Kirjassa professori Paul Lillrank kuvaa köyhän Euroopan vaurastumista kilpailun ja yrittämisen hyveiden seurauksena ja sitä ideologista vastakkainasettelua, joka neljän poliittisen mentaliteetin välillä vallitsee.

Kirjan sisällöstä ja tilaamisesta sekä julkistamistilaisuudesta lisätietoja osoitteessa www.toivoajatuspaja.fi

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 22. toukokuuta Helsingin Suomalaisella klubilla (Kansakoulukuja 3.A.5.krs), klo 17.00 –19.00.

Sitovat ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen markku.pyykkola@toivoajatuspaja.fi.

”Hyvitysmaksujärjestelmän perusta on yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan korvaaminen teosten tekijöille. Nyt järjestelmä on siten hullunkurinen, että keräystuotto kasvaa laitekannan uusiutuessa, ei kopioinnin ja haitan lisääntyessä”, Toivakka toteaa.       

Toivakan mukaan hyvitysmaksutulojen pitäisi kohdata paremmin itse tekijät ja taiteilijat. Lisäksi on tärkeää, että Suomeen luotava uusi hyvitysmaksujärjestelmä kannustaa talouskasvuun, luovuuteen ja kansainväliseen yrittäjyyteen.                          

”Toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden ennakoidaan tuottavan saman talouskasvun Euroopassa kuin mitä sisämarkkinoita luotaessa saavutettiin. Hyvitysmaksujärjestelmän onkin tuettava sisämarkkinoiden syntymistä eikä estettävä sitä”, Toivakka vaatii.

Tällä hetkellä jokaisella maalla Euroopassa on oma hyvitysmaksujärjestelmä. Iso-Britannia ei kerää hyvitysmaksua ja Espanja on juuri luopunut siitä. Esimerkiksi eurooppalaisille markkinoille yrittävän, musiikkia tuotteissaan käyttävän yrityksen tulee ensin neuvotella yhteensä noin sadan tahon eli jokaisen maan tekijänoikeusjärjestöjen kanssa oikeuksista ennen kuin voi ryhtyä kaupankäyntiin. Eurooppalaisten, toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden puuttumisen on arvioitu maksavan 500 miljardia euroa eli 4 prosentin BKT:n kasvua vastaavan verran seuraavan kymmenen vuoden aikana.

”Nykyjärjestelmä ei ole eurooppalaisittain optimaalinen, vaan haittaa talouskasvua, joka ei ole hyödyksi tekijöille eikä kansantalouksille. Tarvitsemme Eurooppaan talouskasvua byrokratian sijaan”, Toivakka sanoo.

Hyvitysmaksujärjestelmän kehittämistä selvittänyt Markus Leikola luovutti tänään esityksensä kulttuuriministerille.

Lisätietoja:

Lenita Toivakka
p. 050 5122928

”Talouskriisin myötä Eurooppa-keskustelussa on keskitytty liikaa siihen, mitä Suomi vastustaa, ja liian vähän siihen, mitä Suomi haluaa. Nyt on tullut aika viimein etsiä EU:n mahdollisuuksia, mitä muuten riittää. Euroopan unionin vaikeudet eivät vähennä sen merkitystä Suomelle”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän Eurooppa-työryhmän puheenjohtajat, kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Sinuhe Wallinheimo muistuttavat.

Kansanedustajat peräänkuuluttavat positiivisempaa ja ratkaisukeskeisempää EU-keskustelua.

”Saattoi käydä niin, että äänekkäät vastustajat pääsivät vaikuttamaan Suomen Eurooppa-keskusteluun kokoaan enemmän, kun osa politiikassa mukana olevista pelästyi ja lähti peesaamaan kovaäänistä vähemmistöä. Tosiasiassa suomalaisten enemmistö kannattaa sekä EU-jäsenyyttä että jäsenyyttä rahaliitossa. Se on vahva viesti.”

Kokoomuksen keskustelunavauksen mukaan Euroopan unionin tulee löytää uusi ”tarinansa” lähivuosina. Katseen tulee olla globaalin roolin vahvistamisessa ja uusien menestystekijöiden luomisessa. Kasvun moottoriksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää seitsemän kohdan ohjelmaa, joka koostuu yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamisesta, fiksusta sääntelystä, toimivista digitaalisista sisämarkkinoista, avoimempien globaalien markkinoiden tavoittelusta, vihreästä kasvusta, työvoiman liikkuvuudesta ja kasvua tukevista rahoituskehyksistä.

”Kasvu ei voi olla kasvua hinnalla millä hyvänsä eli velkarahalla, vaan kasvun tulee rakentua kestävälle pohjalle. Silmänkääntötemppujen aika on ohi, tarvitaan rohkeutta uudistaa rakenteita.”

Lisäksi Euroopan unionin tulee pyrkiä yksiäänisyyteen poliittisemman unionin kautta. Suomen tulee pyrkiä kokoaan suuremmaksi ”valitsemalla taistelunsa”, eli pyrkimällä nykyistä enemmän valitsemaan tärkeimmät EU-politiikan keihäänkärjet.

”Kyse ei ole kokonaan uusista asioista, vaan asennemuutoksesta, jossa Eurooppa nähdään mahdollisuutena. Jos yhteistä tahtoa ei löydy, Eurooppa jää kasvutalouksista jälkeen. Sitähän emme halua, emmehän?”

Pamfletti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta:

http://www.kokoomus.fi/arkisto/eduskuntaryhman-raportit/

Lisätiedot:
Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen, puh. 040 732 8340
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, puh. 050 581 8262

Suomen kymmenen vuoden valtiolainan korko oli eilen 1,99 prosenttia. Kahden prosentin alitus tehtiin kuluvalla viikolla ensimmäistä kertaa koko euroaikana, ja Suomi onkin valtionlainan arvioinnissa heti Saksan vanavedessä.

”Kehyspäätös oli merkittävä osoitus kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, kuinka Suomi pystyy Kataisen hallituksen johdolla tekemään vastuullisia päätöksiä vaikeina aikoina. Vuoden aikana sovitut noin viiden miljardin euron sopeutukset eivät olleet helppoja toteuttaa, mutta olivat ainoa tapa taittaa velkaantumisemme ja jättää myös tuleville sukupolville hyvin hoidettu julkinen talous.”

Vapaavuoren mukaan ennätysalhainen korko on toki hieno saavutus, mutta ei pysyvä Suomelle suotava etu.

”Kasvuennusteet Euroopassa eivät näytä järin hääveiltä, siksi kasvupolitiikkamme saralla on vielä runsaasti töitä jäljellä. On myös selvää, että hallituksella tulee olla valmius tehdä uusia talouspäätöksiä tilanteen niin vaatiessa. Perjantaina alle kahdessa prosentissa käynyt korko on kuitenkin kannustus jatkoon siitä, että kova työ kantaa hedelmää.”

Tiedotussihteeri toimii eduskuntaryhmän kansliassa poliittisena sihteerinä. Tiedotussihteeri vastaa eduskuntaryhmän ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta, ryhmän mediayhteistyöstä sekä erikseen sovittavista politiikan sektoreista.

Edellytämme valittavalta tiedotussihteeriltä vankkaa kokoomuslaista maailmankatsomusta, politiikan kokemusta, kykyä paneutua nopeasti eri asioihin, hyvää kirjallista ilmaisutaitoa sekä tiedotusvälineiden ja niiden toiminnan tuntemusta.

Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen tulee osoittaa 6.5. klo 23.59 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.pellinen@eduskunta.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa tiedotussihteeri Pete Pokkinen p. 040 756 7180.

Oikein hyvää vappua, hyvät ystävät!

On hienoa olla täällä Suomen parhaassa kaupunkikeskustassa viettämässä vappua. Kuusi vuotta sitten täältä Kirkkopuistosta alkanut Mikkelin kehittäminen on kahden kauppakeskuksen, toriparkin ja uudistuneen torin myötä noussut tasolle, joka on valtakunnallisesti arvostettu ja palkittu. Suomen paras kaupunkikeskusta on meidän käytettävissämme ja ihailtavissamme joka päivä. Tätä kelpaa esitellä ympäri vuoden vieraille ja matkailijoille. Olemme päässeet hyvään vauhtiin, jota ei kannata pysäyttää. Seuraavaksi suuntana on satama ja Saimaa, joka on vielä täällä Mikkelissä hyödyntämätön suuri mahdollisuus.

Hyvät naiset ja miehet,

Vappu on työn juhla, ja kokoomuksen viesti vappunakin on kirkas: maakunta ja Suomi ei menesty tulevina vuosina kuin ahkeruudella, yrittämällä ja työtä tekemällä. Tarvitaan toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja toime-liaisuutta – hyväksi koettua reseptiä ei tarvitse muuttaa.

Jyrki Kataisen hallitus näytti tuoreen kehysriihen päätöksillä, että se on vahvasti toimintakykyinen ja valmis katkaisemaan Suomen velkaantumiskehityksen. Säästöt ja veronkorotuspäätökset ovat vaikeita, mutta välttämättömiä. Julkisen talouden taakkaa ei pidä heittää tulevien sukupolvien kannettavaksi.

Vain säästämällä ja veroja korottamalla talous ei kohene. Kehysriihen parasta antia ovat vahvat panostukset uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi sekä pk-yrittäjyyden tukemiseksi suunnatut vahvat toimet. Taloudellisesti haastavina aikoina yrityksiä on kannustettava kasvamaan, kansainvälistymään ja luomaan uusia työpaikkoja. Kannustavia toimenpiteitä tarvitaan toki  jatkossa lisää, sillä uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin.

Toinen tärkeä arvoviesti on hallituksen voimakas satsaus nuoriin. Suomessa ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen. Silti liian suuri joukko nuoria eri syistä on tälläkin hetkellä tavoittamattomissa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, ei edes työnhakijoina. Suomi elää tulevista sukupolvistaan, siksi onkin oikeudenmukaista että nuoria kannustetaan opiskelemaan, työharjoittelupaikkoihin ja työpajoihin runsaalla sadalla miljoonalla lisäeurolla vuodessa. Myös yritysten on aktiivisemmin osallistuttava talkoisiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kotien ja läheisten vastuu on myös merkittävä.  Sekä lisärahoitus nuorille että kasvupanostukset ovat merkittäviä summia muutoin säästöpainotteisessa ajassa. Näillä ratkaisuilla tuetaan Kokoomukselle tärkeää työnteon viestiä.

Hyvä vappua juhliva väki,

Oppositio on kunnostautunut, hallituksen arvostelijana. Välikysymyksiä tehtaillaan melkein viikoittain, aiheesta kuin aiheesta. Keskusta ei tee uusia avauksia vaan lyö vain jarruja ja vaikuttaakin siltä, että edelleen oppositioroolia haetaan kiivaasti.  Rakentavat esitykset ja vaihtoehdot puuttuvat ja keskustassa aika menee sisäiseen vatulointiin. Kritiikki hallituksen suuntaan on rajua niissäkin asioissa, joissa yhteistä näkemystä aiemmin on ollut. Kiviniemen kuntauudistuskritiikki ei ole uskottavaa, kun muistaa puolueen itse aloittaneen vuosia sitten uudistustyön palvelujen turvaamiseksi. Keskusta ei oppositiossa ollessaan ajattele kuntalaisten parasta vaan leikkii tulella vastustaessaan kuntauudistusta.  Onko syynä oman edun tavoittelu ja populismi kuntavaalien alla?

Toisen oppositiopuolueen edustajat, perussuomalaiset, ovat keskittyneet tekemään muuta kuin kansan-edustajatyötään. Puolueen energia ja aika menee erilaisten tempausten selvittelyyn ja selittelyyn. Tämä voi huvittaa iltapäivälehtiä lukiessa, mutta vakavasti, tätäkö äänestäjät ovat halunneet? Myös perussuomalaisten eurokriittisyys on helppo tapa tehdä politiikkaa, mutta kuluneen vuoden aikana todelliset vaihtoehdot ovat jääneet kuulematta.

Tällä hetkellä kokoomusjohtoinen hallitus on ainoa, joka pystyy tekemään Suomen ja suomalaisten kannalta oikeaa ja kestävää politiikkaa. Suomen talous on rakennettu avoimen talouden ja kansainvälisen kaupan varaan. Taloutemme kasvu tulee ulkomaankaupasta. Myös sivistyksemme, kulttuurimme ja kansallinen turvallisuutemme tarvitsee kansainvälisyyttä. Vuosi sitten vaaleissa vastakkain olivat erilaiset näkemykset Suomen tavasta hoitaa kansainvälisiä asioita. Me poliitikot olemme kantamassa vastuuta, emmekä tunkemassa päätä pensaaseen. Siksi vaikeissakin tilanteissa on kannettava vastuuta ja tehtävä Suomen kannalta oikeita päätöksiä, mielipiteiden ei voi antaa pyöriä kuin tuuliviiri poliittisten suhdanteiden vaihtuessa. Peruuttamalla ei pääse kuin menneisyyteen.

Hyvät kuulijat,

Viime viikkoina mediassa on keskusteltu runsaasti oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Syystäkin tuntuu siltä, että suomalaisten kokemaa käsitystä kohtuullisuudesta on viime aikoina loukattu. Viime aikojen tapahtumia seuratessa tuntuu, että huippujohtajat elävät lasikuvun sisällä etäällä muusta yhteiskunnasta. Vastuullisen markkinatalouden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ovat hämärtyneet, kun johtajien palkat, erorahat ja eläkkeet ovat kohonneet aivan omiin suomalaiselle yhteiskunnalle aiemmin vieraisiin sfääreihin. Näiden johtajien peruspalkka on jo reilusti – yleensä moninkertaisesti - suurempi kuin esimerkiksi Suomen pääministerin palkka. Lyhytnäköinen henkilökohtainen ahneus on mennyt yritysyhteisön pitkäjänteisen hyvinvoinnin edelle. Näin ei voi jatkua. On päivän selvää, että perinteinen Hyvä Veli-verkosto on ajautunut tiensä päähän. Yhteiskunnan ja yrityselämän arvojen ja arvostuksen palauttamiseksi tarvitaan laajempi osaajien joukko. Uskon, että perinteinen kohtuuden yhteiskunta, jossa yrittämiseen, työntekoon ja menestymiseen kannustetaan terveesti, on kaikkien suomalaisten – myös suurituloisimpien – yhteinen etu. Kyse on myös Suomen pärjäämisestä ja kilpailukyvyn parantamisesta.

Hyvät vapun juhlijat,

Etelä-Savon maakunnalla on kaikki mahdollisuudet menestyä, kunhan suuntaamme katseemme eteenpäin ja tarjolla oleviin mahdollisuuksiin.  Kuntauudistus on maakunnassa nähty välttämättömänä. Kuntaliitoksia on jo toteutunut Savonlinnan seudulla ja toivottavasti näin päätetään vielä tällä viikolla myös täällä Mikkelin seudulla. Useimmat eteläsavolaiset kunnat suhtautuvat positiivisesti ministeriön esittämään kuntajakoselvitykseen. Kuntarakenteemme on ehdottomasti uudistuttava, jotta voimme turvata palvelut ja vahvistaa elinkeinopolitiikkaamme ja elinvoimaamme. Meidän päättäjien on rehellisesti tunnustettava tosiasiat ja muistettava, että meidät on valittu tekemään kuntalaisten kannalta oikeita ja vastuullisia päätöksiä.

Vaalipiiriuudistus on positiivinen mahdollisuus maakunnalle. Läheisempi yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymen kanssa on meille hyödyllinen. Maakuntia yhdistää mm. matkailu, vapaa-ajanasutus, korkeakoulutus ja Venäjä. Vaalipiirimuutos ei todellakaan huononna tilannettamme vaan päinvastoin avaa meille uusia ovia. Tässäkin asiassa toki saamme riitoja aikaan, jos lähdemme riitaa haastamaan.

Valitettavasti viime aikoina Etelä-Savossa on ollut riidan lietsomisen ja valittamisen henkeä. Yhteistyön rakentamisen sijaan itse provosoimme ja aiheutamme ristiriitoja. Pienen maakunnan ei kannata ryhtyä katutappelijaksi vaan meidän on rakentavalla yhteistyöllä edistettävä maakunnan parasta.

Hyvät kuulijat,

Viitostie on maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeita ja sen eteen teemme töitä kovasti. Lusi-Mikkeli valmistui viime vuoden marraskuussa. Tuoreessa kehysriihessä varmistettiin heti jatko ja Mikkelin kohdan rakentaminen. Kun tiesuunnitelma Mikkelin ja Juvan välillä viimein ensi kesänä valmistuu, on maakunnassa valmius aloittaa jatkorakentaminen heti, kun talouden edellytykset sen sallivat. Maakunnan keskeneräisten tiehankkeiden, Viitostien ja Savonlinnan rinnakkaisväylän, on mentävä uusien hankkeiden edelle.

Mikkelin seudun hyvä tulevaisuus rakentuu muuhunkin kuin viitostiehen! Osaaminen ja sen vahvistami-nen on mitä tärkeintä tulevaisuustyötä. Perinteiset alat ovat monin paikoin haastavassa tilanteessa ja on hienoa, että Mikkelin seudulle on syntynyt vahvoja valtakunnan tason kärkiosaamisalueita.

Turvallisuus, ympäristötekniikka ja ympäristöturvallisuus  ovat Mikkelin seudun omaa tärkeää osaamista. Professori Mika Sillanpään johtama Lappeenrannan Yliopiston ympäristökemian Mikkelin laboratorio on saanut kansainvälistä arvostusta ja tunnustusta ja tekee korkeatasoista tutkimusta ympäristöturvallisuuden edistämiseksi. Yliopistokeskuksen merkitys Mikkelin seudulle on todella suuri.

Luomu-instituutti on saamassa aloitusrahaa. Pirjo Siiskosen hyvän työn pohjalta kokoomuslaisen maatalo-usministeri Jari Koskisen on helppo tehdä puoltava päätös aloitusrahoitukselle.  Maakunnassa jo 80-luvulta asti luonnonmukaisen viljelyn kehittämiseksi tehty työ saa vahvaa valtakunnallista tunnustusta ja euroja.

Sähköiseen arkistointiin ja digitointiin panostaminen on kannattanut. Päätös uudesta keskusarkistosta Mikkeliin tehtiin edellisen hallituksen aikaan kokoomusministeri Virkkusen toimesta ja on tärkeää, että suunnitellun aikataulun mukaan edetään myös uuden opetusministerin aikana . Muutto Mikkeliin voisi toteutua vuoden 2017 jälkeen, jonka jälkeen kaikki  keskusarkiston jatkorakentaminen keskitetään Mikkeliin.

Hyvä Porvarivappua juhliva väki,

Maakunta tarvitsee näitä positiivisia tekoja ja toimijoita. Meillä ei ole mitään syytä vaipua valitukseen ja vähättelyyn. Eteläsavolainen itsetunto lähtee omista ajatuksistamme ja teoistamme.  Maakunnan ja koko Suomen tulevaisuus luodaan tämän päivän työllä. Näin jääkiekon kotikisojen alla, voisimme ottaa esimerkkiä maajoukkueestamme, joka tavoittelee menestystä yhteistyöllä ja jokaisen joukkueen jäsenen omilla vahvuuksilla.  ”Meidän peli” on kiekkomaajoukkueen teema ja täällä Etelä-Savon maakunnassa pitäisi myös löytää yhteinen ” meidän peli”.

Tänään vietetään suomalaisen työn juhlaa. Suomalainen työ on se, millä aiemmat sukupolvet ovat hyvin-vointimme rakentaneet. Sitä voimme arvostaa parhaiten tekemällä oman työmme yhteisen hyvän eteen mahdollisimman hyvin.

Tänään on erinomainen syy kohottaa malja hyvälle suomalaiselle työlle! Hauskaa vappua ja aurinkoista kevättä kaikille!

"Suomi on perinteisesti ollut kohtuuden yhteiskunta. Nyt tätä kohtuutta on koeteltu tavalla, joka on loukannut kansalaisten oikeuden tuntoa. Yritysjohdon palkat, bonukset ja varhaiset eläköitymiset eivät ole missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin. Kenenkään työ ei voi olla sata kertaa arvokkaampaa kuin arkipäivän puurtajien. 'Ei se ole hullu joka pyytää vaan joka maksaa' -ajattelu ei mielestäni yritysjohdon osalta pidä paikkaansa, vaan edestä johtava yritysjohtaja myös pyytäessään miettii oman työpanoksensa suhdetta yrityksen työntekijöihin ja osaa suhteuttaa pyyntönsä. Suomalaisia joukkoja johdetaan edestä", Häkämies toteaa.

Häkämies painottaa, että kohtuuden yhteiskunta ei ammenna voimaansa kuitenkaan kateudesta.

"Kateus on huono ilmentymä kaikissa muodoissaan. Jos Suomessa kateuden nimissä väheksytään ahkeruutta ja työn tekoa sekä siitä syntyvää menestymistä, olemme vaarallisella tiellä."

Häkämiehen mukaan työn tekemisellä voi ja saa menestyä. Jos yrittäjä tai työntekijä tekee pitkää päivää ja menestyy, se ei ole keneltäkään pois. Suomalaisessa yhteiskunnassa olisikin opittava kannustamaan menestykseen - tätä kautta myös suomalaiset nuoret kouluttautuvat ja haastavat muut maailman osaavat ja kilpailuhenkiset nuoret.

"Poliittisilla päättäjillä, yritysjohdolla, ay-liikkeellä, medialla ja meillä kaikilla on vastuu siitä, mikä on maamme henkinen ilmapiiri. Kohtuuden yhteiskuntaan kuuluu kannustaminen, ei kateus. Meidän on sanottava selkeästi ei yritysjohdon ahneudelle mutta samalla ei myös orastavalle kateuden ja kaunan ilmapiirille. Reilu yhteiskunta sallii ja kannustaa menestymiseen", Häkämies painottaa.

Kansallinen Kokoomus on keskustaoikeistolainen kansanpuolue. Kokoomus tarjoaa poliittisesta vaikuttamisesta ja tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisesta kiinnostuneille haastavan työympäristön.

Järjestöpäällikkö

Järjestöpäällikön tehtävänä on vastata Kokoomuksen järjestöorganisaation toiminnan sekä vaalikampanjoiden kenttätoiminnan suunnittelemisesta, kehittämisestä ja organisoimisesta sekä osallistua poliittiseen valmisteluun puoluesihteerin alaisuudessa.

Toimeen valittavalta edellytämme perehtyneisyyttä kokoomuslaiseen järjestötyöhön ja hyvää organisointikykyä. Arvostamme toimeen soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä hyviä ihmissuhde- ja esiintymistaitoja.

Järjestösihteeri

Järjestösihteerin tehtävänä on yhdessä järjestöpäällikön kanssa suunnitella ja valmistella puolueen järjestämiä kokouksia ja tapahtumia sekä osallistua muuhun kokoomuksen järjestötyöhön.

Toimeen valittavalta edellytämme kokoomuslaista maailmankatsomusta ja hyvää perehtyneisyyttä järjestötyöhön. Arvostamme toimeen soveltuvaa tutkintoa sekä hyviä ihmissuhde- ja esiintymistaitoja.

Molempien toimien onnistunut hoitaminen edellyttää sopeutumista työskentelyyn myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toimet tulisi vastaanottaa 6.8.2012 alkaen.

Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 7.5.2012 mennessä osoitteella Kansallinen Kokoomus rp, puoluesihteeri Taru Tujunen, Kansakoulukuja 3 A, 00100 HELSINKI.

Tiedusteluihin vastaavat puoluesihteeri Taru Tujunen, 050 357 9418 ja hallintopäällikkö Jarmo Pekkala, 050 556 7179.

”Olen erittäin hämmästynyt siitä, että vanhuspalvelulakiehdotuksen logiikka on muuttunut siitä mitä aikaisemmin on yhdessä linjattu. Hallitusohjelman mukaan vanhuspalvelulailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan ja iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen”, Toivakka kertoo.

Toivakan mukaan nyt esitetyssä muodossa oikeus palveluihin ei vahvistu eikä velvoitteita palveluihin lisätä.

”Näen, että ehdotus on velvoittavuuden osalta hämärä eikä aidosti paranna ikäihmisten mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluja.”

Toivakka painottaa, että vanhusten oikeus palveluihin ja palvelusuunnitelmaan määriteltäisiin selkeästi nimenomaan tässä laissa, kuten hallitusohjelmassakin on todettu.

”Samalla lakiesityksen käsittelyn kanssa on huolehdittava siitä, että rahoitus on realistisella tasolla. Vaikka ikäihmisten palveluita on kiire parantaa, esitys on tehtävä huolella, jotta ikäihmisten palveluita oikeasti parannetaan ja kehitetään”, Toivakka linjaa.
 

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu työnteolle ja yrittämiselle, sivistykselle, suvaitsevaisuudelle ja välittämiselle. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa yhdistyvät avoin ja integroitunut talous, kilpailukyky, terve julkinen taloudenpito ja tasa-arvoa vahvistavat hyvinvointipalvelut.

Hyvinvointia syntyy siitä, että me suomalaiset voimme luottaa toinen toisiimme ja että yhteiskunta tuntuu reilulta. Kun Suomen talouteen voi luottaa, syntyy investointeja ja uusia työpaikkoja. Luottamus tasa-arvoa lisäävien palveluiden ja tulonsiirtojen kestävyyteen puolestaan vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja toivoa.

Luottamus syntyy konkreettisista päätöksistä. Esimerkiksi luottamus Suomen julkista taloutta kohtaan on ansaittu vuosikymmenien säntillisellä talouspolitiikalla. Tämän seurauksena olemme ansainneet parhaan mahdollisen luottoluokituksen ja sen mukana alhaisen korkotason niin valtion velalle kuin kotitalouksille kuin yrityksillekin.

Nyt luottamusta Suomen julkista taloutta kohtaan on koeteltu. Maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin ja sitä seuranneen elvytyspolitiikan vuoksi valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. Vuoden 2009 rajusta taantumasta lukien valtio on joutunut ottamaan uutta velkaa liki 28 miljardia euroa. Velkaantumisvauhti on kestämätön. Tämä velka ja sen mukana kasvavat korkomenot ovat pois palveluista tai veronmaksajien kukkarosta korkeampien verojen vuoksi. Tänään otettu velka otetaan huomisen veronmaksajien – siis lastemme – piikkiin.

Hallitus kantaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta tehdessään toimia ylivelkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Toimet eivät ole helppoja eivätkä miellyttäviä. Niiden tekemättä jättäminen olisi kuitenkin vastuun pakoilua ja kertoisi vain kyvyttömyydestä kantaa vastuuta vaikeina aikoina. Tämä olisi hyvin epäsuomalaista käytöstä. Suomi on aina hoitanut omat asiansa, vaikka mukavaa tai helppoa se ei aina ole ollut meillekään. Uskon, että fiksut suomalaiset arvostavat tätä suomalaista vastuunkannon perinnettä.

Nyt tehdyn kehyspäätöksen jälkeen hallitus on tehnyt päätöksiä budjettisopeutuksesta – siis valtion menojen supistamisesta ja verotulojen lisäyksistä - yli viiden miljardin euron edestä. Tämä on se summa, joka nykyisten kasvuarvioiden valossa riittää velkaantumiskierteen katkaisemiseen. Tämä päättäväisyys on osoitus laajapohjaisen hallituksen hyvästä päätöksenteonkyvystä ja halusta kantaa vastuuta. Tästä haluan antaa suuret kiitokset hallituskumppaneille ja eduskuntaryhmille.

Efter det senaste rambeslutet har regeringen fattat beslut om en budgetanpassning – det vill säga om minskningar av statens utgifter och ökningar av skatteinkomsterna – till ett belopp som överstiger fem miljarder euro. Detta är det belopp som i ljuset av de nuvarande tillväxtuppskattningarna räcker till för att bryta skuldsättningsspiralen. Denna målmedvetenhet visar den bredbasiga regeringens goda förmåga att fatta beslut och att bära ansvar. För detta vill jag rikta ett stort tack till hela regeringen och till riksdagsgrupperna.

Hallituksen kehysesityksestä on syytä nostaa esiin neljä keskeistä linjavalintaa. 1. Velkaantuminen taitetaan. 2. Satsataan talouskasvuun yrittäjyyden kannusteita lisäämällä. 3. Tehdään tehoinvestointeja nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn. 4. Vahvistetaan reiluuden, yhteenkuuluvaisuuden ja oikeudenmukaisuuden henkeä.

Velkaantuminen taittuu

Kehysriihessä sovitut 2,8 miljardin euron pysyvät sopeutustoimet riittävät taittamaan valtion velkasuhteen laskuun kehyskauden loppuun mennessä. Kehyskauden lopussa 2016 velkasuhteen arvioidaan olevan 45 prosenttia kokonaistuotannosta, joka on kohtuullinen taso esimerkiksi moniin euromaihin verrattuna. Tälle velalle joudumme tuolloin maksamaan arviolta kolmen miljardin euron vuosittaiset korot.

Molemmat hallitusohjelmaan kirjatut perälaudat, velkasuhteen kääntäminen laskuun ja yhden prosentin alijäämätavoite vaalikauden loppuun mennessä, ovat edelleen voimassa. Aivan kuten kaikki muukin hallitusohjelmaan kirjattu.

Om den ekonomiska tillväxten till följd av exempelvis den internationella utvecklingen stannar på en lägre nivå än man nu räknat med, och anpassningsbesluten inte räcker till för att de mål som angetts i regeringsprogrammet för tjugohundrafemton ska uppnås, har regeringen beredskap att också fatta nya anpassningsbeslut. Uppnåendet av målen kommer således att följas årligen, och eventuella ytterligare åtgärder bedöms alltid i samband med rambesluten. Också denna punkt i regeringsprogrammet håller man fast vid. Detta är naturligtvis en förutsättning för hållbar ekonomisk politik och för den externa trovärdigheten när det gäller vår ekonomi. Om den ekonomiska utvecklingen visar sig bli bättre än man räknat med och de skrivningar som gäller vissa ekonomiska målsättningar uppfylls före tjugohundrafemton, kan – på motsvarande sätt – en del av resultatet av de förbättrade statsfinanserna användas för att avveckla gjorda sparbeslut eller för utgiftsökningar.

Jos talouskasvu jää esimerkiksi kansainvälisen kehityksen vuoksi nyt ennakoitua alhaisemmaksi ja tehdyt sopeutuspäätökset eivät riitä hallitusohjelmassa vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, hallituksella on valmius myös uusiin sopeutuspäätöksiin. Tavoitteiden toteutumista siis seurataan vuosittain ja mahdollisia lisätoimenpiteitä arvioidaan aina kehyspäätösten yhteydessä. Myös tämä hallitusohjelman kohta pitää. Tämä on luonnollisesti edellytys kestävälle talouspolitiikalle sekä taloutemme ulkoiselle uskottavuudelle. Vastaavasti, jos talouskehitys osoittautuu ennakoitua paremmaksi ja perälautakirjauksiin päästään ennen vuotta 2015, voidaan osa valtiontalouden parantuneesta asemasta käyttää tehtyjen säästöpäätösten purkamiseen tai menolisäyksiin.

Valtion budjetista säästäminen on aina vaikeaa – kaikkien määrärahojen ottamiselle budjettiin on aina ollut aikanaan jokin hyvä peruste. Silti valintoja on tehtävä. Säästämistä tehdään useilla eri sektoreilla. Menot on käyty läpi tarkan kamman kanssa. Lähes kaikki säästöpäätökset toteutetaan pienentämällä menojen kasvua tai luopumalla indeksikorotuksista. Luopumalla indeksikorotuksista kertaluonteisesti keneltäkään ei oteta pois, mutta suurelta joukolta jää kertaluonteisesti hivenen lisää saamatta. Se on reiluin tapa.

Valtiovarainministeriö arvioi, että yhden prosentin alijäämätavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt vielä noin kahden miljardin euron lisäsopeutusta verrattuna nyt tehtyihin päätöksiin. Ylisuurten tai liian nopeasti voimaan astuvien veronkorotusten tai menoleikkausten tekeminen olisi kuitenkin ollut suhdannepoliittisesti epäviisasta.

Sopeutus ja sen lisäksi päätetyt määräaikaiset toimet on pyritty mitoittamaan niin, että valtion velkaantuminen saadaan katkaistua, mutta vaurioitamme kasvua ja työllisyyttä mahdollisimman vähän.

Yrittäjyyttä ja kasvua

Hallituksen reseptiä julkisen talouden vahvistamiseksi voisi luonnehtia sanalla ”growsterity”, joka juontuu englannin kielen sanoista growth (kasvu) ja austerity (säästäväisyys). Samalla kun tasapainotamme julkista taloutta, luomme edellytyksiä uudelle kasvulle ja työpaikoille.

Kasvun vauhdittaminen ja uusien työpaikkojen tavoittelu lisäämällä kasvuyrittäjyyden kannusteita ei ole yhteiskunnallista nollasummapeliä. Pk-yritysten kasvuedellytysten parantaminen on hallituksen selkeä painopiste. Hallitus on halunnut etsiä keinoja, joilla voisimme kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja kaupallistamaan innovaatioita ja joiden seurauksena saisimme uusia työpaikkoja sekä vienti- ja verotuloja.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Koheneva työllisyys on myös paras keino vähentää tuloeroja ja lisätä hyvinvointia. Haluamme siis pelata nollasummapelin sijasta plussummapeliä. Kun satsaamme yrittäjyyden kannusteisiin, emme tarkkaan ottaen tiedä, mitä saamme. Jos yrittäjä ei kannustu hän, ei myöskään kuluta kannusteita, jos taas hän kannustuu, kaikki voittavat. Täytyy siis uskoa uuteen ja antaa hyvien asioiden tapahtua. Onnistumiset, kasvu ja työpaikat eivät ole keneltäkään pois, vaan ne tuovat kaikille lisää.

Uusia kannustimia tarvitaan. Suomen yksityisen sektorin rakennemuutos haastaa meitä työpaikkojen ja verotulojen menetysten muodossa. Esimerkiksi Suomelle tärkeän paperiteollisuuden tai ICT-sektorin rakennemuutoksen myötä häviävien työpaikkojen tilalle on kyettävä synnyttämään uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää kasvavaa taloutta. Tämä puolestaan edellyttää maailmanmarkkinoilla pärjääviä, kasvavia yrityksiä. Jotta yrityksemme pärjäisivät vientimarkkinoilla ja tuottaisivat riittävästi verotuloja palvelujen rahoittamiseen, Suomen on oltava kilpailukykyinen. Pärjäämme kilpailussa vain yhä korkeamman jalostusarvon tuotteilla. Tavoitteemme on, että Suomesta vietäisiin arvokkaampia tuotteita ja palveluita kuin tänne tuodaan.

Tämän kehitys edellyttää kilpailukykyisen perusteollisuuden lisäksi uusia kasvuyrityksiä, jotka hyödyntävät Suomen hyvää osaamis- ja innovaatiokapasiteettia.

Olen ihaillut niitä poliitikkoja, jotka keskellä 1990-luvun lamaa ja leikkauslistoja satsasivat ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen investoimalla verovaroja t&k-toimintaan. Samaan aikaan toteutettiin yritysverotuksen kokonaisuudistus, johon sisältyi mm. yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Näiden toimien yhteisvaikutuksesta ja päättäväisestä julkisen talouden vakauttamisesta syntyi uusi Suomi.

Tämän kaltaista uuden luomisen henkeä hallitus on halunnut kehysriihen linjavalinnoilla vahvistaa.

Esimerkiksi suomalaisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyötä kannustetaan ottamalla käyttöön erityinen verovähennys t&k-työtä tekevien työntekijöiden palkkaamiseen. Suomalaisia yrityksiä kannustetaan kasvamaan ja kansainvälistymään uuden pääomasijoittamisen kasvukannustimen ja hankintameno-olettaman muutoksen avulla. Yritysten investointihalukkuuden parantamiseksi investointien poisto-oikeuksia korotetaan väliaikaisesti.

Nuorten syrjäytymistä torjutaan

Hallituksen kolmas linjavalinta on erityisen vahva satsaus nuorten työllistymisen helpottamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Mielestämme tämä on satsaus inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen vastuuseen ja Suomen tulevaisuuteen. Näiden arvojen lisäksi näillä toimilla on vaikutusta työvoiman riittävyyteen ja työurien pituuteen. Työnteon ensisijaisuuden periaate on niin ikään keskeinen peruste satsauksillemme nuorten työllisyyteen.

Suomessa on tällä hetkellä noin 110 000 iältään 20-29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heistä 70 000 on miehiä. Nuorista 25 000 muodostaa syrjäytyneiden nuorten kovan ytimen: he eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai edes työnhakijoina.

Syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tämän hankkeen terävin keihäänkärki on nuorten yhteiskuntatakuu. Jokaiselle alle 25-vuotialle nuorelle ja alle 30-vuotialle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varattujen määrärahojen täydennykseksi kehysriihessä päätettiin lisätä vuosittain reilut 50 miljoonaa euroa siihen, että alle kolmekymppiselle pelkän perusasteen varassa olevalle tarjotaan mahdollisuus ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Tämän lisäksi vuoden 2012 lisätalousarviossa osoitettiin 24 miljoonan euron lisäsatsaukset työllistämis- ja koulutustoimiin.

Nuorten työllistymiseen vaikuttaa positiivisesti myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa koskeva kannustin osallistua aktivointitoimenpiteisiin, mistä sovittiin osana työurapakettia. Myös kehysriihessä tehty päätös pienimpiin palkkatuloihin kohdistuvan työtulovähennyksen korottamisesta kannustaa nuoria työn vastaanottamiseen.

Oikeudenmukaisuuden henkeä vaalitaan

Neljäntenä linjavalintana hallituksella on reiluuden ja oikeudenmukaisuuden hengen vahvistaminen. Osana talouden tasapainotusta hallitus pitää huolen siitä, että sopeutustoimet toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla. On aivan oikein, että suuren sopeutustaakan edessä kaikki joutuvat kantamaan oman osansa, kukin kykynsä mukaan.

Suomalaisen yhteiskunnan eheys on sosiaalista pääomaa, jolla on valtavan suuri arvo. Kyse on esimerkiksi luottamuksesta toisiin suomalaisiin ja yhteisiin instituutioihin. Tällaisina hetkinä, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää rankkoja ja päättäväisiä toimia, on vaalittava tätä eheyttä. On toimittava siten, että suomalaiset voisivat tuntea, että me olemme kaikki samassa veneessä ja huomioimme toisemme.

Kohtuutta ja tolkkua ei voida yksin budjettipäätöksillä säätää, mutta talousratkaisuilla on oma merkittävä roolinsa. Samassa veneessä olemisen tunne vaatii sitä, että heikoimmista pidetään huolta ja että vastuuta kannetaan kykyjen mukaan. Toisaalta se edellyttää, että ahkeruudesta tai onnistumisista ei kanneta kaunaa eikä sitä halveksita. Samaan veneeseen mahtuu vain toisiaan arvostavia ja toisistaan välittäviä ihmisiä.

Tämän vuoksi hallitus on tehnyt valinnan, että viiden miljardin euron sopeutuksesta huolimatta perusturvaetuuksia ei leikata. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta vaikeinakin aikoina. Verotuksen osalta oikeudenmukaisuuden henkeä vaalitaan muun muassa perimällä kaikkein suurituloisimmilta suomalaisilta määräaikaisesti hieman suurempaa tuloveroa.
 
Uusi maa

Kehysriihen sopeutuspäätökset koskettavat kaikkia suomalaisia. Sellaisia menosäästöjä tai veronkorotuksia ei valitettavasti olekaan, etteivätkö ne joitakin koskettaisi. Kipeiltäkin tuntuvia sopeutustoimia tehdään kuitenkin siksi, että voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaine palveluineen ja tulonsiirtoineen myös tuleville sukupolville.

Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen muuttavat Suomea perusteellisesti. Tulevien 20 vuoden aikana Suomesta tulee aivan uusi maa. Tämä muutos on esimerkiksi hyvinvointipalveluiden suhteen valtava haaste, mutta se on samalla suuri mahdollisuus uudistaa Suomea.

Tärkeintä on ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet edellyttävät suuriakin muutoksia. Hyvinvointiyhteiskunta voidaan kyllä turvata, kunhan uskallamme uudistua. Monien silmissä nämä muutokset tuntuvat vaikeilta, pelottaviltakin. Kaikkein pelottavin näkymä on kuitenkin se, jos emme uudistuisi. Se olisi taantumisen, velkaantumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen harmaa tie. Sellaisen tien päässä olevaa Suomea kukaan meistä ei halua.
 

Pulkkisella on vankka kokemus viestintäalalta. Hän on toiminut Helsingin Sanomien toimituksessa vuodesta 1998 eri tehtävissä, kuten uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana Brysselissä. Pulkkinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineenaan tiedotusoppi.

Pulkkinen aloittaa tehtävässään 2. toukokuuta.

Lisätiedot:

Taru Tujunen, puoluesihteeri
taru.tujunen@kokoomus.fi

Pauliina Pulkkinen
040-5267469

Vapaavuoren mukaan nyt tehdyt päätökset ovat osoitus siitä, että pääministeri Kataisen laajapohjainen hallitus on toimintakykyinen ja pystyy myös hankaliin päätöksiin.

”Nyt tehdyt sopeutukset yhdessä viimekesäisten päätösten kanssa katkaisevat Suomen velkaantumiskierteen. Se on osoitus siitä, että pidämme kotipesämme kunnossa vaikeinakin aikoina.”

Talouden sopeutukset ovat nyt runsaat viisi miljardia euroa, kun tämän päivän ja viime kesän päätökset lasketaan yhteen. Vapaavuoren mukaan vaikeat päätökset ovat vaatineet joustamista kaikilta mukana olleilta puolueilta.

Vapaavuori on tyytyväinen, että säästöjen lisäksi hallitus panosti kasvua vauhdittaviin uudistuksiin, kuten t&k-menojen sekä bisnesenkeleiden verovähennyksiin. Myös nuorten työllistämiseen tulee selviä parannuksia – aivan kuten esimerkiksi presidentti Niinistö on toivonut, Vapaavuori mainitsee.

”Kaiken kaikkiaan hallituksen kehyspäätös vahvistaa luottamusta hallituksen toimintakykyyn, taittaa velkaantumiskehityksen hallitusohjelman mukaisesti ja luo edellytyksiä Suomen kipeästi kaipaamalle talouskasvulle.”
 

”Meidän on rakennettava Suomeen innostava yhteiskunta, joka kannustaa yrittäjyyden positiivisen kehän pyörittämiseen”, Matikainen-Kallström sanoo.

Harri Jaskarin mukaan raportti täydentää viime viikkoina julkaistuja Jorma Elorannan sekä Kari Stadighin työryhmän raportteja. Haluamme olla omalta osaltamme rakentamassa Suomelle elintärkeää kasvun agendaa, hän tiivistää.

”Usein Suomessa me pelkäämme uusiutumista ja uutta kasvua. Raportissa on esitetty konkreettisia keinoja, mutta ennen kaikkea meidän pitää päästä eroon vanhoista asenteista”, Jaskari jatkaa.

Edustajat luovuttivat raportin Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Jan Vapaavuorelle. Vapaavuori kiitti työryhmää erityisesti siitä, että väliraportti ilmestyi otolliseen aikaan.

”Näin kehysriihen alla on hyvä muistaa, että talouden sopeuttaminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on kuitenkin luoda uutta kasvua”, Vapaavuori painottaa.

Raportissa esitetään esimerkiksi uusia innovaatiomalleja yrittäjyyden alkuvaiheeseen. Lisäksi epäonnistumisen suurta varjoa ehdotetaan helpotettavaksi esimerkiksi muuttamalla luottotietojen menetys vain määräajaksi.

Raporttia varten on haastateltu 20:tä eri kasvuyrittäjää ja muuta asiantuntijaa. Yksi haastatelluista on Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

”Olen ilahtunut siitä, että tulevia kasvumahdollisuuksia pohditaan innostuneesti. Fakta on se, että tarvitsemme Suomessa kasvupanostuksia jollakin tavalla, ja tässä raportissa on monia pohdinnan arvoisia asioita”, Lounasmeri toteaa.

AaltoES:n Mikko Kuusi puolestaan kuuluttaa kasvuyrittäjyydestä uutta kansallisurheilua Suomeen.

”Raportinkin näyttämällä tavalla tarvitsemme kolmea tärkeää asiaa kasvun kiihdyttämiseksi: asennetta, osaamista ja kansainvälisyyttä.”

Taustaa raportille:

Viime syksynä Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen asetti kolme erillistä Kokoomuksen eduskuntaryhmän työryhmää. Aiheina olivat EU-, kasvu- ja aluepolitiikka.

Talouskasvua pohtinut työryhmä on loppuvuoden ja kevään mittaan järjestänyt runsaasti kuulemisia aiheen tiimoilta ja työryhmä julkaisee väliraporttinsa ensi viikolla. Väliraportin ajatuksena on tuoda esiin kuulemisissa esiin nousseita keskeisiä toimenpide-ehdotuksia sekä kokoomuslaista näkemystä talouskasvun vauhdittamiseksi.

Lisätietoja:

marjo.matikainen-kallstrom@eduskunta.fi
harri.jaskari@eduskunta.fi

Vapaavuori huomauttaa, että kielilain ja hallitusohjelman kirjausten perusteella on selvää, että ruotsinkielinen varusmieskoulutus on turvattava. Se antaa perusteet myös Dragsvikin varuskunnan säilyttämiselle.

”Olen erityisen harmissani siitä, että pahimmillaan tässä syyllistetään tunteiden kuumentuessa suomenruotsalaista kansanosaa, vaikka sille ei ole mitään perusteita. On täysin selvää, että varusmieskoulutusta annetaan jossain muodossa myös toisella kotimaisella kielellä.”

Vapaavuoren mielestä puolustusvoimauudistuksen valmistelussa on sattunut tyylivirhe.

”Puolustusministeri Wallin olisi voinut selkeämmin tuoda esille ne perusteet ja sen valmisteluprosessin, jonka tuloksena puolustusvoimauudistuksessa päädyttiin säilyttämään nimenomaan Dragsvikin varuskunta ruotsinkielisen koulutuksen antopaikkana. Nyt on liian paljon tulkintoja ja epäselvyyksiä ilmassa, eikä se ole hyväksi näin suurelle uudistukselle.”

Vapaavuori toivoo puolustusministeri Stefan Wallinin kertovan vielä yksityiskohtaisesti ja selkeästi puolustusvoimauudistukseen liittyvien ratkaisujen perusteet.

”Koska ihmisten mielissä on kokonaisuuteen liittyen, erityisesti Dragsvikin varuskunnan kohtalon osalta, epätietoisuutta ratkaisujen perusteista ja päätöksentekoprosessista, ne on hyvä julkisesti kaikille vielä avata.”

”Tulevien päätösten on oltava niin uskottavia, että myös ulkopuoliset uskovat niiden merkityksen. Jos emme tee uskottavia päätöksiä, se iskee lopulta korkojen nousuna kaikkien suomalaisten hyvinvointiin”, Katainen toteaa.

Pääministeri Katainen puhui tänään Kokoomuksen puheenjohtajapäivien 450 osallistujan kuulijajoukolle Tampereella. Katainen huomautti, että säästöpäätökset ovat ikäviä. Ne on kuitenkin järkevää tehdä nyt oma-aloitteisesti sen sijaan, että ne joudutaan tekemään pakon sanelemana muutaman vuoden kuluttua.

”Jos välittää, kantaa vastuuta. Ja vastuunkantoa ei ole jättää sopeutuksia tai uudistuksia tekemättä.”

Kataisen mukaan Suomi tarvitsee tulevina vuosina rohkeutta uudistua. Uudistuksia tarvitaan niin palvelurakenteissa kuin uuden talouskasvun luomisessakin. Pääministeri nosti esille erityisesti kuntauudistuksen tarpeellisuuden sekä esimerkiksi elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen aloittamat selvitykset uuden yritystoiminnan virittämiseksi.

”Kuntauudistuksessa haluamme, että tulevina vuosikymmeninä kunnille jää rahaa muuhunkin kuin vain pakollisten palveluiden järjestämiseen. Emme uudista sanelemalla, vaan tarvitsemme kaikki kuntapäättäjät mukaan. Se ei ole kuitenkaan mahdollista, ettemme tekisi mitään. Kaikki muu sitten onkin mahdollista.”

Pääministeri muistutti kokoomuspäättäjille useasti, että haastavasta tilanteesta huolimatta Suomella on erinomaiset mahdollisuudet selviytyä. Kataisen mukaan se vaatii kuitenkin uudistusmielisyyttä ja vanhoista, toimimattomista rakenteista luopumista.

”Me tiedämme tosiasiat. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: masennutaan tai energisoidutaan. Itse ehdotan jälkimmäistä.”
 

”Sukupuolten välinen tasa-arvo on parantunut kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Silti naiset ovat yhä edelleen selvästi aliedustettuja kunnallispolitiikan ykköspaikoilla kuten valtuustojen puheenjohtajina ja kaupunginjohtajina,” muistuttaa Kokoomusnaisten puheenjohtaja Lenita Toivakka.

Kuluvalla valtuustokaudella valtuustojen puheenjohtajista 27 % on naisia ja kunnanjohtajista vain 15 %. Kokoomusnaisten mielestä puolueet voisivat paikallisesti esimerkiksi sitoutua jakamaan kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajuudet siten, että toisessa on mies ja toisessa nainen puheenjohtajana.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Lenita Toivakka 050-5122928
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
 

Kirjassa "Demokratian ritarit - kuntien luottamushenkilötyön kehittäminen" professori Aimo Ryynänen, professori Risto Harisalo, professori Martti Häikiö, professori Jaakko Ossa sekä kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, kaupunginhallituksen pj. Kaarina Wilskman ja Kokoomuksen valtuustoryhmän pj. Markku Pyykkölä pohtivat kuntien luottamushenkilötyötä ohjaavien rakenteiden ja toimintatapojen muutostarpeita ja -suuntia.

Kirjan sisällöstä ja tilaamisesta sekä julkistamistilaisuudesta lisätietoja osoitteessa www.toivoajatuspaja.fi

"Jopa seitsemän miljardin rakenteellista alijäämää ei korjata vain leikkauksilla ja veronkorotuksilla, vaan ainoa pysyvä lääke on talouskasvu. Siksi sopeutustoimet on valittava siten, että ne eivät vaaranna Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua", Kataja toteaa.

Tutkimusten mukaan verojen korotukset hidastavat taantumista selviytymistä paljon pahemmin kuin menojen sopeutustoimet, Kataja huomauttaa. Hänen mukaansa veroista eniten talouskasvua ja työllisyyttä rasittaa juuri työn verotus.

"On tärkeää pitää huoli myös siitä, että kuilu pääomatulojen ja ansiotulojen välillä ei taas kasva. Lääkkeenä ei voi pitää myöskään pääomatuloverojen korottamista, sillä se vaikeuttaisi merkittävästi kasvuhakuisten ja investoivien yritysten rahoitusta ja kykyä työllistää Suomessa",  Kataja mainitsee.

Lisätietoja:

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja
050 512 2571

”Kokoomus ei halua sulkea mitään vaihtoehtoja kevään vaikeiden talouspäätösten ulkopuolelle. Kynnyskysymyksiin hirttäytyminen harvoin palvelee isänmaan asiaa, varsinkaan vaikeina aikoina."

Vapaavuori kuitenkin korostaa, että olennaisinta hallituksen kevään talouspäätöksissä on uskottava kokonaispaketti talouden sopeuttamisen sekä uuden talouskasvun pohjan luomiseksi, eivät mitkään yksittäiset säästö- tai veropäätökset.

”Hallituksen talouslinjan uskottavuus arvioidaan sopeutustoimien, rakenteellisten uudistusten ja kasvua luovien uudistusten jämäkkyyden perusteella. Kyse on nyt uskon vahvistamisesta sille, että hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa."

Vapaavuoren mukaan sopeutus olisi tehtävä siten, että se haittaa mahdollisimman vähän talouskasvun edellytyksiä.

"Työn verotuksen kiristäminen olisi lähtökohtaisesti hyvin haitallista politiikkaa kasvun ja työllisyyden kannalta. Ylimmissä veroluokissa tehtävien veronkorotusten merkitys valtion tulojen kannalta on myös hyvin pieni, eikä niillä siksi ole varsinaista merkitystä talouden tasapainottamisen kannalta", Vapaavuori muistuttaa.

Kyse on Vapaavuoren mukaan kuitenkin aina kokonaisuudesta. ”Talousasiantuntijoiden ja valtiovarainministeriön varsin yhtenäisten laskelmien mukaan kyse on miljardien eurojen sopeutustarpeesta. Mitä raskaammista säästöpäätöksistä on kyse, sitä tärkeämpää on, että kaikki yhteiskuntaryhmät ottavat osaa talkoisiin.”

Kaiken kaikkiaan suhtautuminen Urpilaisen ehdottamaan solidaarisuusveroon riippuu Vapaavuoren mukaan kevään säästö- ja sopeutuspäätösten kokonaisuudesta.

”Yksittäisenä erilliskysymyksenä emme voi solidaarisuusveroa kannattaa emmekä muutenkaan näe sille aihetta, mutta osana riittävän jämäkkää talouden sopeutuskuuria veronkorotus näyttäytyy eri valossa, eikä sitä siksi pidä sulkea vaihtoehtojen ulkopuolelle."

Lisätiedot:
jan.vapaavuori@eduskunta.fi

Viestintäpäällikön tehtävänä on vastata kokonais­valtaisesti Kokoomuksen ulkoisen ja sisäisen viestinnän suunnittelemisesta, toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä osallistua muuhun poliittiseen valmisteluun puoluesihteerin alaisuudessa.

Toimeen valittavalta edellytämme kokoomuslaista maailmankatsomusta, poliittisen toiminnan tuntemusta sekä kokemusta yhteiskunnallisesta viestinnästä. Arvostamme toimeen soveltuvaa korkea­koulu­tutkintoa sekä hyviä ihmissuhde- ja esiintymistaitoja. Toimen onnistunut hoitaminen edellyttää sopeutumista työskentelyyn myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 12.3.2012 mennessä osoitteella Kansallinen Kokoomus rp, puoluesihteeri Taru Tujunen, Kansakoulukuja 3 A, 00100 ­HELSINKI.

Tiedusteluihin vastaavat puoluesihteeri Taru ­Tujunen, 050 357 9418 ja hallintopäällikkö Jarmo Pekkala, 050 556 7179.