovatko siinä esitetyt toimet riittäviä turvapaikkapolitiikkamme ongelmakohtien ratkaisemiseksi”, edustaja toteaa. ”Lainsäädännön, turvapaikkaprosessin kehittämisen ja resursoinnin tulee lähteä kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevan ihmisryhmän tarpeista. Vastaavasti kenenkään ei tulisi saada oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä asetetussa määräajassa”, Satonen kiteyttää.

Lisätietoja:

Kansanedustaja, maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja Arto Satonen, p. 050 511 3110

Ohessa raportti Pdf-muodossa

Työryhmien tehtävänä on valmistella Kokoomuksen kannat mm. alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän ja ministeri Antti Tanskasen vetämän kasvuhankkeen esityksiin sekä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen.

Talouskasvun ja työllisyyden vahvistamista pohtivan työryhmän johtoon tulee
kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen. Työryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Mäkelä.

Kokoomusopiskelijat saavuttivat vaalivoitot Vaasan ja Tampereen yliopistojen ylioppilaskunnissa.

Kokoomus sai eilen käydyissä Loviisan kunnallisvaaleissa runsaasti uusia äänestäjiä ja yhteensä 14,1% annetuista äänistä.

Tulos merkitsee kannatuksen nousua 1,4 prosenttiyksiköllä vuoden takaisista kunnallisvaaleista. Kokoomuksen kannatus on jatkanut nousuaan verrattuna myös vuoden
2007 eduskuntavaaleihin (+1,9% -yksikköä).

Ennen puoluevaltuuston syyskokousta pidetään puoluehallituksen kokous.

Syyskokous käynnistyy puheenjohtaja Jyrki Kataisen poliittisella tilannekatsauksella, jota tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan.

Lisäksi lauantaipäivän aikana järjestetään Kokoomus kuuntelee –tilaisuuksia, joihin ministeriryhmän ja puoluejohdon jäseniä osallistuu seuraavasti:

• Klo 9.30–10.00 Puolustusministeri Jyri Häkämies, Loviisan tori
• Klo 10.00–11.00 Valtiovarainministeri, puheenjohtaja Jyrki Katainen, Loviisan tori
• Klo 13.00 MEP, varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola, Koskenkylän K-Marketin edessä, Suurpellont. 2, Koskenkylän Saha
• Klo 12.15–12.45 Kansanedustaja, varapuheenjohtaja Sampsa Kataja, Loviisan tori.
• Klo 13.30–14.00 Varapuheenjohtaja Sampsa Kataja, Koskenkylän K-Marketin edessä.
• Klo 14.15–15.15 Varapj. Sampsa Kataja, Gallerian kahvila, Kuningattarenk. 11, Loviisa.

Lisätietoja paikallisista tapahtumista:
Uudenmaan Kokoomus ry:n toiminnanjohtaja Ahti Kytölä, gsm 050 555 8598.

Lisätietoja:
Puoluesihteeri Taru Tujunen, gsm 050 3579 419
Viestintäpäällikkö Jenni Haukio, gsm 040 7292 447

Ministerin mukaan runsaasti keskusteluja herättäneessä aluehallinnon uudistushankkeessa luotiin hyviä edellytyksiä myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Kouvolalle asema Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimipisteenä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikkana tarjoaa sekä mahdollisuuksia että vastuuta. Ratkaisu, joka ei ollut suinkaan itsestäänselvyys, varmistaa myös sen, että valtion työpaikkojen ja palvelujen säilymisen osalta ei ole suurempaa huolta. – ”Olen hyvin tyytyväinen saavutettuun tulokseen”, Häkämies korostaa.

Pohjoinen Kymenlaakso on myös puolustusvoimien kannalta jatkossakin tärkeää aluetta. Karjalan Prikaati, Utin Jääkärirykmentti ja Itä-Suomen Huoltorykmentti kehitettävinä varuskuntina korostavat seutukunnan strategista luonnetta puolustusvoimien kannalta, Häkämies toteaa.

Häkämies tunnustaa, että metsäteollisuuden rakennemuutos on kohdellut Kouvolan seutua, niin kuin koko kaakkoista Suomea rankalla kädellä. Voikkaalla, Summassa ja Kotkassa on jouduttu kulkemaan suurien vaikeuksien kautta. Häkämiehen mukaan haasteisiin on kuitenkin vastattu lisäämällä alueen kuntien, elinkeinoelämän ja valtion yhteistyötä uusien työpaikkojen luomiseksi sekä työttömäksi jääneiden henkilöiden ja perheiden tukemiseksi. Rakennemuutos on realiteetti. Siksi on panostettava ennakkoluulottomasti myös uusiin toimialoihin, niin kuin Kymenlaaksossa on aktiivisesti tehtykin. Seutukunnan tulevaisuus varmistetaan parhaiten rakentamalla alueelle uusia vahvoja teollisia ja palvelualojen tukijalkoja, Häkämies korostaa.

Vaalirahoitus on puhuttanut suomalaisia jo reilun puolentoista vuoden ajan. Tuskin kukaan uskoi keväällä 2008 edellisen puhujan antaman haastattelun jälkeen, millaisia vaikutuksia ja myllerryksiä siitä syntyi. On käynyt selväksi, että vuosikymmeniä vanhat toimintatavat eivät ole enää tämän päivämme avoimuuden tai moraalisen tarkastelun kestäviä. Useaan otteeseen on todettu, että itse laissa ja siihen liittyvässä ohjeistuksessa on ollut puutteita, mutta lakia ja ohjeita on myös noudatettu vaihtelevin tulkinnoin.

Kävin viikko sitten tutustumassa terveyskeskuksen ikäihmisten akuuttiosastoon ja sen dementiayksikköön Mikkelissä. Päällimmäisenä tuosta käynnistä mieleen jäi henkilökunta. Tapasin todella osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita ihmisiä, jotka tekivät työtään aidosti välittäen.

Akuuttiosastolla on kuntouttava työote, mutta silti kuulin, ettei kuntoutukselle ole riittävästi arjessa aikaa. Tämä on valitettavasti tilanne myös monissa muissa hoivayksiköissä. Kuntoutusta voidaan jopa korvata lääkityksellä. Joskus asia on kiinni siitä, ettei vanhustyön osaamista ole saatavilla tai henkilökunnan määrä ei ole tarpeeseen nähden oikein mitoitettu. Näitä ongelmia on nostanut esiin niin professori Sirkka-Liisa Kivelä taannoisessa raportissaan kuin oppositiokin välikysymyksessään. Ja ihan aiheellisesti. Opposition välikysymyksessään kuvaamat tapaukset, joissa hoitoa on laiminlyöty, ovat rankkoja ja näin ei sivistysvaltiossa todellakaan saa olla. Laiminlyönteihin on puututtava, ja myös puututaan.

Positiivista kehitystä vanhustenhuollossa on saatu aikaan ja on myös pidettävä mielessä se, että valtaosassa vanhusten hoivayksiköitä ikäihmisiä hoidetaan hyvin ja turvallisesti. Tätä käsitystä puoltaa ministerinkin mainitsema Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Laitoshoidon toimintatavat ovat muuttuneet ikäihmisten toimintakyvyn säilyttämistä suosivaan suuntaan. Yhä useampi hoivayksikkö noudattaa kuntouttavaa työotetta. Uni- ja psykoosilääkkeiden käyttöä on pystytty vähentämään ilman merkittävää unihäiriöiden ja käytösoireilujen kasvua.

Suomessa on ammattitaitoinen, koulutettu hoitohenkilöstö ja heidän osaamistaan tulee arvostaa. Alalle tarvitaan jatkossa väestön ikääntymisen myötä uusia käsipareja ja toivonkin, että myös tällä nyt käytävällä keskustelulla motivoidaan hakeutumaan alalle, eikä pelotella pois vanhustyön parista. Työn huono organisointi tai liian alhainen henkilöstömitoitus eivät toden totta ole hoitajien syytä. Ne ovat asioita, joihin meidän päättäjien niin täällä eduskunnassa kuin kunnissakin on luotava mahdollisuudet.

Mahdollisuuksia hyvään hoivaan on tällä vaalikaudella parannettu. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus uudistettiin jo viime vuoden alussa. Aiemmasta, vuonna 2001 annetusta, laatusuosituksesta täsmennettiin henkilöstömitoitusperusteita ja annettiin mitattavia määrällisiä tavoitetasoja keskeisille palveluille sekä konkreettisia mittareita tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Johtamisen rooli tunnustetaan myös. Hyvällä johtamisella vaikutetaan paitsi henkilöstön määrään ja osaamiseen, myös työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.

Laatusuosituksissa painotetaan terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukemista kaikissa palveluissa. Näiden vaikuttavuudesta on olemassa selkeää näyttöä. Henkilöstömitoitussuosituksissa on huomioitu se, ettei hyvä hoiva tarkoita pelkästään vanhusten ruokkimista ja vaipanvaihtoa neljän seinän sisällä, vaan myös kuntouttavaa tekemistä. Jo pelkästään arkikuntoutus on erittäin tärkeää: se, että ikäihmisten annetaan tehdä päivittäisiä askareita voimien ja kyvyn mukaan itse. Laatusuositus muistuttaa myös sektorit ylittävän yhteistyön tärkeydestä, esimerkiksi kuntien kulttuuri- ja liikuntatoimi tai järjestöt ja seurat voivat olla ikäihmisten palveluissa hyvänä tukena ja toteuttajana.

Laatusuositusten toimeenpanoa on tuettu esimerkiksi kohdentamalla lisää valtionosuuksia vanhusten koti- ja laitoshoidon palveluiden henkilöstön lisäämiseen ja kotihoidon kattavuuden parantamiseen. Valtion toimien positiivinen vaikutus kuntatalouteen on ollut nykyhallituksen aikana moninkertainen verrattuna punamultahallitukseen. Samoin Kaste-ohjelmasta on ohjattu rahaa ikäihmisten palveluiden kehittämiseen laatusuositusten mukaisesti.

Näistä toimista huolimatta laatusuosituksia ei ole riittävässä määrin noudatettu. Opposition retoriikkaa voi tässä suhteessa lainata sanomalla, että toimet ovat olleet hyvin oikeansuuntaisia, mutta sellaisinaan valitettavasti riittämättömiä. Hallitus ei silti todellakaan jäänyt seisomaan tumput suorina, päinvastoin. Kun seurannoissa kävi ilmi, että laatusuosituksia ei riittävästi noudateta, ministeri Risikko linjasi, että vanhustenhuollosta on tehtävä laki. Eli opposition nyt vaatima lainvalmistelu on ollut jo viime toukokuusta lähtien STM:n työryhmän käsittelyssä. Lain valmistelun yhteydessä osasta laatusuosituksia tehdään sitovia.

Vanhustyön osaamiseen paneudutaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön yhteisvoimin. Tosiasiallisesti lähes kaikki hoitotyöntekijät kohtaavat työssään ikääntyneitä ihmisiä toimivatpa he sitten terveyttä edistävien, ennalta ehkäisevien, akuutti- tai pitkäaikaishoidon palveluyksiköissä. Tämän työntekijäjoukon osaaminen vaikuttaa suuressa määrin asiakkaiden elämän- ja palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen. Siksi hoitotyön ammatillisessa perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa on turvattava riittävä vanhustyön asiantuntemus ja mahdollisuus gerontologiseen työhön pätevöitymiseen ja erikoistumiseen.

akuuttiosastolla käydessäni mieleen jäi myös henkilöstön toive omaisten osallistumisesta hoitoyksiköiden arkeen. He eivät tunne, että vanhusten läheiset olisivat hoiva-alan ammattilaisten vaivana, vaan päinvastoin. Viesti on vahvasti se, että kaikki apu ja omaisten osallistuminen on tervetullutta.

Ikäihmisistä huolenpito onkin meille kaikille hyvä välittämisen oppitunti. Vastuu ikäihmisten hoivayksiköistä on aina kunnilla ja valtiolla. Omaisten tehtävänä ei ole paikata vajaata henkilöstömitoitusta. Lähimmäisenrakkaus on silti tarpeen. Viranomainen ei voi korvata läheistä ihmistä. Vanhusten masennus johtuu usein yksinäisyydestä, sitä ongelmaa ei yksin rahalla ratkaista. Meidän lasten ja lastenlasten pitäisi viettää useammin aikaa oman äitimme tai isämme, mummomme tai pappamme kanssa. Hoivakoteihinkin voimme tuoda hyvää mieltä vaikkapa vanhuksia ulkoiluttamalla tai musiikkituokioita järjestämällä. Me voimme vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ikäihmisten sosiaalisia verkostoja.

Läheisten välittämistä tuetaan myös ensi keväänä eduskunnan käsittelyyn tulevalla kotikuntalain muutoksella. Jatkossa vanhuksilla ja vammaisilla on mahdollisuus valita kotikuntansa ja muuttaa lähelle sukulaisiaan.

Omaisilla ja muilla läheisillä on tärkeä rooli siinäkin, että ikäihmisten hoidontarve huomataan ajoissa. Mitä aiemmin esimerkiksi alkava dementia havaitaan, sen helpompaa sitä on hoitaa ja sitä pidempään voidaan varmistaa turvallinen kotihoito. Kun ikääntyvästä lähimmäisestä on pienikin huoli, se kannattaa tuoda esiin ja selvittää, miten tilanteessa voidaan ikäihmistä tukea. Tässä työssä tukena on palvelutarpeen arvioinnin ikärajan laskeminen 80 vuodesta 75 vuoteen.

Kun puhutaan läheisten välittämisestä, ei omaishoitoa voi unohtaa. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu useita omaishoitajien aseman parantamiseen liittyviä tavoitteita. Omaishoitajien sijaisavun saantia parannetaan ja pyritään luomaan myös sisällöllisesti mielekästä sijaishoitoa, kuten lomituspalveluita kotona tai perhehoidossa. Kansanedustajamme Arto Satosen lakialoitteen pohjalta selvitetään myös mahdollisuutta hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi. Omaishoidon tuen piiriin kuuluvien määrää pyritään lisäämään. SATA-komiteassa tehdään parhaillaan työtä omaishoidon tuen ja eläkettä saavan hoitotuen yhteensovittamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että omaishoidon tuki siirretään Kelan vastuulle, jotta kuntien epätasaiset tukikäytännöt yhtenäistyvät.

kuten hyvin tiedämme, samalla rahalla saa niin hyvää kuin huonoakin hoivaa ja palveluita. Kokoomus nosti viime kuntavaalien yhteydessä esiin kuntia, joissa ikäihmisten palveluissa on kyetty toteuttamaan hyviä käytäntöjä. Kuopiossa pyörii Yhessä immeisiks' -projektista alkanut avoin päiväkeskustoiminta, jolla tarjotaan ikäihmisten omaehtoiselle harrastamiselle puitteet. Hyvien neuvonta- ja hoivapalveluiden lisäksi onkin tärkeää tukea ikäihmisten omaa toimintaa. Ikäihmiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jota hoidetaan pitkäaikaishoivassa, vaan on myös paljon heitä, jotka selviytyvät itsenäisesti, matkustelevat ja ovat aktiivisia aivan viimeisiin vuosiin asti. Tätä omaehtoisuutta on tuettava, ei tukahduttaen, vaan mahdollisuuksia tarjoten.

Päijät-Hämeessä on puolestaan ikäihmisten palvelukeskus Palvelu Santra, joka toimii yhteistyössä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken. Sieltä ikäihminen saa sopivan palvelun tai neuvon oikealle palvelupolulle. Palvelukeskukset voivat myös ohjata palvelusetelin käytössä ja näin tuoda ikäihmisten arkeen uusia palvelumuotoja. Sodankylässä taas on tehty hienoja avauksia ikäihmisten muistineuvolatoimintaan. Ajoissa aloitetulla kuntoutuksella, lääkinnällisellä hoidolla ja neuvonnalla on pystytty lisäämään laadukkaita kotona asumisen vuosia ja siirtämään laitoshoidon alkamista. Monista kunnista löytyy myös kodinomainen dementiayksikkö ja päiväosastolla tuetaan omaishoitajien jaksamista.

Hyvillä ennakoivilla toimilla on kunnissa kyetty parantamaan ikäihmisten toimintakykyä merkittävästi, vähentämään laitoshoivan nopeaa tarvetta ja tuomaan elämään virikkeitä. Ikäihmisten palveluista löytyy valitettavia epäkohtia, mutta myös hyviä ja toimivia palveluita. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vetoaakin niin oman puolueensa edustajiin kuin muihinkin kuntapäättäjiin, että jo löydetyistä hyvistä käytännöistä pidetään kiinni myös vaikean taloustilanteen aikana. Myös hoitoketjut ja hoidon porrastus tulee kunnissa hoitaa kuntoon. Ihmisiä ei saa makuuttaa väärillä paikoilla, kuten sairaaloissa kodinomaisen pitkäaikaishoivan sijaan. Se on paitsi epäeettistä, myös kallista. Kun pulmien ennaltaehkäisyssä ja kunnollisen hoivan järjestämisessä säästetään, säästö maksetaan raskaampana laitoshoivana tai erikoissairaanhoitona – eikä se säästö saa johtaa vanhusten epäinhimilliseen kohteluun.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä tätä vanhustenhuollosta nyt käytävää keskustelua. Toivomme, että keskustelussa tulee monia hyviä uusia avauksia, joita hallitus voi ministeri Risikon johdolla viedä eteenpäin. Uusi laki tai merkittäväkään rahanlisäys ei takaa kaikkien ikäihmisten hyvää hoivaa, tarvitaan monia samansuuntaisia toimia ja myötäelämisen kykyä.

Maailma ei tule valmiiksi yhdessä vaalikaudessa. Se ei tullut valmiiksi niiden kahdentoista vuoden aikana, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, eikä se tule valmiiksi tälläkään vaalikaudella. Paljon kuitenkin tehdään ja eteenpäin mennään. Yhteisenä tavoitteena on ikäihmisten hyvä hoito ja hoiva, turvallinen olo niin kotona kuin tarvittaessa laitoshoidossakin.